Pistänpä tämän tännekin, jos parisuhdepalstaa saattuisi suurempi henkilömäärä lukemaan:
KELAn mielestä samassa asunnossa asuva poikaystäväni on aviopuolison tavoin velvollinen elättämään minut.
Siis poikaystäväni pitäisi elättää minut. Emme ole edes kihloissa tai suunnitelleet avioliittoa, meillä ei ole lapsiakaan!
Koko opiskeluajan poikaystäväni on saanut maksaa vuokran, koska en hänen tulojensa suuruuden mukaan ollut oikeutettu asumistukeenkaan.
Hänelle jää verojen jälkeen käteen noin 2600 euroa kuussa, minä jään työttömäksi opiskelun jälkeen nyt kesäkuussa.
Olen hakenut töitä koko opiskeluaikani enkä usko, että valmistuminen tilannettani sen kummemin muuttaa. Olen oikeasti hakenut ihan jokaista duunia, missä ei mainita suoraan koulutusta.
KELAn mukaan olen oikeutettu työmarkkintukeen, mutta "puolisoni" tulojen vuoksi en saa mitään.
Täytyykö oikeasti hankkia eri osoitteet, että saan mitään rahaa? KELA siis erottaa meidät ja kannustaa yksinelämiseen.
Mielestäni en ole oikeutettu sen vähempään tukeen vain koska olen parisuhteessa.
En nyt odota kommentteja siitä, miten lukija arvioi tai arvottaa suhteemme vaan siitä, että miten pariskunnat ovat käytännössä toimineet. Eli jos teillä on ollut sama tilanne, miten asia on ratkennut?
Ne, jotka ovat ottaneet eri osoitteet, saako köyhempi osapuoli sossusta rahaa muuttamista ja vuokria varten? Onko erilleen muuttaminen johtanut eroon?
Ne, jotka ovat jääneet samaan osoitteeseen, miten ratkaisitte raha-asiat?
Onko ihan oikein..
ihq-
392330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
-oot terve/nuori.. älä hyväihminen mieti sossuun menoa... ajattele mitä voi maallesi ja yhteiskunnslle antaa.. elä mitä voit nyhtää ulos...olet saanut äityspakkauksen-neuvolan-lapsilisät ja päivähoidon -koulun yht. 500000 yms.. joulupukki eii oikeesti ole ees, vaan työssä käyvät maksavat kaikista valtionkassan kertyvistä tuloista 90%.. mieti eees...
Tuttu tilanne sitä kautta, että eräällä sukulaispariskunnalla on sama tilanne. Mies naista vanhempi, joten opiskelut jo suoritettu ja työelämässä. Nainen taas opiskelee, eikä miesten tulojen takia saisi lainkaan tukia. Ratkaisu on se, että naisen ja miehen kirjat ovat eri osoitteissa. Mies asuu "kirjojen mukaan" vanhempiensa luona ja nainen "yksin" tässä yhteisessä kämpässä. Näin nainen saa tuet. Sellasta se on kun yhdessä asumisesta sakotetaan. Naurettavaa. Itsekin mietimme samanlaista järjestelyä avomieheni kanssa, jos hän olisi mennyt töihin opiskelujen sijaan, mutta rupesikin sitten opiskelemaan. Niinpä hänkin saa sitten tukia eikä sitä palkkaa tule niin paljon, että vaikuttaisi minun tukiini. Naurettavaahan se on. Miksi työssäkäyvän pitäisi pyytettömästi ELÄTTÄÄ seurustelukumppaninsa, niinkuin Kelan oletus on!? Ei kai tämä järjestely laillinen ole, mutta usein ainoa mahdollinen. Ja yleinenkin. Tietty vaatii jonkunnäköisiä välejä esim. vanhempiin, että voi kirjat siirtää sinne. Tai sitten vaihtoehtoisesti vaikka veljen tai muun kaverin luo osoitteenmuutos.
asumisesta "rangaistaisi", kun kohtelu on sama esim lapsettomilla aviopareilla - itse en saanut latin latia korvauksia työttömyyden aikana, kun mies oli sentään töissä. Ei se papin aamen ole niin paljon suhdetta muuttava asia, etteikö avoliitossakin eläviä tuo "mukava" laki koskettaisi. Mitä eroa on muuten sillä, että joku asuu yhdessä poikaystävän kanssa siihen verrattuna, että asutaan avoliitossa..?
