Tuoreen tutkimuksen mukaan aivojen muistimekanismit tarvitsevat toimiakseen rasvoja. Irvinen yliopistossa Kaliforniassa tohtori Daniele Piomellin johdolla on selvitetty, että keskeistä roolia kestomuistissa näyttelee oleiinihappoihin kuuluva OEA. Lyhenne tulee nimihirviöstä oleoylethanolamide.
Rasvapitoisia ruokia nautittaessa oleiinihapoista muodostuu ohutsuolessa OEA:ta. Verenkierron kautta aivojen mantelitumakkeeseen kulkeutuva OEA tuottaa mielihyvän sekä kylläisyyden tunteen. Se auttaa sekä ihmistä että eläimiä muistamaan, mitä ruokaa kannattaa syödä. Jos OEA:ta on ruuassa kovin runsaasti, se vähentää ruokahalua. On jopa harkittu OEA:n käyttöa laihdutuslääkkeeksi. OEA:ta tai jotain sen johdosta käytettäneen aikanaan kuitenkin lähinnä muistihäiriöiden hoitoon. Oleiinihappoa on runsaasti sekä kasviöljyissä että eläinrasvoissa. (Proc.Nat.Acad.Sci.)
muista rasvat muistisi takia!
Marisa.
26682
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
kannattaa tosiaan käyttää. Runsas eläinrasvojen käyttö sen sijaan tukki suonia, mikä taas aiheuttaa dementiaa. Suuri osa dementiasairauksista kun on itse asiassa valtimotukoksista ja -ahtaumista johtuvia. Rasva kuuluu ruokavalioon, mutta kannattaa katsoa mitä rasvoja syö.
-niin kauan kuin muistan ?
"Runsas eläinrasvojen käyttö sen sijaan tukki suonia, mikä taas aiheuttaa dementiaa." Näytä jo yksikin tutkimus, jossa osoitetaan, että eläinrasvat tukkivat suonia ja/tai aiheuttavat dementiaa.
tapahtuvaa ,riittävän pitkää( n 60 v ) kestävää ruokailua voidaan ilmoittaa ,että kyllä se rasva tukkii suonet !samalla tavalla kuin moottorisaha valkosormisuutta !
Tiesinhän minä, ettei väitteillesi ole mitään perustetta...
Koska yhdelläkään ei ole edes kivekset laskeutuneet ! Lättähattu-sakkia kaikki tyyni .
30% rasvaa ravinnossa on riittävästi. Liiallinen rasvan määrä hiilihydraattien sijaan aiheuttaa Alzheimerin tautia. Ehkä se on hyväkin, VHH:laiset unohtavat kurjan, rajoitetun ruoka-aikakeskeisen elämänsä.
Noin perättömän tuntuinen väite kaipaisi linkin tutkimukseen, jossa asia on selvitetty.
Alzheimer-huippututkijat koolla Kuopiossa Kuopion Yliopiston neurologian yksikkö isännöi helmikuussa Suomen Alzheimer-tutkimusseuran kanssa neljättä kertaa kansainvälistä Alzheimer-kokousta, joka kokosi Kuopioon ennätysmäärän osallistujia, 280 tutkijaa ja lääkäriä 18 maasta. Kokouksen teemoja olivat dementiasairauksien perinnöllisyys, Alzheimerin taudin hoitomahdollisuudet sekä dementian vaaratekijät ja ennaltaehkäisy. Puhujina oli kymmeniä kansainvälisen eturivin tutkijoita. Alzheimerin tauti on tärkein henkisen suorituskyvyn alenemista ja dementiaa aiheuttava aivosairaus, jota sairastaa yli 24 miljoonaa ihmistä maailmassa. Suomessa on arviolta 35 000 lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta dementiasta kärsivää henkilöä. Vuosittain todetuissa noin 11 000 dementiatapauksessa vähintään 7000:ssa syynä on Alzheimerin tauti. Jopa 90 prosentilla pysyvässä laitoshoidossa olevista on dementia. Perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä Alzheimerin taudissa. Sairastumisriski on kaksinkertainen niillä, joiden lähisuvussa tautitapauksia on useampia kuin yksi. Varsinaiset perinnölliset tautimuodot ovat harvinaisia; Suomessa tunnetaan alle kymmenen Alzheimer-sukua. Periytyvän taudin syynä olevien geenivirheiden ja tautiin liittyvien geneettisten riskitekijöiden selvittäminen lisää merkittävästi ymmärrystä taudin syntymekanismeista. Alzheimer-lääkkeet ovat kymmenessä vuodessa vakiintuneet osaksi Alzheimer-potilaiden hoitoa. Niistä on hyötyä muidenkin dementoivien