Olen vaimon kanssa sopinut, että käyn kaupassa 3 kertaa viikossa ja teen ruoat arkisin eli ma-pe iltoina. Tähän ratkaisuun päädyimme, koska pääsen aina aikaisemmin töistä kuin vaimoni.
Nyt harmittaa tämä lupaus, koska ruoanlaitto sitoo kotiin, koska siihen menee paljon aikaa ja ruoan pitää olla valmiina, kun vaimo tulee kotiin iltavuorosta. Mikään hernekeitto tms. ei kelpaa, vaan sellaisesta tulee huutoa. Joskus houkuttelisi ostaa eineksiä, mutta niitä ei voi vaimon allergioista johtuen käyttää. Pitää olla lohkoperunat, kermainen pippurikastike, paneroidut pihvit ja salaatti pöydässä, että kiitosta irtoaa. Ohukaiset ja pannukakku siinä sivussa on plussaa tuoreen leivä lisäksi...
Ruoassa ei ole mitään vikaa, mielelläni itsekin syön sitä. Olen vain täysin loppu...
Jatkuvaa raatamista
Aviomies...
241656
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Niin, sellaista se on todella monen naisen elämä. Oma vika toisaalta, että sellaiseen suostuu.
täynnä. Minä ajattelen , että kun itse vapaaehtoisesti olen miehen "ristikseni" ehdoin tahdoin halunnut, niin oma on syyni. Turha on valittaa vaikka niin tulee tehtyä jotta voi purkaa paineita jollain tavalla. Mielelläni hoidankin perinteisesti naiselle kuuluvat huushollihommat, mutta se jurppii, kun tuntuu, että ukko ei arvosta sitä pätkän vertaa. Toki itse raataa aamusta iltamyöhään omissa töissään. Minä käyn päivätyössä myös, niinpä vapaa-ajan haluaisin käyttää (jo tässä iässä) elpymiseen ja mieleisiin harrasteisiin, mutta miehen mielestä se on liikaa vaadittu. Hän kun itse ei harrasta mitään muuta kuin työntekoa. Lapsetkin vaativat oman osansa voimavaroistani. Ärsyttää välillä niin sairaan paljon ja olen lopen kyllästynyt koko avioliittoon, mutta perheen haluan silti pitää ehdottomasti koossa. Huolestuttaa itseänikin, että kuinka kauan jaksan. Oma lukunsa on sitten itse parisuhde mustasukkaisuuksineen ynnä muineen.
Eikö tuosta olisi mahdollista jonkinlaiseen parempaan ratkaisuun päästä? Onko vaimosi täysi hirviä asian suhteen, vai voisiko hän kenties ymmärtää, jos kerrot, ettet jatkuvasti jaksa tuollaista. Kai ruuan toisinaan edes voisi hoitaa vähemmällä vaivalla niin, ettei se ole jokailtainen pakko sinulle.
Noiden ruokien pohjalta olette vaimosi kanssa sitten aika tuhdissa kunnossa??? Ja vielä jälkiruuat päälle.????
Meillä vaimo laittaa ja kitisemäti koska onneksi osaa ja tykkää touhuta ruuan kanssa. Totesi minulle jo hää yönä, nukkumaan mentäessä: Kulta, jos vaikka janottaa, niin herätäthän minut, haen sinulle vettä. Veti jo silloin miehen aika sanattomaksi. Keittiöön mulla pahemmin asiaa, sotken vaan kuulemma. Vaimolle on kunnia asia hoitaa huusholli kokonaisuudessaan.
Niin, että ko vaimo pääsee sua myöhemmin töistä, niin sinäkö vain istut nälkäisenä ja pyörittelet peukaloitas sen aikaa ku vaimo käy töitten jälkeen kaupassa ja laatii sulle ateriat. Järjen käyttö ja töiden organisointi on kaikissa elämäntilanteissa sallittua! Itse olen öisin noussut lasten sytöttämisen ja juottamisen takia ylös, mutta en taatusti terveen aikuisen miehen.
Ärstyttävää, mutta sinun kannattaa organisoida asia eri lailla. Ei arki-illallisen laiton pitäisi vielä mennä raatamisen puolelle, paitsi jos elätte syödäksenne. Itse esimerkiksi teen jotain herkullista kookos-kanakeittoa sen verran paljon, että sitä voi söydä parina iltana viikossa. Se säilyy kyllä muutaman päivän jääkaapissa. Kun teen lihapullia, niin samalla vaivalla teen enemmän ja laitan osan pakasteeseen. Jos on menoa, niin perheelle voi jättää vaikkapa ruoan uuniin, missä se pysyy lämpimänä. Jos siis tekee ruokaa suurempia annoksia ja laittaa osan varastoon, niin sitä ei tarvitse kokata pitkän kaavan mukaan joka ilta. Älä vain sano, ettei vaimolle kelpaa lämmitetty ruoka, sillä silloin on aihetta avata uusi keskustelu tämän luonteesta ;-) Käy tuolla > Ruoka ja juoma > Ruoanlaitto palstalla kyselemässä, miten säästää aikaa ja hermoja arjen pyöritykseen keittiön puolella.
