Luin työpaikkakiusaamista käsittelevän gradun ja kyllä siinä paljon asioita oli, joista olen samaa mieltä ja jotka olen kokenut omakohtaisesti.
Mutta, miten eteenpäin elämässä?
Mistä saa itseluottamusta? Miten uskaltaa mennä töihin ja puhua ilman nöyryytetyksi tulemisen pelkoa?
Itse varmaan loppuikäni pelkään sanoa ihmisille mitään, koska se nöyryyttäminen ja halventaminen kaikesta sanomisistani pelottavat. Naiset tivaavat ja tenttaavat kaikkea ja takertuvat joka asiaan ja nälvivät heti jos minussa ilmenee mitään vikaa tai puutetta.
Irtisanouduin työpaikkakiusaamisen takia. Entisessä työpaikassani on ihmisiä, jotka tukevat minua ja ovat kokeneet saman eli itse olin gradun mukaan yksi monista.
Mutta, vinkkejä selviytymiseen ja itsetunnon parantamiseen!
Huomasin silloin kiusattuna, että aina kun älysin jotain minua alettiin nälvimään jostain toisesta asiasta. Olin huonosti koulutettu, tyhmä, ruma, laiha, kelpaamaton.
Pois lähteminen oli ainoa vaihtoehto, mutta siihen meni aikaa ennen kuin sain muita töitä, koska työpaikkaa ei voi vaihtaa koko ajan. Pystyn puhumaan kiusaamisasiasta ainoastaan luottoystäville ja samassa työpaikassa samojen henkilöiden kiusaamille ihmisille. Vieraille ihmisille teeskentelen aina miten mielenkiintoisen työpaikan jouduin jättämään kun tuli muita hommia.
Yhä edelleen ammattini liittyy siihen työpaikkaan eli minulta odotetaan että minulla on siellä ystäviä ja suosittelijoita. Eli eroon ei pääse koskaan.
Miten eteenpäin elämässä
ex-kiusattu (N)
62965
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
tuota Jounia. Niin ne muutkin kiusatut tekee ja pönkittävät omaa itsetuntoaan.
palstan häirikön rakkaalta. ;D
minua niin kuin tämä yksi häirikkö tekee. Sillä heikko itsetunto niin haukkuu muita ja nauraa päälle.. Outo!
-jouni on? Rakkaasi ei vastaa. ;)
Kuka ei vastaa kenelle,. Olisin kyllä tosi otettu,jos Jouni olisi minun rakas! Sinähän imartelet minua;)
sulta ohi. Se on tavaramerkkisi. ;D
Palstalla havaittavissa seksismiä..jälleen kerran. Kaikki naiset ovat tämän kirjoittajan mukaan alapäällään ajattelevia ja ovat suhteessa -jounin kanssa. Ehkäpä on havaittavissa pientä katkeruutta tässä kirjoittajassa, kun se toinen mies vie taas kaikki naiset. Tosin vain hänen oletustensa mukaan, mutta eikö se kerro jo paljon, millä tasolla ajatuksensa juoksee. Ja jälleen kerran kysymys; mitähän tällä seksistisellä, naisia kohtaan suuntautuvalla hyökkäyksellä on tekemistä työpaikkakiusaamisen kanssa? Ellei sitten....
nyt vedit juttusi ihan hatusta. Ei ihme että valehtelu on kiusaajien lampilaji. Syytät toista naista seksismistä naisia kohtaan. Epätoivoinen yritys. ;D
Seksismi ennenkaikkea on sukupuoleen liitettyjä stereotypioita, joiden mukaan tietyn sukupuolen edustajien oletetaan toimivan (siis vain sen perusteella, että kuuluu ko. sukupuoleen) http://fi.wikipedia.org/wiki/Seksismi http://en.wikipedia.org/wiki/Sexism sex·ism (sěk'sĭz'əm) n. Discrimination based on gender, especially discrimination against women. Attitudes, conditions, or behaviors that promote stereotyping of social roles based on gender. Joten kyllä naisetkin voivat harjoittaa seksismiä toisia naisia kohtaan - niin kuin tekevätkin.