aivosairauksien hoidossa. - - Tutkija Miia Kivipelto Tukholman Karoliinisesta Instituutista kertoi, että Alzheimerin tautiin liittyvistä elämäntapatekijöistä on saatu kiinnostavaa tutkimustietoa viime vuosina, muun muassa Kuopion yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen CAIDE-projektista. Verenpainetauti, kohonneet rasva-arvot, lihavuus ja suuri tyydyttyneen rasvan osuus ruokavaliossa ovat selkeitä riskitekijöitä. Liikunnalla ja tyydyttymättömillä rasvoilla, kuten öljyllä ja kalan rasvalla, on suojaavaa vaikutusta. --- Kuopion Yliopistolehti 1/2006
toivoo: Syön säännöllisesti kalaa,kalavalmisteita,kalanmaksapillereitä,omega 3:ta ja liikun säännöllisesti (vähintään 6 x viikossa 2 h kerrallaan hikeen asti ) Käyn säännöllisesti veren kokokuvauksissa j.n.e
kaksi. Hyvä me! Toivottavasti ei tavata koskaan missään deme-päiväkodissa. ;)
,,Jos jokainen ottaisi vastuun omasta elämästään ,eikä syyttelisi millon rhh:ta tai vhh:ta yms olisi tk-jonot ½-let lyhyimpiä kuin taas maanantaina , kun alkaa uusi valitusviikko. Me sitä vastoin punaisin poskilihaksin riennämme kohti nuoruutemme kevättä kaikki arvot kohdallaan !
Tutkimusta vaadittiin kehiin varsin aggressiivisesti pari tuntia sitten. Sellainen tarjottiin parinkymmenen minuutin sisään. Nyt ei vaatimuksen esittänyt kirjoittaja kuitenkaan kommentoi. Näin käy aina. Tai sitten todetaan, että tutkimuksen tulokset ovat väärät. Jäämme odottamaan tämänkertaista siilipuolustusta.
"Tutkimusta vaadittiin...Sellainen tarjottiin..." Ei siinä mitään tutkimusta tarjottu. Tarjottiin ainoastaan kirjoittajan omaa tekstiä ja osa jonkin lehden referaatista. Ennen kuin tutkimuksesta voi päätellä tai sanoa mitään, pitää päästä tutustumaan koko tutkimukseen. Pitää lukea fulltext. Pitää nähdä miten tutkimus on toteutettu, tutkittujen määrä, tutkimuksen pituus jne. Vähin, mitä kirjoittajan olisi pitänyt tehdä, olisi ollut linkin laittaminen tutkimukseen. Nykyään kaikki vakavasti otettavat tutkimukset löytyvät netistä (PubMed tms.). Ongelmia tällä palstalla aiheuttaa se (kuten tässäkin tapauksessa), että joku vaikkapa siteeraa lehtijuttua jostakin tutkimuksesta ja sitten väittää, että siinähän se tutkimus on, uskokaa nyt. Mutta jokainen täysjärkinen ymmärtää, että tutkimukseen pitää päästä tutustumaan kunnolla ennen kuin siihen voi oikeasti ottaa kantaa. Hyvänä esimerkkinä siitä mitä tapahtuu jos kaikki tutkimustiedot eivät ole käytettävissä, on Ancel Keysin ns. seitsemän maan tutkimus 50-luvulta. Siinähän Keys tutki miten tyydyttyneet rasvat vaikuttavat sv-kuolemiin. Hän esitti tutkimuksen julkaistessaan tiedot seitsemästä maasta; mitä enemmän maassa käytettiin eläinrasvoja, sitä enemmän oli sydänkuolemia. Väite nielaistiin sellaisenaan ja tähän tutkimukseen pohjaavat myös Suomen nykyiset rasvakammoiset ravintosuositukset. Siihen aikaan ei ollut esim. nettiä josta olisi voitu tarkistaa Keysin tutkimuksen tiedot. Myöhemmin kun tutkimuksen tietoja purettiin ja tutkittiin, selvisi että tutkimuksessa olikin ollut mukana 22 maata, mutta Keys otti niistä mukaan vain 7. Tietenkin hän valitsi vain ne maat, jotka sopivat hänen hypoteesiinsa tyydyttyneen rasvan vahingollisuudesta. Mikäli hän olisi ottanut mukaan kaikki 22 maata, ainoa tehtävissä ollut johtopäätös olisi ollut se, ettei tyydyttyneen rasvan ja sydänkuolemien välillä ole minkäänlaista yhteyttä. Tämänhän tuoreemmat tutkimukset ovat sittemmin todistaneetkin. http://www.youtube.com/watch?v=v8WA5wcaHp4
tieto CAIDE-tutkimuksesta, joka löytyy googlaamalla netistä. Pikkaisen voisi itsekin nähdä vaivaa ennen kuin kitisee.
