Mikä saa vaikkapa maaseudulla eristyksissä asuvan kouluja käymättömän postinjakajan miettimään psykologiaa?
Miksi hän kopsaa textiä psykkan kirjoista ja postaa ne keskustelupalstoille?
Amatööri-psykologit
psykiatri d
12305
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
vastata - sillä ainoana sekä omakohtaista kokemusta, että kykykä moiseen analyysiin. vastakysymys: mikä saa elokuvaohjaajan/käsikirjoittajan leikkimään samaista amatööriä eli selittämään pahiksen luonteenlaadun vastaavalla pätevyydellä?
ohjaajat ja käsikirjoittajat konsultoivat yleensä asiantuntijoita. Em. postinjakajakin tekee aivan oikein kun lueskelee psykologian oppikirjoja sen sijaan, että keksisi kaiken omasta päästään.
tolla alalla asiantuntijoita on niin moneksi - kuten kirjojakin. Sen et onko huuhaan keksinyt päästään tunnettu nimi vai postinjakaja ei tee siitä yhtään oikeampaa. Edes oikeiden kirjojen lukeminen ei siltikään anna kykyä muiden analysointiin. Mitä elokuvien oikeellisuuteen tulee niin luulen et viihde voittaa faktat - niin rikostutkinnassa kuin psykologiassakin. Enempi mua ihmetettää tuo pakottava tarve yrittää selittää asioita amatöörimäisesti - harvoin se on juonen kannalta edes tärkeää ja pahimmillaan joku tollo ihan oikeasti uskoo moisiin yksinkertaisiin syy-seuraus-suhteisiin - tosin sitä kait ei fiktiossa voi välttää. Musta tää menee silleen et kuka tahansa luulee pari kirjaa lukemalla tulevansa psykologiksi, mut harva lähtee sanomaan samaa matematiikasta tai fysiikasta.
Ihan joka alalla on asiantuntijansa, pitäisi muiden olla sanomatta mistään sanaakaan, paitsi omasta erityisalastaan? Eikö se ole vain hyvä asia, että on kiinnostunut ja oppii uutta. Ei tietenkään ole sopivaa väittää olevansa jonkin alan asiantuntija tai ammattilainen, jos ei sitä ole. Suomessa on kuitenkin eräänlainen suutari pysyköön lestissään -asenne, ettei kukaan saisi keskustella mistään, ellei ole jnkl. titteli taskussa, joka sitten "muka" antaa valtuuden keskustella aiheesta. Muualla maailmassa vapaa keskustelu on kuitenkin ihan yleistä ja normaalia. Toki kriittinen pitää osata olla, mutta tuskin se useimmille ajatteleville ihmisille on suuri ongelma. Todellisuudessa tälläkin palstalla olisi hyvin hiljaista, jos täällä odoteltaisiin asiantuntijoiden aloituksia ja vastauksia joka asiassa. Toisilla aloilla, kuten tähtitieteessä, on kuitenkin ymmärretty että perehtynyt harrastelija voi olla hyödyllinen lisä tutkimukseen. Se taas johtunee siitä, että tähtitieteilijät ja alan harrastajat ovat kansainvälinen joukko. Suomessa on ihme, että harrastelija edes taulun maalata, ettei joku taidekoulun mukakoulutettu kasvattilapsi suutu siitä.
millä tavalla keskustelee. Jos jakaa diagnooseja muille ihmisille niin kyseessä ei ole ihan viatonta jutustelua. On siis eri asia väitellä tai turinoida psykologian, fysiikan tms. teorioista yleisellä tasolla - johon musta jokaisella on vapaa oikeus. Diagnoosit taasen ovat samaa linjaa vittu/kusipää/homojen kanssa - tosin hivenen hienommissa kuosissa. Psykologia nousee siksi helposti esille, kun siitä keskustelu on usein lähellä parjaamista. Mut siinä samaa mieltä et Suomessa keskustelua on turhan vähän - vittuilua sitäkin enempi.
Taisin ymmärtää väärin, mitä tarkoitit. "Diagnoosit taasen ovat samaa linjaa vittu/kusipää/homojen kanssa - tosin hivenen hienommissa kuosissa. Psykologia nousee siksi helposti esille, kun siitä keskustelu on usein lähellä parjaamista." Aivan totta.
sattuu - keskustelussa.
yleisimmät syyt tuollaiseen käytökseen.
oikein itseäni noin arvokkaalla termillä kutsua, kuin "amatööripsykologi", mutta jos vastaan omasta puolestani tähän kysymykseen, niin ei pitäis ehkä tarkastella vain psykologiaa yksittäisenä kohteena, sillä olen kiinnostunut kymmenestä muustakin asiasta, kuin psykolgiasta ja kai se siinä menee, missä muutkin kiinnostavat asiat... Kiinnostavaa psykologiassa on etenkin se, että olen lapsesta asti ajatellut paljon kaikenlaista ja myöhemmin huomannut, että monet havaitsemani asiat löytyvän psykologian piiristä, tai ne niille löytyy psykologinen selitys. Kaipa se myös on osittain seurausta jatkuvasta pyrkimyksestä itsen ymmärtämiseen, vaikkakin ääretön itsen ymmärtäminen ei liene se tavoite, vaan paremminkin itsen hyväksyminen, jonka voi saavuttaa täysin ilman minkäänlaista itsetuntemustakin.
tähän se, että en ole postinkantaja, vaan opiskelija.
Niin?
voi siitä olla hyötyä senkin puolesta, että näkee ei-toivotut piirteet toisessa riittävän kaukaa.