Eihän siinä mitään eroa ole, sitähän se avoliitto juuri tarkoittaa ;) Mutta miksi kahden ihmisen pitäisi heti yhteen muuttaessaan pistää rahansa yhteen ja alkaa elättää toisiaan? Eikö kahdella yksilöllä saa olla omia rahojaan, omia menojaan ja tulojaan, joista maksavat omat juttunsa? Miksi rikkaamman velvollisuus olisi elättää köyhempi?
Miksi yhteiskunnan pitäisi rahoittaa sellaisen pariskunnan yhteisasuminen joka haluaa kuluttaa rahansa omiin menoihinsa eikä yhdessä asumiseen?
helvetin hyvä kysymys! Ihmeellistä porua pidetään siitä, ettei yhteiskunta tue kotileikkejä - herätystä, ei pidä alkaa leikkiä kotia, jollei ole valmis sen tuomiin velvotteisiin!
On se kumma kun sitten verotuksessa ei puolison/ avokumppanin tuloja huomioida. Touhu on naurettavaa. Lain täytyisi muuttua tältä osin.
tarkoitat tällä?
onhan se naurettavaa oikeasti että toinen "isotuloinen" joutuu elättämään puolisonsa, ettei yhtään tukia tipu mistään suunnalta. Eli suurimmaksi osaksi tukia jaettaessa katsotaan parin yhteiset tulot ja niiden perusteella päätetään mitä annetaan vai annetaanko ollenkaan. Verot taas viedään siltä, joka tienaa. Ja mitä enemmän tienaat, sitä suuremmalla veroprosentilla veroja maksat. Käytännössä suurempi tuloinen maksaa ensiksi kovat verot tuloistaan ja lopuksi vielä elättää tienaamattoman puolisonsa. Jos paremmin tienaava puoliso tienaa 6 000e (bruttona) kuussa hän maksaa noin 24 000e veroja vuodessa. Toinen kun ei tienaa mitään, niin veroja menee perheeltä yhteensä tuo 24 000e. Jos molemmat tienaisivat 3 000e/kk bruttona, olisivat perheen yhteenlasketut tulot ennen veroja saman verran kuin edellä. Molemmat maksaisivat veroja n.8 500e/v, yhteensä siis n.17 000 e vuodessa. Näin ollen, jälkimmäisellä perheellä jäisi käyttöön vuodessa 7 000 e enemmän rahaa VAIN sen takia että perheen molemmat aikuiset käyvät töissä. Vaikka kaikkialla muualla perheen tuloja verrataan "könttänä"... En paljon ihmettele miksi kotiäitiyttä/-vaimoutta Suomessa ei paljon harrasteta.
Samassa tilanteessa ollaan. Valmistuin nyt keväällä ja mies on 10v. vanhempi ja töissäkäyvä. Minä olen nyt työtön. Miehen palkka vie tukeni, joten tehtiin niin, että mies hankki postitusosoitteen, joten hänen postinsa eivät tule meille, vaan erilliseen postitusosoitteeseen, ja postit joudutaan hakemaan postista. Ei ehkä toimivin idea, mutta näin minä saan tuet ja vastaavat eikä tarvitse koko ajan elää miehen tulojen mukaan ja pyytää rahaa omiin menoihin.