mutta et malttanut olla kommentoimatta "disinformaatiota" ;D Et ole näköjään saanut siippaasi kuriin vaan opetat palstan spämmäystä nykyään päivätyönä. ;)
Kirjoitan silloin kun on asiaa, ja sinunkin kannattaisi ottaa tuo malli käyttöön. Tosin viestiesi sisältöä joutuisit muuttamaan, koska tuon kriteerin perusteella et olisi laittanut varmaan yhtään viestiä tänne.
-jouni taas menit maailman vanhimpaan halpaan provosoitumalla oikomaan "disinformaatiota" se on sulla verissä etkä voi välttää sitä. ;D ;D
jotain näsäviisasta tai kirjoita ihan toiseen ketjuun kuten aina teet. ;D
Vaikea tuollaisen hymiöihmisen ajatusmaailmaa on seurata. Todellisessa elämässä tuollainen ihminen varmaan virnuilee ja naureskelee itsekseen kaiket päivät sekä lällättelee ja jankuttaa tapaamilleen ihmisille - ainakin virtuaalimaailmassa käytös on vastaavaa. Tämän palstan tarkoitus on auttaa kiusattuja ja oikein mielelläni oion tänne lähetettyä väärää tietoa, itsekehua, ilkkumista, valehtelua ja muuta tarkoitushakuista kieroilua. Jos sinun ainoa vastauksesi aiheeseen on syyttely joko provosoitumisesta, tai panikoinnista, niin se mielipiteen sinulle suon.
Vastaan viisaasti, en näsäviisaasti, että näytät olevan melko riippuvainen vastauksistani, kun et montaa minuuttia jaksa niitä odottaa.
jaksoit kirjoitella. Osui ilmeisimmin arkaan kohtaan. ;)
joko typerästi tai näsäviisaasti. Viisautesi on omaa kuvitelmaasi. ;D
Muutaman lauseen kirjoittaminen ei ole minulle minkäänlainen ponnistus, koska nautin kirjoittamisesta. Mihin kohtaan sinua on osunut, kun postitat noita sisällyksettömiä viestejäsi kuin liukuhihnalta?
Kunpa kykenisin saavuttamaan sellaisen älykkyyden ja viisauden tason, joka loistaa sinun viesteistäsi.
pysty! :)
tosiaankin katkera,kun jouni ihana.
muutaman lauseen kirjoittaminen 3 jokapäivä vuoden ajan on jo mielestäni jonkinlainen ponnistus. ;)
saavuttamaan keskustelua ilman patsastelua älykkyydelläsi ja näsäviisaudellasi. ;D
seurata rakkaasi kirjoittelua. ;D
kirjoittamaan palstalle aloituksia ilman että ylläpito poistaa ne. ;D
Kyllä löydät palstaa selailemalla aloituksiani, jotka ovat edelleen palstalla. Ja jos viittaat viimeksi poistettuun aloitukseeni, niin mielestäni sain jo informoitua palstalaisia tärkeästä asiasta, eli Demos Helsingin ja Vihreiden (sitä kautta Työministeriö) kytköksistä. Viestiketju oli katsottu neljättäsataa kertaa, joten se teki tehtävänsä - viesti meni perille. Jopa niin perille, että asian saama julkisuus oli joillekin liikaa.
Mikä ihmeen 3 jokapäivä?
se asia että joidenkin kuvitelmissa manifesti on poliittinen salaliitto. ;D
infantiili kommentti sinulta.
