Seurustelen 25v miehen kanssa jonka työt estävät yhteisen ajan viettämisen. Toisaalta usein viikonloppuisinkin hänellä on jotain "kiireitä", kaverit, porukat jne.
Tiedän varmaksi että mies ei petä minua eikä valehtele menoistaan.
Tiedän myös että hänen exänsä kohteli häntä huonosti, esimerkiksi exällä ollut ikinä aikaa hänelle. Mieheni oli myös tod. mustasukkainen hänestä.
Jotenkin ajattelen että näillä asioilla on yhteys. Kommentteja, neuvoja?
Tiedän varmaksi että mies ei petä minua eikä valehtele menoistaan.
Tiedän myös että hänen exänsä kohteli häntä huonosti, esimerkiksi exällä ollut ikinä aikaa hänelle. Mieheni oli myös tod. mustasukkainen hänestä.
Jotenkin ajattelen että näillä asioilla on yhteys. Kommentteja, neuvoja?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos sinusta valittäisi, olisi kanssasi.
Olet tärkeiden asioiden listassa aika alhaalla.
Et tiedä mitään varmaksi. Toivot sitä, ja uskot toiveisiisi.
Tunnen monia kaltaisiasi, joiden miehet eivät heidän mielestään voisi koskaan pettää.
Tunnen myös heidän miehet, jotka hyppivat vieraissa minkä ehtivät.
Usko...laskeudu itse maanpinnalle, ei satu niinkuin putoaminen.
ainahan niillä on jotaki ihmeen puuhaa autojen tai muitten ihme juttujen parissa. =)
sun täytyy vaan kysyä sun mieheltäs suoraan. ei tollaseen muuten saa vastauksia...vaikka onhan se tietenki hankalaa, mutta kierrellen ja kaarrellen.
täytyy vaan kysyä sun mieheltäs suoraan. ei tollaseen muuten saa vastauksia...vaikka onhan se tietenki hankalaa, mutta kierrellen ja kaarrellen. Miten voi kysyä kierrellen kaarrellen suoraan ?? Tämä mulla on vielä oppimatta.Tosin en ole edes tajunnut että NOINKIN voi asioita esittää.
Jos oot varma et ei petä ni okei... Mun viimesin miesystävä oli samanlainen, ei koskaan aikaa, aina menoja, sit ku hermostuin ja kysyin ni selvis et se pelkäs sitoútumista yli kaiken, se pelkäs et sen "elämä" loppuu sitoutumisen myötä. En jääny ootteleen ja sit ku se oli valmis ni mä ite en halunnu enää sitoutua...
Mulla tilanne on vuoden kestäneessä suhteessa ollu ihan sama. Miehellä on paljon töitä, lisäksi kaverit ja autot vie suurimman osan vapaa-ajasta, eikä hän kuulemma osannut enää seurustella koska edellinen oli särkenyt hänen sydämmensä. Tapaamiset miehen kanssa alko olemaan kerran viikossa yökyläilyn merkeissä. Aikani odottelin että tilanne muuttuisi ja moneen kertaan keskusteltiin asiasta, mutta ei mikään muuttunut. Mies vaan aina pyyteli anteeksi ja kertoi kuitenkin välittävänsä vaikka aikaa ei todella tunnu riittävän. Sinnikkäästi jatkoin odottelua, mutta sen verran muutin itse asioita ettei seksiä harrastettu enää. Ajattelin että josko mies vain pitää minua vakiop**onaan, mutta silti viikottaiset tapaamiset jatkuivat, miehen aloitteesta, ilman seksiä. Sitten ihastuin (hieman) toiseen mieheen ja kysyin kumppaniltani että missä mennään ja kerroin että toinen mies on kiinnostunut tutustumaan minuun paremmin. Mieheni (tai no exäni) käski minun tehdä niinkuin sydämmeni sanoo. Erottiin kahdeksi päiväksi, kunnes hän soitti ja halusi selvittää asioita, ja jatkettiin taas yhdessä. Pari kuukautta meni eteenpäin samalla vanhalla kaavalla, kunnes itse "heräsin". Lopetin suhteen, mutta jonkin asteinen toveruus on kai vielä jäljellä kun parin viikon välein olemme tavanneet. Sydän huutaa kovasti tämän miehen perään, mutta järki sanoo ettei tällainen toimi. Ei ole mitään pohjaa mille rakentaa yhteistä tulevaisuutta, enkä tahtoisi olla aina yksin. Eli nyt on juttu loppu, tai ainakin tauolla. Silti tiedän että tulen vielä monta mahdollisuutta antamaan tälle miehelle jos hän vain sitä pyytää. Eikä asiat silti muutu. Huonompi homma kun menee rakastumaan, sitä tekee itsestään ihan narrin loppujen lopuksi. Ehkä saan joskus unohdettua tämän miehen, ja annettua mahdollisuuden jollekin toiselle hurmata minut. Nyt tiedän kuitenkin olevan niin kiinni tässä entisessä että toisten miesten iskuyritykset saavat minut raivon partaalle.