Alan itsekin kallistua tuon kannalle. Onko miehelläsi siis postilokero postissa? Kuinkahan laillista tuo on? Meinaan, että taitaa napsahtaa petossyyte, jos yrittää. Ajattelin itse, että jos otan joltakin "alivuokralaisasunnon", eli maksaisin vuokralaiselle vain vesimaksun ja vähän lisää siitä että voisin käydä hakemassa postini sieltä. Jos kerta juopoille, narkkareille etc. maksetaan tyhjästä, miksei sellaisille, jotka vaivautuvat yrittämään...
miehesi voi maksaa menojanne?? Jos olette yhdessä niin eikös teidän tulisi tiiminä tukea toisianne? Minä voisin ainakin "elättää" poikaystäväni kunnes hän sais töitä = rahaa .. :O
Se on tämä nykyaika. Kun tasa-arvoa siellä ja täällä. Toisen siivellä ei saa elää. Vastinetta täytyy saada. Kokeile huviksesi, kuinka nöyryyttävää on pyytää toiselta rahaa johonkin omaan menoon, kun tietää, että se toinen omilla aivoillaan on tienannut sen rahan eikä itsellä ole siihen mitään ansiota. En koe, että se että siivoan asunnon, teen ruokaa ja pesen pyykit, olisi oman vuokra- ja ruokaosuuteni vastine. Verovaroista sen rahan saaminen ei ole puoliksikaan niin nöyryyttävää, kun tietää, että kaikki yhteiskunnan huono aines sen myös saa. Olen opiskellut, tehnyt lukion ja opiskelun välillä töitä, mutta vain siksi, että olen parisuhteessa, en saa samoja etuja. Työtä tekisin paljon mieluummin, mutta nyt ei auta, kun töitä ei ole.
Tätähän tämä on. Suomalainen yhteiskunta parhaimmillaan. Naurettavaa, että jo seurustelevien oletetaan elättävän toisiaan. Tukipolitiikka onkin arvuutettu 50-luvun käytännön mukaan. Silloin vielä oli ehkä ok että mies elätti naisensa. Itse olen ainakin 10 vuoden opiskelujen jälkeen työttömäksi jääneenä niin katkera koko yhteiskunnalle, että otan kaikki mitä irti lähtee. Ahkeralle opiskelijalle kun luvattiin niin kuuta taivaalta ja työpaikkaa syliin, mutta tässä ollaan. Tuon kymmenen vuotta olisin voinut tehdä jo hanttitöitä edeten sitä kautta vastuullisempiin töihin. Sossu ja Kela korvatkoon nyt menetettyjä työvuosia oikein urakalla. Jos itselläsi on pokkaa ja näyttelijän kykyjä, vedät shown loppuun asti sossussa ja itket ettei miehesi anna sinulle rahaa edes sukkiin...
Yhdessä asuvat, eli avoliitossa olevat ihmiset ovat minun (ja Kelan) näkökulmasta "enemmän" kuin pelkkä seurusteleva / deittaileva pariskunta. He ovat muuttaneet yhteen, eli haluavat elää elämäänsä yhdessä. YHDESSÄ. Tällöin oletetaan että myös elämisen kuluja jaetaan yhdessä. Josta suora johtopäätös on, että yhteistalouteen tulevat tulot ovat ainakin osittain yhteisesä käytössä, jolloin ne tietenkin saavat vaikuttaa toisen saamiin etuuksiin. "Naurettavaa, että jo seurustelevien oletetaan elättävän toisiaan. " Ei ole naurettavaa, koska kyseessä on avoliitossa elävä PARI. Avoliitossa kuten avioliitossakin kannatellaan heikommin taloudellisesti toimeen tulevaa osapuolta, jos omat tulot on isommat. Jos tämä on jokin ongelma, ei olisi pitänyt muuttaa yhteen ollenkaan... leikkimään kotileikkejä, kuten joku tuossa aiemmin sanoikin.