Ikävä juttu, jos ihmiset näkevät salaliittoja. Minun mielestäni manifesti on taas aivan normaalia klassista politikointia, eli Vihreiden vaalikampanjan ja imagon pönkittämistä, jossa hyväuskoisia työpaikkakiusattuja käytetään vaalikarjana ja mainoskampanjana. Niin kuin uutisessa mainittiin, Anni Sinnemäki - Vihreiden uusi puheenjohtaja, joka siis saa työministerin postin Cronbergin jälkeen, asuu kimpassa kommuunissa Demos Helsingin tutkimusjohtajan kanssa. En hämmästyisi, jos näkisin Demosin jatkavan projektejaan Työministeriön kanssa. Näin ne kuviot politiikassa toimivat, ja toiset kuvittelevat, että poliitikot olisivat toimimassa kiusaamisen ratkaisemiseksi...
kuten viestissäsi selitätkin kuvittelemastasi poliittisesta salaliitosta vihreiden, työministeriön ja demosin välillä. ;D
Salaliitto on oman mielikuvituksesi tuotetta. Puhuin julkisuudessa esitettyjen faktojen perusteella vedetyistä johtopäätöksistä ja vaatii oikeastaan mielikuvitusta luulla, että ko. tahoilla ei olisi yhteisiä intressejä. Eli voidaan puhua liitosta ilman sala- etuliitettä ja kiusattu on tuossa statistina.
ymmärrän kuvittelet poliittisen salaliiton jossa kiusattuja käytetään hyväksi. ;D
vaikka hän ei ole rakkaani. Mieshän on IHANA.;) ;) Tiedätkö,onko se vapaa?
sehän on sun siippasi. ;D
ja tyypillisen heikko esitys sulta. Samaa toistat.Seksimiä harrastat. Älä valehtele muuta.
-jouni&kumppanit taas raivon partaalla. ;D
viesti sulta;) Kiitos imartelusta :D
kuolen. Olet niin vitsikäs;D
pulttauksen puolelle reaktiot. ;D
raivosta taas kerran. ;D
oletkin.:D Perhana,meinasin jo yhdessä vaiheessa hermostua kiusaamiseesi.
olla noin ilkeä. Olet hauska veijari huh huh. Kiitos hyvistä nauruista :D
raivarin vallassa taas kirjoittelet täällä. ;)
Älä nyt suutu,jos nauran sinun jutuille. Eikö ne ole huumoriksi tarkoitettu...)
raivari vaihe menossa. ;D
jänis pakkasessa. Epätoivoinen yritys nauraa vaikka raivari on taas päällä. ;)
En enää naura jutuillesi. Ota ihan rauhallisesti. Kyllä se ohi menee;)
rakkauden vallassa ;D
-jouni rakkaasi. ;)
loppui jo. Alkaa masennusvaihe. ;)
vaihdevuode;D
vaihde jäänyt päälle?
Hormoonit pahasti sekasin nais parka ;D
uutta.
Ensin raivarivaihe ja sitten masennusvaihe.
Kunnon kiusaaja työssään;)
Olen oppinut tosi paljon tämän naisen kommenteista.
Älä vain lopeta.
Sinulla kyllä tosi pahoja harhoja mutta älä lannistu.
Jatks risiretkeäsi Jounia vastaan.
Sitä on hieno seurata!
yleensä monessa ketjussa samanaikaisesti korostaakseen ylivoimaisuuttaan.
Tilanteesi on todella vaikea. Tärkeintä olisi, että saisit itsetuntosi kohennettua. Silloin kiusaajan ei ole helppo päästä kimppuusi. Koska en tunne tilannettasi, on hankalaa antaa neuvoja. Tärkeintä on kehittää panssari, josta iskut kimpoavat takaisin. Se ei ole helppoa herkälle ja toisia ihmisiä huomioivalle. Itseäni ei ole kiusattu. Mutta olen kyllä joskus huomannut jonkinlaista syrjintää. Yksityiselämänsä kannattaa ainakin pitää poissa työyhteisöstä. Toisinsanoen älä levittele omia asioitasi työpaikalla. Pyri hankkimaan työn ulkopuolista elämää.Se, että sinulla on muuta ajateltavaa, vähentää myös kiusaajien mielenkiintoa. Usko, että olet paras. Tiedä, että osaat. Ja vaikka et kaikkea osaisikaan, näyttele. Jos työsi kelpaa työnantajallesi, ei työkavereilla pitäisi olla siihen mitään sanomista. Tärkeintä on erottaa työminä ja yksityiselämän minä. Voimia!
