Minulla on ollut kolme miesystävää...silmissäni aivan hillittömän komeita ja seksyjä jokainen (ystäväni ehkä eri mieltä asiasta)...mutta siis minun makuuni olevia miehiä eikä komeita noin yleisellä standardilla, eli ei mitään kiiltokuvapoikia tai malleja mutta aika erikoisia...rakastin heistä jokaista ihan valtavasti...ensimmäinen suhde kaatui välimatkaan (häntä rakastin niin että olisin hakenut vaikka kuun taivaalta) ja kaksi seuraavaa miehen persoonallisuushäiriöön noin tiivistettynä (raivokohtauksia yms). En ole heidän jälkeensä tavannut enää ketään, ollut pitkiin pitkiin aikoihin edes treffeillä. Minulla on sellainen ongelma, että vertaan koko ajan miehiä heihin enkä ole löytänyt sellaista miestä, joka veisi jalat alta kuten nuo aiemmat miesystäväni. Jäänkö lopun elämäksi siis yksin...En tiedä, mitä tekisin itselleni, että vaikkapa makuni muuttuisi niin, että ihan "supertavallinen" mies kelpaisi, saisi minut ihastumaan ja rakastumaan. Kun kumminkin toivoisin rakastuvani mieheen, jonka kanssa voisi jopa elää...
mitä teen itselleni
liian nirso :(
1342
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyse on ennemminkin siitä, miten mainitsemasi emotionaalisen noidankehän saisi katkaistua. Normaalisti aika tekee tehtävänsä. Omia rutiineja ja kuvioita kannattaisi pyrkiä muuttamaan. Kun elämään virtaa uusia kokemuksia myös asioiden tarkasteluperspektiivi ja -etäisyys muuttuu. Ihminenhän ihastuu tai rakastuu yksinkertaisesti koska pohjimmiltaan toivoo ihastuvansa tai rakastuvansa.