Tehdään heti selväksi, että olen oikeistolainen. Sitten jatketaan. Minusta on väärin, että opiskelemisesta rangaistaan. Minusta siihen pitäisi kannustaa. Tukikuukausien rajoittaminen riittää. Ei tulorajoja opiskelijalle eikä tämän puolisolle. Opiskelijoissa on tulevaisuus. Ilman ammattitaitoa ja osaamista Suomen tulevaisuus on synkkä. Ja siihen vaaditaan sitä, että parhailla on mahdollisuus tutkintoon perhetaustasta riippumatta. Erittäin kiusalliseksi asia muodostuu, jos opiskelijan puolison tulot ovat pienet (alle 3000 euroa kuussa) ja sillä pitäisi elättää toinen. Ei kannusta.
sinun mielestäsi alle 3000 tienaava on pienituloinen..? O-ou. Mieheni tienaa 15 teollisuustyövuoden jälkeen osapuilleen 2400 , itse olen työttömänä, meillä on lisäksi kouluikäinen tytär asuntovelkaa - silti pärjäämme aivan hyvin. No, tämä nyt ei liittynyt opiskeluun - ainakaan vielä, syksyllä aloitan nimittäin koulun penkillä. Kysymys on kuitenkin pitkälti tottumuksien muuttamisesta - kun tuloja on vähemmän, pitää tyytyä vähempään. Ei sitä kuitenkaan ikuisesti kestä - toivottavasti. ...Oikeistolainen minäkin...
jos sillä pitäisi kaksi ihmistä elättää. 3000 euroa miinus verot, käteen jää 2000e. Siitä kämpän vuokra vähintään 700e ja laskut, yhteensä äkkiä yli tonni. Mahdolliset lainat (asuntolainaa ei lasketa, se poistaa vuokrakulut) vaikka 200e/kk. Koulukirjat, vaatteet, lääkkeet, ruoka... Äkkiä se menee. Eikä elättäjä saa vastikkeeksi mitään.
tuo viimeinen lause "Eikä elättäjä saa vastikkeeksi mitään". Noinko ajattelet? Meillä oli "firman" nimi parisuhde, kunnes siitä lapsen syntymän myötä tuli kokonaisuus nimeltä perhe. Perheessä ei laskeskella, kuka maksaa ja mitä, vaan homma hoituu yhteisvastuullisesti - siis ainakin meillä. Tämä ei tarkoita sitä, että isompituloista "kupattaisiin" ylimääräisesti tai että vastaavasti isompituloisen pihiyden vuoksi vähemmäntienaavan saldo on nollilla ennen tilipäivää. Aika karua, jos kaikki pitää aina ajatella hyötymisnäkökulmasta..!
Parisuhteessa voidaan asua myös eri osoitteissa. Mutta se, kuka maksaa toisen koulutuksen ei saa siitä itselleen tutkintoa, palkintoa tai muutakaan. Hän käyttää rahansa ja parisuhde sitten kestää jos kestää. Meilläkin kaikki osallistuvat eikä senttejä lasketa. Mutta kumpikaan ei maksa sataprosenttisesti kaikkea. Siinäpä ero.
on ollut niin että se joka sillä hetkellä tienaa enemmän niin maksaa enemmän. Tuollaisessa tilanteessa ei oikein ole muuta vaihtoehtoa. Kelan systeemit ovat typerät ja se ei siitä miksikään muutu.
Voi edes yrittää. On tosiaan surkeaa, että joutuu olemaan toisen armoilla tässä asiassa. Voisihan ajatella edes asuntopoiliittisesti, että on hyvä, että on vapaana enemmän asuntoja kun ihmiset asuu yhdessä ja sitä kannustettaisiin. Ja oikeasti tänä "tasa-arvon aikan ei miehet riemumielin naisia elätä.
Jos olisitte molemmat naisia, teitä kohdeltaisiin vain kämppiksinä ellette olisi rekisteröineet parisuhdettanne. Minun mielestäni samaa pitäisi soveltaa heterosuhteisiin, eli sielläkin pitäisi olla mahdollisuus rekisteröidä parisuhde (ja ei, maistraattivihkiminen ei ole sama asia kuin parisuhteen rekisteröinti - jos olisi niin miksi sitä ei sallittaisi homoillekin?). Ilman rekisteröintiä yhdessä elävää paria katsottaisiin vain kämppiksiksi. Ettehän te edes peri toisianne pelkästään saman katon alla asumisen perusteella, joten nykykäytännössä ei ole yhtään mitään logiikkaa.