Koskettava kertomus. Ja mulla olis muutama ajatus siitä. Ota jos haluat, mutta pakko ei tietenkään ole. Ensinnäkin nykyisin työelämään pesiytynyt "suositteluperinne" on osaltaan vaikeuttamassa eteenpäin menoa. Koska ei kaikilla ole olemassa puolituttaja tai sukulaisia sanomassa kauniita sanoja omasta puolesta. Mutta ei sen nyt pidä antaa masentaa. Sillä suurimmalla osalla ihmistä on kuitenkin vielä terve moraali ja terveet periaatteet niin, että he kykenevät erottamaan sen pelkurijoukon, joka käyttäytyy epäasiallisesti toisia kohtaan. Aika usein niissä tapauksissa missä ihminen on ruhjottu roskajoukon käsissä siitä on seurauksena pitempiaikainen työttömyys, koska nykyinen järjestelmä ei ole kiinnostunut siitä, millaisia olisivat ne toimenpiteet, jotka tulisi huomioida kunkin yksilön kohdalla, että hänen valmiutensa ja mahdollisuutensa työllistyä kasvaisivat. Mutta tämänkään ei pidä antaa kuitenkaan liikaa vaikuttaa. Tärkeintä tällaisessakin tilanteessaan on pitää omaa henkistä autonomiaansa yllä, jonka rajan epäasiallisesti käyttäytyneet henkilöt ovat ylittäneet. Itseluottamus lähtee ehkä siitä perustavaa laatua olevasta toteamuksesta, että jokaisella, myös minulla itselläni on oikeus olla olemassa. Ja siitä, että vaikka se raja joka jokaisen yksityisyyden kohdalla on rikottu, jos käytös häntä kohtaan on ollut epäasiallista, niinkuin se nykyään liian usein on, niin silti sitä mikä on tapahtunut ei pidä hyväksyä, vaan myöntää se, että nyt on tapahtunut sellainen asia, jossa minua kohtaan on käyttäydytty väärin. Mutta tästä ei kuitenkaan pidä katkeroitua, vaan tehdä se selväksi, että on olemassa sellaista käytöstä olemassa, joka ei ole oikein. Ja siitä tehdä se päätös, että ei enää ole sellaisen kohteena. Raukkamaisuus ja erilaiset työelämän laumakäyttäytymisen inkvisiittorit ovat olemassa vain siksi, että niiden avulla muutaman käytöshäiriöiset ihmiset muuttavat koko työpaikan sen sisältä ja ulkoa käsin pelkäksi oman manipulointinsa kohteeksi. Ja varsin harvoissa tapauksissa edes itse yrittäjä näkee sitä peliä mihin tällä pitkänpäälle ajaudutaan, jos ja kun edessä on vielä vaikeitakin aikoja, jos työväki on muuttunut pelkästään joukoksi lurjuksia? Vaan työnantajat tuntuvat tyytyvän siihen, että juna etenee, kunnes edessä on se seinä johon se sitten törmää, olipa keinot matkanvarrella sitten mitkä tahansa. Varsin usein myös luullaan, että armoton ja julmakin käytös toista kohtaan tekisi omasta itsestään kovan tyypin. Ja tällaisissa tapauksissa ei ole mitään muuta vaihtoehtoa olemassa kuin varmistaa se, että tilanteeseen puututaan varsin aikaisessa vaiheessa. Ja lähes ainoa joka siihen voi puuttua on liitto. Pitkään jatkuessaan työelämän häiriökäyttäytymisen erimuodot vievät uhriltaan voimat, eikä edes selvän tapauksen osoittaminen