Ja pane muijas tekee ruokaa.
Ostat 3 pv:n ruuat "kotikeittiötasosta muonaa" jääkaappiin ja laitat niihin pvm:t, ma, ti, ke ja lähdet lomaselle, etkä tiedä millon palaat. Jos tulee liian kalliiksi niin tee pakkaseen ja laita niihin pvm:t valmiiksi. Keitetty riisikin kestää pakastamisen. Valita, että tuoreen salaatin joutuu valitettavasti itse reviskemään. Mahdollisesti voit yhden pv:n raasteet raastaa valmiiksi, niin ei tule ihan puskan takaa elämän muutos. Sulje kännys. Avaa kännykkäsi vasta to, niin tideät onko sua kaivattu muuhun pikkuaskareeseen tai jotain.
naiset siivoaa kodin kuntoon, pesee pyykit, hoitaa lapset ja tekee ruoan siihen mennessä että mies kotiutuu töistä.. aika moni ja siinähän se päivä sitten meneekin että perheellä on asiat hyvin, ehkä kaipaisi nainenkin omaa aikaa välissä muttei ota aikaa jottei muita vaivaa.. totta kyllä että aika vaatimuksia teillä ruoan suhteen.. lämmitä eineksiä ja kerro kuinka itse kuorit perunat ja että saisit rakkaallesi ruoan tehtyä =)liika on liikaa passaamisessa, on sitten mies tai nainen
Näitä passattavia riittää niin naisissa kuin miehissä. Pitäisi olla suht`koht tasapuolista kodin/perheen huolto ja vastuu. Tosiasiahan on että enempi on tänäpäivänä miehiä (kuin ennen) jotka pyörittävät arkea. Toiset naiset valittavat, laiskottelevat ja lihovat kuin pullasorsat sohvalla. Näitä miehiä tulee sääli. Mielestäni meidän vanhempien pitää opettaa, vaatia ja motivoida lapsiamme kodin arjen töihin sukupuolta katsomatta. Sitten aikuisina ne eivät tunnu "kurjilta" töitä kun niihin on tottunut. Ja se tekee hyvää itsetunnollekin:)
Vaimos voi tehdä iltavuoropäivänä tai siis ennen töihin lähtöään ruuan lämmittämistä vaille valmiiksi. Esim. keitot ja laatikot maistuvat sitten ihan hyvälle kun lämmitätte ne illalla nopsaan. Sitten sinä voit tehdä noita mainitsemiasi ruokia vaikka kahtena päivänä viikossa.
Voi kuule poikaseni, sinulla ei vielä siinä pyöri kolmea lasta
jaloissasi, omine vaatimuksineen!
Tuo käy sinulle harjoittelusta, jos aiot perillisiä hommata!
Elämä on paljon raskaampaa,kuin parin lihapullan pyöritys.
Parin tunnin yöunen varassa on tässä noita lohkoperunoitakin
väännetty. Ihminen on sopeutuvainen, tai lapset paremminkin
sopeuttavat.
Joten, harrastele nyt, jos aiot lisääntyä!
Tuttu juttu täälläkin, tosin meillä minä (mies) laitan ruoan joka päivä lapsia varten kun vaimo on usein iltaisin töissä. Siihen päälle keittiön siivoukset ja muut kodin järjestelyt. Sitten kaupassa käyntiä, pihan hoitoa ja lasten kanssa oloa. Kahdeksalta lapsille iltapalaa ja kaikki iltatoimet satujen lukemisineen. Onneksi vaimo hoitaa aamutoimet niin pääsen itse töihin seitsemäksi. Ja töistä tullessa taas sama uudestaan...
Mutta rutiini siihen tulee ja ihan hyvin jaksaa. Sitä kutsutaan vain elämäksi. Muutaman vuoden päästä sinulla on jo niin hyvät rutiinit että yksi aterian laitto päivässä ei tunnu enää missään.
Mies ja mene vaikka kalaan...
No johan on, jos ei hernekeitto kelpaa olkoon nälässä, ihme touhua.