Sanopa muuta, Tasa-arvoa kun huudetaan joka paikassa, niin mielestäni se pitäisi olla niin, että myös naiskämppikset lasketaan avopuolisoiksi ja vastaavasti mieskämppikset. Ennen kuin suhde on virallistettu avioliitoksi tai parisuhteeksi, ei pitäisi mitään velvollisuuksia olla, kun ei ole oikeuksiakaan. Jos poikaystäväni kuolee, en minä häntä peri, vaan hänen vanhempansa perivät. Jos hän joutuu sairaalaan, en saa hänestä mitään tietoja, koska en ole perheenjäsen. Jos saamme lapsia, hänen pitää erikseen tunnustaa lapset omikseen. Kun ei ole oikeuksia, ei pitäisi olla velvollisuuksiakaan. Avoliitto on vain valtion keino sortaa pienimpiään. Ne, ketkä ovat avoliiton avioliittoon rinnastamisen kannalla ovat yleensä niitä hyvätuloisia, jotka miettivät ainoastaan omaa napaansa.
"Avoliitto on vain valtion keino sortaa pienimpiään." Kukaan ei taida pakottaa sinua elämään "avoliitossa", vaan olet ihan itse tehnyt päätöksen muuttaa kumppanisi kanssa saman katon alle. Avoliitto rinnastetaan näiltä osin avioliittoon juuri sinunlaistesi tukikusettajien takia, jotta ette pysty pelkällä siviilisäätypelleilyllä huijaamaan itsellenne tukirahaa. "Ne, ketkä ovat avoliiton avioliittoon rinnastamisen kannalla ovat yleensä niitä hyvätuloisia, jotka miettivät ainoastaan omaa napaansa." ja näin kirjoittaa ihminen, jonka mielestä muut Suomen kansalaiset ovat hänen suhteensa suuremmassa elatusvelvollisuudessa kuin oma, hyvätuloinen avopuoliso. Ai niin, sillä tavallahan teidän kotileikkiinne tipahtaisi (epäitsekkäästi) enemmän rahaa, kuin nyt kun joudutte ihan itse maksamaan leikkinne.
naulan kantaan kirjoitettu! Kakaramaista käytöstä tuo vinkuminen - jos haluaa elää aikuisten maailmassa, on myös pystyttävä ottamaan vastuuta niin kuin aikuisen!
lesboparin, joka on elänyt vuosikausia avoliitossa ja toisen opiskellessa heidät katsottiin kämppikseksi. Mulla taas oli jonkun aikaa kämppiksenä lapsuudenkaveri, joka oli mies. Vuokrattiin kolmiota. Meidän piti todistaa KELAlle, että ollaan vain kämppiksiä. Lopulta taisi tulla joku käymään ja totesi, että eri makuuhuoneissa asutaan.
siis mitä? Nythän tuli joku uusi kela säädös että puolison tulot ei vaikuta opintotukeen ja itse kun olen kysellyt niin ei työmarkkina tukeenkaan. Asumistuki on ainoa mihin ne ymmärtääkseni vaikuttaa... ja luonnollisesti toimeentulotukeen...
niin, jatkan vielä et erilliset vuokrasopimukset samasta asunnosta, jossa on oman puoliskon vuokra määrä laskettu niin helpottaa paljon. silloin kela laskee tuet sen sun vuokrapuoliskosi mukaan ja puolittaa menot teidän kesken. Kyllä mä sain kelasta opintotukea ja nyt olen oikeutettu työmarkkina tukeen puolisosta huolimatta. (huom. opiskelu aikoina mies oli töissä mutta nyt olen valmistunut ja työtön mutta mieheni opiskeleen) mutta silti kun ei ole lapsia avosuhteessa niin tulot ei vaikuta opintotukeen tai työmarkkinatukeen.