syyllisten saattamiseksi edesvastuuseen tekosistaan onnistu, koska näyttöä asiasta ei ole. Osaksi siksi, ettei sitä ole osannut kerätä, sitten on myös olemassa yhteisön sisäinen dynamiikka, joka lopulta ruokkii samankaltaisuuden suoranaista vaatimusta. Ja tällöin työpaikan sisällä asiat nähdään jopa sellaisen yhteisen näkemyksen kautta, joka voi olla monella tavalla vääristynyt. Sairauden tasoltaan moniongelmaisessa työyhteisössä, ei pärjää kuin käyttäytymällä sen vääristymän mukaan kuin siellä vallalla on. Ja niiden sisäinen kontrolli on kova mm. ns. pelkureita jotka ovat yhteisössä mutta eivät uskalla puuttua sen ongelmakäytökseen. Vaikeinta näissä tapauksissa on se, että monesti niissä on koko yhteisö epäterve. Ja tässä tilantessa se yksilö, joka on tätä epätervettä yhteisöä vastassa ei voi saada apua, koska yhteisöjen sairastaminen ja on tapahtunut vähitellen ja lopulta siitä tavasta jolla siinä toimitaan on tullut osa sitä kulttuuria jossa toimitaan. Malli kiusaamiselle on kuin natsi-saksassa. Jossa ensin tuli puheet, valepuheet ja manipulointi, sitten öykkärijoukot, sitten uhrit eristettiin siitä normaalista arjesta jota he tekivät. Lopulta heidät pyrittiin hävittämään silmistä. Eikä tässä vaiheessa sairastuneen yhteisön omassatunnossa tai moraalissa ollut enää merkitystä sille mitkä olisivat tämän lopullisen ratkaisun tavat millä se toteutettaisiin. Tämä on ihmisten sisällä olevan pahuuden kaava. Ja jos ihmiselle ei opeteta sitä, että se on se jokaisen ihmisen sisällä asuva moraalittomuus, jota vastaan heidän on tietoisesti taisteltava sitä tavatessaan. Ei se tule muuttumaan, vaan ihmiset ottavat aina ja alati oikeudekseen luoda itse omia arvoasteikoitaan toisista ihmisistä ja käyttäytyä heitä kohtaan siten, että lopputulos on aina sama. Fyysisesti tai henkisesti nujerretut uhrit. Tämä sairaus on salakavala ja uskoisin, että tällaisen kulttuurin olevan, jos se vain osattaisiin diagnosoida eräs suurin syy sotien jälkeen siksi miksi maamme lahjakkuutta on menetetty. Koska monesti tähän joukkopersoonallisuushäiriöön kuuluu myös se, että sen pahimmat käärmeet ovat luikerrelleen sellaisten suosioon, joilla organisaatiossa on mahdollisuutta palkita tai rangaista. Ja tätä kautta he ovat lopulta rasittaneet tämän tahon helppoihin ratkaisuihin, joissa todella luullaan, että on olemassa vain rangaistus tai palkitseminen. Ja lopulta ei ymmärretä asioiden yhteyksiä, eikä sitä, että aikaajoin asiat pitää myös pystyä tarkastelemaan läpi mahdollisimman realistisella tavalla siten, että kaikki tulevat kuulluiksi ja ideat vertailluksi oikean tiedon pohjalta. Koska kiusatuksi joutuvat aina ja vain ainoistaan ne, jotka osaavat asiat niinpaljon paremmin kuin toiset, että he tuntevat itsensä uhatuksi. Ja tästä johtuen alkavat kadehtia