Etkö tosiaan itse huomaa tuota asetelmaa, voi helvetin perse. Olkoon saatana nälässä jos ei soppa maistu. Ei tasa-arvo ole sitä, että sinä neiteilet siellä kippojen ja kuppien kanssa ja teet prinsessalle alacartee päivästä toiseen.
No sry kun murisen, mutta on se helv. kun annetaan toisen asettua komentajan asemaan, se on väärin oli se sitten mies tai nainen.. toinen ottaa aivan varmasti sen mitä sille annetaan, ei tasa-arvo ole nöyrtymistä.
Oikein nauratti tuo viesti. Tuollaistahan se on ollut naisten elämä iät ja ajat ilman että voisi olla "täysin loppu". Tosin voisihan se sinun vaimosi joustaa sen verran, että arkiruoaksi kelpaisi hernekeitto. Tai tee isompia annoksia kerralla ja lämmittäkää välillä ruokanne.
Nostat lehmälle paalin heinää pöydälle ja vedät päiväkännit.
Kannattaa tosin varautua siihen että vaimosi saattaa kuluttaa enemmän kuin yhden paalin.
Meillä minä(vaimo) hoidan lapset, reilu 10 v ja 6 kk. Sitten siivoan, laitan ruuat, syötän vauvan, mies kokkaa ehkä 1-2 krt/viikko. Herään kaikille yösyötöille ym yöaikaan jos ja kun tarve vaatii. Kaupassa käymme yleensä yhdessä. Mies tekee töitä aamulla, illalla, päivällä suurimmalta osin kotoa käsin.Reissussa joutuu olemaan 6-8 vrk kuukaudessa. Kaiken yritän tehdä kun vauva nukkuu ja kun vauva on hereillä hoidan vauvaa. Ihan pelottaa ajatus että miten tästä selviää kun työt alkaa. Miehellä jaa omat astiatkin pöydälle, roskiin hän ei koske eikä tiskeihin kun ne ällöttää. Vaateasiansa hän onneksi huolehtii. En tiedä mille tämä kuulostaa mutta jotenkin tuntuu ettei tämä ihan näin saisi mennä. Vapaa-aikaa meillä ei ole, aina joutuu ns jonottamaan kun miehelle sattuu sopimaan. Lomia ei voi suunnitella kun ei tiedä pitääkö mies niitä ja jos niin milloin. Kotia en pysty sisustamaan kun mies haluaa sanoa joka asiaan sanansa ja minun ehdotukset ei mene läpi niin mitäpä siinä sitten edes yrittää. Jos kotiin jotain laittaa niin mikäs siinä mutta itse täytyy ajatella maksavansa sen. Mies ansaitsee hyvin mutta laittaa rahansa harrasteisiin ja tililleen. Kai nämä asiat pitäisi käydä läpi ennenkuin kuppi tulee täyteen mutta on niin raskasta riidellä. valitettavasti tästä ei hyvää seuraa, rakastamme kyllä mutta ei rakkaus kestä kaikkea tai ainakin se hukkuu liian raskaaseen ja toisen ehdoilla eletyn elämän alle. JOs jollakin olisi jotain viisasta sanottavaa niin kuulisin mielelläni.
Vaadi selkeästi omat rahat, tai hanki ura. Lykkää vauvan hoito miehelle. Tai maksata siitä ihan rehdisti. Tuollainen kasvava katkeruus ei nimittäin hyvää tiedä. Tee jotain, ennen kun pinna katkeaa.
Itse tein nuo molemmat neuvoni. Mies maksaa, ja hoitaa vauvaa. Ja minulla on ura. Ja minä jaksan jopa hymyillä hänelle joskus.
Itse en sinun kenkiisi suostuisi. Ahistais liikaa.
ja sillä siisti. Wi nyt sentään, eikö sitä ruokaa voi tehdä vähän enemmän ja laittaa jo erukäteen pakasteeseen. Eihän sen sun kaverin sitä tarvi tietää että joku päivä oletkin kalakeiton lämmittänyt.
Naisilla noita vaatimuksia riittää, ja pelin henki on se, että mitä enemmän teet, sitä enemmän vaaditaan lisää. Sanot vain suoraan, että esim. parina iltana viikossa on kelvattava helpomminkin tehtävä ruoka. Jos tulee huutoa, lopetat koko ruuanlaiton esim. pariksi viikoksi.
nahjus, meikä tekee kahta työtä, ei tietenkään joka päivä, ja muija myös ja kotityöt jaetaan, koska asutaan ok.talossa.
Keritään vielä harrastamaankin jotain, no lapset jo melkeen aikuisia.