On aivan selkeätä että miehillä, ja varsinkin teini-ikäisillä pojilla, on helvetin paljon heikempi itsetunto kuin vastaavasti nuorilla tytöillä ja naisilla. Naiselle riittää että hänellä on vähänkään nätti ulkomuoto, jota voi vielä parannella meikillä, niin hakua riittää teini-iästä asti ja naisen edessä kyyristellään ja tehdään palveluksia.
Tämän nainen oppii sisäistämään, sen mukaan naisen seuranhaku"vaikeudet" tarkoittavat käytännössä sitä että naisella on noin kymmenen hakijaa, joista yksikään ei ole "juuri se oikea", toisin sanoen kukaan ei ole juuri sitä laskettua 15 senttimetriä pidempi, samaan aikaan hyväkuntoinen, älykäs, sosiaalinen, varakas jne. jne. tai sitten hänessä on näitä kaikkia ominaisuuksia, mutta ei sitä "mikä sytyttää", tätä mystistä substanssia jota niin monet naiset janoavat.
Miehillä on tietysti päinvastainen tilanne, tasoista seuraa ei meinaa niin millään löytyä. Jos mies kuitenkin löytää tasoista seuraa, niin tämä nainen heivaa miehen todennäköisesti nopsaan kyllästyttyään häneen. Mies saa nähdä vaivaa että nainen ei lähtisi suhteesta.
Siinä missä naiset saavat nuoresta lähtien kuulla kehuja ulkonäköönsä liittyen, harvat miehet tähän kykenevät, ja silloinkin tämä koskee näitä urheilijanuorukaisia, jotka ah ovat niin ihQuja tyttöjen mielestä. Yleisenä huolenaiheena on tuntunut aina olevan nuorten tyttöjen alhainen itsetunto, mutta ei koskaan poikien. Se että pojat ei puhu ongelmistaan, ei tarkoita sitä etteikö niitä olisi. Mutta tietenkin huomio keskittyyä tyttöihin, koska sosiaali, -terveys ja kaikki psykologityö on naisten kansoittamaa, niin luonnollisesti tytöt ovat se tärkein avun tarvitsijaryhmä.
Miesten itsetunto-ongelmista
niin ja näin
5619
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Se että pojat ei puhu ongelmistaan, ei tarkoita sitä etteikö niitä olisi." Tää on kyl aika iso ongelma, vielä kun tää suomalainen paskakulttuuri on sellainen, että mies ei saa valittaa mistään tai on säälittävä munaton luuseri jonka päälle naiset lähinnä sylkee ja pyyhkii kenkänsä. Se ajaa nuoren pojan pitämään turpansa kiinni vaikka sisällä polttais ja lopulta se purkautuu tavalla mitä kukaan ei ikinä siitä kiltistä pikkupojasta olisi uskonut... Miehille ei sallita samanlaista "valittamista" ja tunteiden purkamista mitä naisille sallitaan vaikka jokainen ihminen tarvii sitä. Harva pystyy tukkimaan kaikki paskat tunteensa sisälleen ilman, että siitä tulee mitään ongelmia. Odotellaan uusia kavereita jotka taas ravistuttaa suomalaista "hyvinvointiyhteiskuntaa".
pojilla on itsetunto ongelmia sehän on ihan selvä asia kun tytöt jo nuoresta pitäen niitä aiheuttaa katselemalla paria kolmea vuotta vanhempia miehiä..tässä tytöt jo kusee poikia suorastaan silmään..ja vielä kun tähän lisätään se kun nuoret tytöt ihastelee jossain mediassa näkemäänsä julkkismiestä tai urheilijaa.. ja sitten pojan pitäis olla vahva luonteeltaan että tämän kestää..
Entäs ne kaikki miehet jotka tuijottaa omasta iästään huolimatta aina niitä parikymppisiä tai nuorempia? Entäs kun pojat runkkaa kotona jonkun Britnin tai Miley Cyrusin kuville? Kyllä tää on ihan kummankin sukupuolen ongelma, ei aina tarvitse tehdä kaikista asioista vastakkainasetteluja, miehet vastaan naiset, tytöt vastaan pojat. Entäs jos yhdessä asetuttais kuvainnollisesti yhden pöydän ääreen ja keskusteltaisiin yhdessä näistä asioista eikä aina syyteltäis toisiamme omista ongelmista?