uhriaan. Myös monipuolinen osaaminen ja laajempien kokonaisuuksien ymmärtäminen on monesti syynä siihen miksi joku voi joutua uhriksi. Ja työpaikoista omat "pikkuhovinsa" tehneet idiootit eivät voi lopulta olla reagoimatta asiaan. Kunnes lopulta tosipaikan tullen nämä yhteisöt ovat vailla monipuolista tietoa, käytännön osaamista ja sitä todellista sitkeää työntekemisen tahtotilaa, joka ainoastaan pystyy nykyisessä tilanteessa ylläpitämään yrityksen kilpailukykyä. Yleensä kiusaamisessa periaate on sama kuin sodassa, parhaat lähtevät ensin. Ihminen on aina syytön kiusaamiseen, ellei ole provosoinut. Koska se on epäasiallinen keino puuttua mihin asiaan tahansa. Näissä tilanteissa ihminen voi ymmärtää sen, että se mitä hän on joutunut kokemaan ei ole hänen vastuullaan. Ja voi sentähden jatkaa eteenpäin vapaana siitä mikä on ollut. Todennäköisesti myös kiusattu voi todeta moraalinsa olevan korkeampi. Ja näistä ajatuksista hän voi muodostaa työkalupakin, jolla voi parsia elämänsä kokoon tai rakentaa siitä aivan uuden käyttämällä näitä omia vahvuuksiaan. Ja olemalla rehellinen sensuhteen millaisia asioita on valmis tekemään tiedostaen sen millaiset ovat ne vuorovaikutuksen muodot, jotka itse arvelee olevat tarpeelliset työssään. Ja ottamalla näitä esille, kun hakee uutta työtä. Ja sitten lopulta kun sekin hetki koittaa voi olla jo varmemmalla pohjalla ja jatkaa eteenpäin. Tärkeää on, että kun tapaus lopulta on ohi ei sen kanssa ole enää missään tekemisissä. Vaikka tekijöitä ei olisi edes saatettu edesvastuuseen. Koska he eivät ole senarvoista seuraa, että he olisivat sinulle kelvollisia.
Olin koeajalla ja minun piti miellyttää vanhempia työntekijöitä kaikin tavoin. Naisille pitää aina kertoa yksityiselämään liittyvistä asioista, utelevat ja tivaavat hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Jotain on vastattava, muuten alkaa se kostaminen. Otan esimerkin siitä, kuinka ne naiset kostivat minulle. Oli yyöpaikan tilaisuus, missä tarjoiltiin alkoholia. En juonut. Naiset kertoivat pitkin käytäviä miehille, että haukun kaikkia juopoiksi, olen ylimielinen ja ylenkatson kaikkia talon ihmisiä. Näin he pitivät huolen siitä, että muutkaan eivät pidä minusta. Eli olisi pitänyt vetää viinaa samaan tahtiin heidän kanssaan niin he olisivat olleet tyytyväisiä. Naisten kateus ei kohdistu pelkästään työtehtäviin, vaan se on kokonaisvaltaista kiusantekoa. Kun yritin olla vastaamatta yksityiselämääni koskeviin uteluihin se työpaikkakiusaaja suuttui ja raivosi minulle. Häntä piti aina miellyttää. Kun kerroin esimiehelleni (sen jälkeen kun esimies oli kehunut työsuorituksiani) saamastani huonosta kohtelusta esimies sanoi että minun pitää vaihtaa työpaikkaa. Esimies itse kertoi että kaikki muutkin olivat lähteneet pois sieltä huono ilmapiirin vuoksi.