"KELAn mielestä samassa asunnossa asuva poikaystäväni on aviopuolison tavoin velvollinen elättämään minut." Siis sinä olet sitä mieltä, että KELA toteuttaa oikeusmurhaa, kun on sitä mieltä että sinun poikaystäväsi pitäisi elättää sinut. Sinä sen sijaan olet sitä mieltä, että KELA:n ja sitä kautta kaikkien suomalaisten veronmaksajien tulee osallistua sinun elättämiseesi? Sillälailla.
Tässä näytettäisiin peräänkuuluttavan enemminkin sitä, että miksi seurustelevaa ihmistä kohdellaan eri tavalla kuin yksin asuvaa, ei siitä että maksaako yhteiskunta mitäkin. Minulla on täsmälleen sama tilanne, avopuolisoni tienaa pikkasen päälle 3k, mutta en siltikään ymmärrä että mistä lähtien saman katon alle muuttaminen luetaan sopimukseksi elatuksesta. Minulla ei tosin ole pakkoa, vaan mies on sitä mieltä, että hän kyllä maksaa, mutta ei se muuta sitä, että saan eri kohtelua. Minulla on takana ainakin 160 työhakemusta opiskeluajalta... Avoliitto ei ole mikään laillinen sopimus kuten avioliitto, missään vaiheessa ei käydä rekisteröimässä mitään, ainoastaan muutetaan saman katon alle. Ei minunkaan mielestäni tuossa missään synny elatussuhdetta. Yksi tuossa käytti "kotileikit" -sanaa. Meillä yhdessä asuminen oli alusta lähtien siitä kiinni, että kävimme samassa työpaikassa, harrastimme samoja asioita, oli turhaa asua eri asunnossa ihan käytännön syistä. Ei siinä mitään "kotista" leikitä, vaikkei naimisiin mennäkään. Joku voisi päivittää asennettaan.
"Tässä näytettäisiin peräänkuuluttavan enemminkin sitä, että miksi seurustelevaa ihmistä kohdellaan eri tavalla kuin yksin asuvaa" Ei tässä mitään seurusteleva vs. yksinasuva -vertailua tehdä. Yksinasuvakin voi olla seurusteleva. Yhdessä asuvat taas muodostavat yhteisen "ruokakunnan", jolla menot ovat sierainparia kohti alhaisemmat kuin yksinasuvalla. Lisäksi ovat ihan vapaaehtoisesti tehneet päätöksen muodostaa yhteisen ruokakunnan. "ei siitä että maksaako yhteiskunta mitäkin." Noi epä tietenkään, kunhan vain ollaan ruinuttamassa yhteiskunnalta lisää karkkirahaa. "Yksi tuossa käytti "kotileikit" -sanaa." No eikös tuo juuri ole sitä kotileikkiosastoa? Me asutaan silleen niinku yhdessä, mut me ei kuitankaan asuta niin vakavasti yhdessä, että me oltais virallisesti sovittu jotain. "Ei siinä mitään "kotista" leikitä, vaikkei naimisiin mennäkään." Itsehän sinä olet tekemässä eron avoliiton ja avioliiton välille, kertomalla miten avoliitossanne ei olla mistään sovittu. Vai onko se niin, että pointti on poimia rusinat pullasta? "Me ollaan silleen vakavasti yhdessä, mutta ei kuitenkaan niin vakavasti, että meidän kuuluis avioparin tapaan maksaa itse yhdessä elämisemme?"
kirjoitettu, great! :-) Ja aiemmalle kommentoijalle tiedoksi: olen avioitunut pari vuotta sitten, joten asia on suht tuoreessa muistissa. Avioliiton solmimiseen ei liity minkään "elatussopimuksen" allekirjoittamista, joten se siitä "virallisesta" puolesta. Ja edelleen en aio päivittää käsitystäni kotileikin leikkijöistä ; yhdessä halutaan asua, mutta vastuuta toisesta ei olla valmiita ottamaan. Juu juu, toki on järkevää muuttaa yhteen, jos on sama työpaikka ja sama harrastus - mutta miksi yhteiskunnan pitäisi tätä tukea, ei ymmärrä, ei... En siis tarkoita kaikkia avoliitossa eläviä - vaan näitä itkupillejä, joiden pitäisi saada yksinasuvan edut!