"Entäs jos yhdessä asetuttais kuvainnollisesti yhden pöydän ääreen ja keskusteltaisiin yhdessä näistä asioista eikä aina syyteltäis toisiamme omista ongelmista?" Kun joku varastaa multa mun pyörän niin se on mun ongelma mutta mä syytän siitä sitä varasta. Se on se varas jonka tulis käyttäytyä toisella tavalla vaikka mä olen se jota asia sinänsä koskee. Jos miesten ongelma on se että naiset luulee olevansa korkeammalla jalustalla sosio-emotionaalisissa leikeissä niin silloin miehillä on syytä tosiaan tiedottaa tästä asiasta. Mutta kun istutaan keskustelupöytään niin kun asian esittää asiallisesti että "hei, teissä naisissa on nyt tälläinen ongelma". Niin vastaus on : "Olet itsetunnotonmunatonhomolluseri naisissa-ei-ole-mitään-vikaa-koska-me-tyttöjen-kanssa-päätettiin-niin-eikä-meidän-tarvi-ottaa-vastuuta-noista-asioista-koska-me-ollaan-heikkoja-naisia-ja-miehen-on-blaablaaablaaaaabllaaakotkotkotkotkot" jne jne... Kerro mulle yksikin syy miksi olla vittuntumatta tuosta naisten vastahankaisuudesta puhua HEIDÄN ongelmistaan - koska niitä ongelmia on ja te piilotatte ne "naisroolin" taakse. Te haudotte nais-naiseuden ongelmia kuin ne olisivat maailman tärkein juttu. Mä voin puhua miehenä mun ongelmista ja kuinka olen niitä yrittänyt ratkoa - mutta kun kaikki ratkaisumallit törmäävät aina siihen että naisen kanssa pitäisi päästä jotenkin järkevästi vuorovaikuttamaan - jolloin pallo on taas NAISILLA. Mä arvostan sitä naista jolla on munasarjoja myöntää että tässä yleisessä "naiseudessa" on vikaa ja että nuo viat pitää kohdata naisen yksilötasolla ja tullakseen jollain tapaa rationaaliseksi ihmiseksi hänen on ensinnä voitettava itsensä ja oman naiseutensa negatiiviset piirteet - jotka ovat nimenomaan niitä hetkiä kun naiseutta käytetään syynä kiertämään jotain ongelmaa. Vanha legendaarinen "Miehet tekee aloitteen" tarkoittaa suomennettuna "Naisilla on heikko itsetunto eivätkä he uskalla."
Tytöt ilmaisevat tunteitaan, myös ahdistusta, eli pyytävät apua. Se joka pyytää apua sitä myös saa, eli ihan samalla tavalla sosiaalialalla voitaisiin keskittyä nuorten miesten auttamiseen - jos he sen itse sallisivat. Mutta jos tunteistaan ei haluta puhua eikä niitä käsitellä, niin ei sille voi mitään.
Mielestäni on typerää sanoa että 'mies ei voi näyttää tunteitaan ja se on naisten syy koska naiset halveksivat tunteellisia miehiä'. Ei se todellakaan mene niin. Luulisin että moni nainen tahtoo nimenomaan tunteellisen miehen, ei mitään tunnevammaista. Tunteiden ilmaisu on positiivinen asia johon pitäisi kannustaa miehiä, mutta samalla miesten pitäisi olla miehiä eli uskaltaa ilmaista niitä tunteitaan vaikka siihen ei sosiaalista kannustusta tulisikaan. En ymmärrä sitä logiikkaa että kaikki pitäisi tehdä niin kuin tytöt (tai ylipäätään toiset ihmiset) määräävät; mitä sitten jos jokin ketään vahingoittamaton käytös, kuten tunteiden ilmaisu, ei saa tytöiltä yleistä hyväksyntää? Tarkoittaako se että poika ei saisi tehdä niin? Eikö poika ole silloin aika säälittävä tapaus jos antaa naisten arvomaailman määrätä tekemisistään?
Minä ainakin olen tunteellinen nuori mies, eikä minua kiinnosta mitä naiset siitä ajattelevat. Ja juuri tämän vuoksi olenkin huomattavan onnellinen ja tasapainoinen ATM:yydestäni ja sinkkuudestani huolimatta. Kaiken itseistarkoitus ei saa olla naisten hyväksyntä.
En myöskään menisi vähättelemään tyttöjen ongelmia - molemmat sukupuolet tarvitsevat apua mahdollisiin ongelmiinsa, eivätkä yksilön ongelmat ole sukupuoleen sidonnaisia. Tiedän tyttöjä joilla on oikeasti todella hankalaa löytää ketään miestä, edes sitä epäsopivaa, koska ovat niin sosiaalisesti rajoittuneita. Kuulostaa varmasti tutulta aika monelle tämän palstan miehelle.