Onko tosiaan noin vaikeaa ymmärtää, että jostakin tutkimuksesta kertovat uutiset tai tiedotteet eivät ole sama asia kuin itse tutkimus? Kuten A.Keysin 7 maan tutkimuksesta voi päätellä, tutkijan julkaisema yhteenveto ei riitä tutkimuksen arvioimiseen. Kaikista tutkimuksista julkaistaan sekä lyhyt yhteenveto että tarkempi data. Lehtiartikkelit yms. perustuvat nimenomaan tuohon yhteenvetoon. Sen perusteella ei valitettavasti pysty tietämään edes sitä, mitä ja miten on tutkittu. Sen pystyy tietämään vain tutustumalla tutkimuksen dataan tarkemmin. Jos tutkimuksesta (CAIDE) kirjoittaneella on tiedossaan missä tutkimukseen voi tutustua, täytyy ihmetellä miksi hän ei kerro linkkiä. Mahtaisiko syynä olla se, että dementiaan ja alzheimeriin syylliseksi osoittautuisivatkin transrasvat eikä eläinrasvat...
että olet laiska! Googlaa "CAIDE", saat aika läjän tietoa kyseisestä tutkimuksesta.
"...aika läjän tietoa kyseisestä tutkimuksesta." Aika läjä tietoa ei ole sama asia kuin itse tutkimus. Sinulle satunnaiset tiedonmuruset saattavat riittää ja olet valmis tekemään johtopäätöksesi niiden pohjalta. Mutta minulle ne eivät riitä, haluan tutustua varsinaiseen tutkimukseen. Tässä muuten mielenkiintoinen keskustelu em. tutkimuksesta: http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=36&t=19120&start=0&hilit=caide
tutkimusta ei julkaista kokonaisuudeessaan kaikille avoimilla nettisivuilla. Jos tämä ei sinulle kelpaa, niin sitten vaadit liikaa keskustelupalstalta, ja sinun tulisi pyrkiä lääketieteelliseen tiedekuntaan. Tiedotteet 2007 Elintapojen yhteys dementiaan ja Alzheimerin tautiin Miia Kivipelto, LT, Dosentti Kuopion yliopisto, Neurologian klinikka ja Aging Research Center, Karolinska Institutet Muisti ja muut älylliset toiminnat on olennainen osa identiteettiämme ja kykyä elää itsenäistä elämää. Keinoja muistipulmilta välttymiseen etsitäänkin kuumeisesti. Kysymys on erityisen ajankohtainen nyt, kun tiedämme, kuinka yleisiä muistipulmat ovat, ja miten nopeasti aivoja rappeuttavat sairaudet lisääntyvät vanhenevassa väestössä. Alzheimerin tauti (AT) on tärkein etenevien muistihäiriöiden ja dementian syy. Korkean iän ja perimän lisäksi elintapatekijöiden merkitys muistipulmien ja dementiariskin kannalta on ollut vilkkaan selvittelyn kohteena useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa. Koska muistihäiriöt kehittyvät hitaasti, on alettu puhua yhä enemmän elinikäperspektiivistä dementian ennaltaehkäisyssä, ja riskitekijät keski-iässä tai jo varhaisemmassa elämänvaiheessa ovat nousseet lisääntyvän huomion kohteeksi. Suomalaisessa Kardiovaskulaariset Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia tutkimuksessa (CAIDE) on selvitetty keski-iän (tutkimushenkilöiden keski-ikä 50 vuotta) elintapatekijöiden yhteyttä dementian sairastumisen vaaraan keskimäärin 21 vuotta myöhemmin laajassa noin 1500 henkilöä käsittävässä väestöotoksessa. CAIDE- tutkimus on osoittanut, että kohonnut verenpaine, kolesteroli ja liikalihavuus keski-iässä ovat kaikki itsenäisiä ja merkittäviä riskitekijöitä myöhäisiän dementialle. CAIDE-tutkimus on myös osoittanut, että henkilöillä jotka olivat käyttäneet keski-iässä runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja niukasti tyydyttymättömiä rasvoja on suurempi riski dementialle myöhäisiässä. Yhteys oli erityisen selvä henkiöillä joilla oli geneettinen alttius dementialle. Tutkimuksessa on myös osoitettu, että henkilöillä jotka ovat syöneet kalaa 2-3 kertaa viikossa, muistihäiriöiden riski on pienentynyt. Paitsi ruokavaliolla, myös liikunnalla on merkitystä aivojen