Kiusaajat tenttaisivat ja tivasivat yliopisto-opintojani. Kun mainitisin, että joku oli sivuaineeni tai en ollut jotain opiskellut kuin joitakin opintoviikkoja he kertoivat pitkin käytäviä etten osaa ko. asioita. Heidän mukaansa olin valinnut pääaineeni sen vuoksi, etten pärjännyt niissä heidän mielestään tärkeimmissä aineissa. He saivat tukea esimieheltäni, jonka tyttärillä oli sellainen pääaine, jota minä en ollut opiskellut kuin sivuaineena. Kyseinen pääaine oli älykkäiden ihmisten valinta, ja minä olin joutunut tyhmyyttäni sitten opiskelemaan vähemmän tärkeitä asioita. Näin he mitätöivät koulutukseni. Kukaan ei tietenkään tullut minulta kysymään asioiden todellista laitaa. Minä en koskaan saanut puolustautua mihinkään. Olin aina katkera, kateellinen ja mustasukkainen. Myös esimies oli sitä mieltä, että hänen tyttäriensä pääaine oli vaativampi kuin minun. Sanoin esimiehelleni kehityskeskustelussa (jossa esimies kehui työsuorituksiani) että voisimme mennä kaikki Mensan älykkyystesteihin, jotta saisimme ulkopuolisen arvion älykkydestä. Esimies suuttui ja raivosi ja sanoi että olen epäkunnioittava. En minä ymmärrä miksi minua saa haukkua tyhmäksi ilman että asiasta tehdää virallinen selvitys. (älykkyystesti on kuitenkin ulkopuolinen arvio). Tulee tuosta kaikesta mieleen vanhanajan tyttöjen kasvatus. Piti olla kiltti, tottelevainen, mielistellä, miellyttää eikä saa puhua epäkohdista. Esimies käski minun hymyillä enkä saanut puhua epäkohdista.
selitellä itsellesi kiusaajien motiiveja hiukkasen ymmärrettävämmiksi kuin ne ovat, ikään kuin heidän puheissaan olisi pienintäkään järkeä. Kehotan ystävällisesti lopettamaan sen. Varmastikin heillä on hyvin tietoinen logiikka udella aina edes jotain, jos voisi sitten vääntää negatiivisia satuja. Jos esimies "uskoi" (luulenpa, että oli vain juonessa mukana eli yhtä luonnevikainen) näitä haukkuja, niin hänen arvostelukykynsä ei ole riittävä asemaa ajatellen. Jos asialla ei ole käytännön merkitystä, niin kökköpuheet eivät paina mitään. Muutoin kannattaa taistella ja kuvailla tilanteita ulkopuolisille tahoille, jotta saa pukarit nolostumaan.
No, minähän tuossa epäonnistuin pahasti kun olin niin epäsuosittu (epämiellyttävä) että jouduin kiusatuksi. Olen kyllä miettinyt omaa käyttäytymistäni. En ollut ainut kiusattu, joten siksi ehkä jotenkin pystyn olemaan syyllistämättä itseäni jatkuvasti asiasta. Olen saanut sellaisen kotikasvatuksen, että minun tehtävä on miellyttää muita ja jos muut eivät pidä minusta, olen epäonnistunut. Äitini mielestä olin epäonnistunut kun lähdin pois hyvästä työpaikasta. Hän arvosteli minua asiasta. Äidilleni pitää kertoa aina kaikkea, muuten hän suuttuu. Olen ottanut tämän tapauksen jälkeen häneen etäisyyttä kun en jaksa kuunnella jatkuvaa syyttämistä ja syyllistämistä. Koulutuksella ei ollut kovin suurta merkitystä työn hoitamisen kannalta. Pärjäsin työssä mainioisti.
Kaikkinensa kokemasi kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin oma tilanteeni. On hienoa, että olet analysoinut asioita jo monestakin näkökulmasta ja varmasti osaat ottaa onnettomasta kokemuksesta opiksi. Kun pohdit kiusaamista, älä kuitenkaan syyllistä itseäsi, äläkä kuvittele olevasi epäonnistunut, sillä kiusaaja/kiusaajat ovat ainoita vastuullisia. Puhu kokemastasi ihmisille, joihin luotat. Lääkärille tai terapeuttille avautuminen voi auttaa pääsemään irti kiusaamisen aiheuttamista peloista.