Maksimisykkeeni on kutakuinkin 210 ja lenkkini kesto on yleensä noin 1,5h ja keskisykkeeni 150-160.. kysymys kuuluukin onko lenkkini peruskestävyyttä vai vauhtikestävyyttä?
Voisitteko myös valaista minua milloin liikutaan VK alueella ja milloin on PK kyseessä.
Voisitteko myös valaista minua milloin liikutaan VK alueella ja milloin on PK kyseessä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mikä olisi teidän mielestänne minulle hyvä PK syke ?
Kevyt liikunta 50-60% maksimisykkeestä. Tällä sykealueella keho käyttää rasvaa ensisijaisena polttoaineena hiilihydraattien asemasta. Rasva-aineenvaihduntaa edistävä liikunta on pitkäkestoista ja hidasvauhtista.
Kohtuukuormitteinen peruskestävyysharjoittelu 60-70% maksimisykkeestä. Tällä sykealueella liikkuminen vahvistaa sydäntä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä tavoitesyketasolla sydän saa riittävästi kuormitusta, mutta rasitustaso tuntuu silti hyvältä ja kohtuulliselta.
Aerobinen harjoittelu 70-80% maksimisykkeestä Aerobinen harjoittelu kehittää sydämen lisäksi myös hengityselimiä, keuhkojen toimintaa ja yleistä kestävyyttä harjoittelun aikana.
Anaerobinen harjoittelu 80-90% maksimisykkeestä, Tämän sykealueen harjoittelu kehittää ennen kaikkea kehon kykyä pilkkoa maitohappoa, joka puolestaan auttaa liikkumaan väsymättä korkealla teholla pidempiä aikoja ilman happivelkaa. Tämän alueen harjoittelua voi luonnehtia kovaksi.
Tuollainen viidenkympin lenkki on ihan sopiva vauhtikestävyyttä harjoiteltaessa, mutta varsinaista peruskestävyyttä saadaan tuplasti pidemmällä matkalla ja vähän rauhallisemmalla vauhdilla. Ainakin pari yli sadan kilometrin lenkkiä viikossa, eikä silloin tarvi sykemittaria.
näkisin että sinulla vk-alue on 170-180 alueella,ja harjoituksen kesto liikkua siinä 45-60min verryttelyt alle ja päälle.todellakin pk-lenkkien kesto pitää olla 3-5h ja todella alhaisella sykkeellä ehkä sinulle 130-140.lenkin aikana 3-4 noin5-10min kevyttä vetoa elimistön herättämiseksi.
Tosin, en ymmärtänyt siitä mitään. Mistä voisin saada lisää tietoa?
Jos et ymmärrä lukemaasi, minusta vika ei ole viestien. Yritäpä itse etsiä yksinkertaisempia lähteitä. Niitä taitaa kyllä olla tarjolla kovin vähän, jos nuo edelliset jo pyyhkivät yli hilseen.
Täytyisi aina muistaa, että tärkeintä on pyörällä ajo ja siitä nauttiminen. Esimerkiksi sykemittari on täysin tarpeeton lisälaite. Siitä saatava informaatio on sarjassa "ihan kiva tietää", mutta harjoittelun kannalta sillä ei ole mitään tekemistä. Tärkeintä on kuunnella omaa kroppaansa ja ajaa sen mukaan. Sykemittarit ovat olleet käytössä vasta 15 vuotta (jokamiehellä) ja Italian ympäriajossa on menossa satavuotisjuhla. Että on sitä osattu harjoitella ilmankin.
nimenomaan jos aikoo joskus kehittyä oikeasti, on sykemittari epoc mittauksella ehdoton väline. Se miltä lenkki tuntui, on ihan vain fiiliksestä kiinni, ei useinkaan kerro varmaksi sitä, oliko lenkki liian raskas tai kevyt. Kertoo paljon enemmän innostuksesta/psyykkisestä olotilasta kuin fyysisestä. Kuuntelemalla voit saada lihassolujen palautumisentilan selville hyvinkin, mutta et hermotusta voi tuntea mitenkään, etkä välttämättä rasittavuutta muulle elimistölle, ja siten tarvittavaa seuraavaa palautumisväliä.
Tottahan toki ennenkin osattiin harjoitella ilman sykemittaria, mutta nykyisin osataan paremmin. Uskallan väittää, että nykyiset kilpapyöräilijät vetää selvästi kovempaa kuin 30-40 vuotta sitten on vedetty! Ja mittaa ja analysoi enemmän, jonka ansiota kovempi vauhti on.
Silloin jos pääasiallinen tarkoitus ei ole hioa sekuntteja, vaan nauttia pyöräilystä, niin toki silloin sykemittari on turha, ja ylipäätään miettiminen PK ja VK alueiden määristä ja palautumisista on ajanhukkaa.
En kiistä sykemittarin arvoa harjoittelussa, mutta kun sitä käyttää, on tarkkaan tiedettävä mitä ne numerot tarkoittavat ja miksi tehdään mitäkin. Ellei tätä tietoa ole, menee mittarin antama informaatio täysin harakoille. Mittaria ei tarvita esim. kun ajetaan täysillä ja tehdään täysvauhtisia vetoja.
Olen ajanut kilpaa nelisenkymmentä vuotta mittarin kanssa ja ilman ja kun sitä oli käyttänyt "tarpeeksi" se jäi pois turhana.