terveyden kannalta. CAIDE-tutkimus on osoittanut että keski-iässä harrastettu säännöllinen vapaa-ajan liikunta (vähintään kaksi kertaa viikossa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan) voi pienentää merkitsevästi (5060%) dementian ja AT:n vaaraa myöhäisiässä. Tämäkin yhteys oli selvempi dementialle geneettisesti alttiilla henkilöillä. Mielenkiintoista kyllä, fyysisen aktiivisuuden lisäksi myös henkisesti ja sosiaalisesti aktiivinen elämäntapa voi suojata kognitiiviselta heikentymiseltä ja dementialta. Alkoholin vaikutuksista aivojen terveydelle on kiistelty. On esitetty, että kohtuukäyttö voisi suojata mutta runsaampi käyttö lisätä kognitiivisen heikentymisen ja dementian riskiä, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. On mahdollista että erilaiset juomatavat vaikuttavat eri maissa tehtyjen tutkimusten vaihteleviin tuloksiin. CAIDE-tutkimus on osoittanut, että erityisesti dementialle geneettisesti alttiilla henkilöillä säännöllinen alkoholin käyttö saattaa lisätä dementian riskiä. Koska nykytutkimus on liittänyt useat sydän- ja verisuonitautien riskitekijät dementian ja AT:n syntyyn, kehitimme äskettäin CAIDE-tutkimuksesta näiden riskitekijöiden pohjalta yksinkertaisen mittarin, jolla voitaisiin laskea mikä on yksilön dementian todennäköisyys myöhäisiässä kun hänen keski-iän riskitekijäprofiilinsa tunnetaan. Kehittämämme dementian riskimittari on uudenlainen ja käytännönläheinen tapa arvioitaessa yksilön kokonaisriskiä sairastua dementiaan. Dementian riskimittari korostaa keski-iän vaskulaaristen riskitekijöiden tärkeyttä dementian synnyssä, ja se voi olla avuksi niiden ihmisten tunnistamisessa, jotka saattaisivat hyötyä tehostetusta elämäntapaohjauksesta ja kohonneen verenpaineen ja kolesterolin lääkehoidoista. Elintapatekijöiden merkityksestä aivojen terveydelle ja erityisesti muistitoiminnoille on lisääntyvästi näyttöä; muistamalla sydäntä voi edistää myös aivojen terveyttä. Koska dementiaan johtava tautiprosessi alkaa varhain, elinikäperspektiivi on ennaltaehkäisyssä keskeinen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että elintapainterventiot voivat olla erityisen tärkeitä dementialle geneettisesti alttiilla henkilöillä. Lisätutkimuksia tarvitaan geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksista ja kroonisiin aivosairauksiin johtavista mekanismeista, että pystyttäisiin kehittämään entistä tehokkaampia ennaltaehkäisy- ja hoitomenetelmiä. Kuopion yliopisto, PL 1627, 70211 Kuopio, vaihde: (017) 162 211, s-posti:[email protected]
vuotta ennen kyseisen tutkimuksen julkistamista.
Milloin sinun mukaasi CAIDE-tutkimus julkistettiin?
kirjoitukseni perustui julkaistiin 2007.
"Väitös johon minun kirjoitukseni perustui julkaistiin 2007." Mitäköhän siinä mahdettiin käsitellä? Tässä ketjussa on käsitelty tätä: They publish their findings online today (Thursday August 3, 2006) in The Lancet Neurology. http://news.bio-medicine.org/medicine-news-3/Researchers-develop-risk-predictor-for-dementia-3669-1/ Ja minä viittasin tähän keskusteluun: Viestin otsikko: Eläinrasvat lisäävät dementiariskiä ViestiLähetetty: Ma Elo 07, 2006 8:06 http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=36&t=19120&hilit=caide Minä en näe mitään ristiriitaa omissa päivämäärissäni...
Jossa käsitellään CAIDE-tutkimusta. Sinä olet vastannut samaan ketjuun. Alkaa kirjoituksella, jonka otsikko on "Tunnettu juttu".
Muistaakseni tuo ketjussa mainittu tutkimus valmistui jo vuonna 2002...
Miia Kivipellon väitöskirja 23.8.2002. http://www.uku.fi/vaitokset/2002/ISBN951-781-754-1mkivipelto.htm M.O.T.