Komppaan edellisiä!
"Ei tässä mitään seurusteleva vs. yksinasuva -vertailua tehdä. Yksinasuvakin voi olla seurusteleva. Yhdessä asuvat taas muodostavat yhteisen "ruokakunnan", jolla menot ovat sierainparia kohti alhaisemmat kuin yksinasuvalla" Ei muuten pidä paikkansa, sinkkuna minulla ei juuri mennyt rahaa ruokaan, koska söin mitä sattuu ja silloin kun oli nälkä. Lämmintä ruokaa en jaksanut aina tehdä jne. Nyt kun seurustelen on ruokalaskuni kasvanut huomattavasti, koska mies vaatii vähintään kerran päivässä lämmintä ruokaa ja muutenkin pitää olla kaapit täynnä sapuskaa nälän varalle. Ja koska sitä itsekin tulee syötyä enemmän ja säännöllisemmin, niin ruokalasku laitetaan tietenkin puoliksi. Että tällä logiikalla ei ainakaan pitäisi ottaa tukia pois avopuolisolta, koska ei ne ruokamenot ainakaan sen pienemmät ole.. Vuokran suhteen ehkä on alhaisemmat menot, mutta kyllä ne muut menot on aika samat kuin yksinkin eläessä. Muutenkin ymmärrän hyvin aloittajan huolen. Tiedän ihmisiä, jotka eivät halua elättää toista vain sen takia, että KELA on niin päättänyt. Ja onhan se kurjaa olla aina rutisemassa "viikkorahaa" puolisolta. Avioliitossa tämä on eri asia, koska silloin ollaan jo niin pitkällä suhteessa, että ollaan todennäköisesti sovittu, että jos tulee lapsia jne niin toinen elättää toisen. Mutta tässä tapauksessa on varmaan tullut yllätyksenä, että toinen joutuu jakamaan palkkansa kokonaan kumppanin kanssa.
melkoista selitystä..! Mitä tuohon ruokapuoleen tulee... No mtäs olet ottanut sellaisen miehen, joka vaatii lämpimän aterian päivässä kaapit täyteen ruokaa! Come on, elämä on täynnä valintoja! Kelan siis pitäisi maksaa susiparin runsaammasta ruokakaapin sisällöstäkin, naurettavaa! Ja mitä tulee tuohon avoliitto >< avioliitto... Ai, oletko tosiaankin sitä mieltä, että 15 vuotta avoliitossa elänyt pari ei ole "pitkällä suhteessaan" verrattuna pari vuotta naimissa olleisiin..? Lopultakin: Kela tekee pirun viisaasti, että rinnastaa avoliiton ja avioliiton. Pois turha loisiminen!
niin yks kesä et avokki asu muka vanhempiensa luona siis virallisten kirjojen mukaan ja mie yksin siinä asunnossa. Näin ollen mie sain tuet. :) Ei siinä oikeen muuta keinoa oo.
Vaikka asuisit veljesi kanssa samassa asunnossa teidät katsotaan avopariksi. Niin se vaan menee...! Tyydy tilanteeseen tai todellakin hankkikaa kaksi asuntoa ja toisen kirjat toiseen. Elämä on.
Niin, mutta kuka tuon aivoituksen ylipäätänsä keksi? En minä ole ainakaan pistänyt nimeäni mihinkään elatuspaperiin. Eikä vuokrasopimuksessakaan lue, että yhteisesti vuokraavana sitoudutte nyt elättämään toisenne.. Kysyin asiaa KELAsta, mutta sieltä tulee vaan ympäripyöreitä vastauksia, ylläri. Pyh.