Kauanko teillä meni, että alkoi hieman henkisesti helpottaa eron jälkeinen tuska?
Kauanko meni, että alkoi helpottaa?
Miten teillä?
11877
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mikä eron jälkeinen tuska?
Mulla oli tuskaista melkein koko avioliiton ajan, ja helpotti heti kun erosin.
Ei mee tasan onnenlahjat!
näin. Ihana syvä ja täydellinen helpotus ero oli. Mieli ja talous nyt tasapainossa. Järkyttävää sen sijaan oli miten ihmeessä sitä sopeutui ja sopeutui huonoon suhteeseen.
mulla on erilleen muutosta kulunu 1.5vuotta ja voin sanoa et aivan pahin aika oli puoli vuotta ja ekan vuoden oli aikamoista yläalamäkeä mielialas...vieläkin niitä on mutta aina harvemmin ja pienempiä "kuoppia"... Se on parhaimmillaan hyvin kasvattavaa aikaa jos vaan kuuntelee itseään ja toteuttaa unelmiaan, elää itselleen(ja mahollisille lapsilleen)...
mutta silti meni ainakin vuosi ennekuin alkoi helpottaa, siinä mielessä että vihdoin aloin tajuta että saan ja voin tehdä mitä haluan, eikä tarvitse pelätä että tulee turpaan. Eron jälkeen meni yli 4 vuotta ennenkuin aloin liikkua kodin ulkopuolella, olin ollut hellan ja nyrkin välissä niin kauan etten osannut enää. Suurin osa ystävistä meni, mutta onneksi muutama jäi, ne tosiystävät. Nyt menen ja teen asioita eikä menneisyys paina enää, edes painajaisina. Ei se helppoa ollut, mutta kyllä kannatti!
erosimme 2 vuotta sitten yhteisestä päätöksestä ja ero oli minulle helpotus, koska yhteiselomme oli niin riitaisaa (ei väkivaltaista kuitenkaan). Alku meni vapauden huumassa, matkustin ja "vapaannuin". Sitten iski masennus. En jaksanut yhtään mitään. Hankalan laastarisuhteen jälkeen olen nyt pikkuhiljaa pääsemässä luonnollisesti elämän makuun, mutta en varmaan vieläkään olisi valmis uuteen vakavaan suhteeseen.
Nyt heinäkuussa erilleen muutosta tulee siis 2 vuotta. Ex-Mieheltä tuli juuri kaihoisa alkuaikoihimme liittyvä syntymäpäiväonnittelu, että ilmeisesti ei ole prosessi ihan ohi häneltäkään.
Jotkut - usein miehet - väittävät päässeensä erosta eroon hämmästyttävän nopeasti. En usko, tai sitten ne ihmiset valehtelevat itselleenkin.
päätöksen erotessanne? Ihmisille kun tulee huonoja hetkiä, mutta ne menevät ohi. Liian helposti erotaan nykyään.
Ei silti, itsekin erosin kihlauksesta nuorena. Toinen oli niin mustasukkainen, ettei mitään määrää. Kuitenkin itse petti. Sen paljastuttua päätös oli itselleni helppo.
Kohtasin puolisoni myöhemmin ja hyvin on mennyt. Harmin päiviäkin on, harvoin sentään. Toistensa kunnioittaminen on tärkeää ja siivu omiakin menoja. Perheen hyvinvointi huomioiden tietysti. Kovin suuri itsekkyys ei tiedä hyvää.
Sitä puitiin myös asiantuntija-avulla. Itse asiassa jaksoimme yhdessä hyvin vaikeita aikoja, mutta kun molemmilla alkoi helpottaa meillä ei ollut enää mitään yhteistä päämääristä puhumattakaan. Mies uhkaili erolla koko ajan riidellessämme, vaikkei sitä käytännössä tehnytkään. Eroaminen oli niin hankalaa, että todellakin oli helpotus kun se viimein toteutui.
No rakkaushan toki ei kuole tuosta vaan. Olemme edelleen ns. ystäviä. Eli autamme toisiamme puolin ja toisin. Harvakseltaan tosin, mikä on mielestäni hyvä.
Itsellä meni 1.5vuotta ennenkuin alkoi olla olo normaali.Eron jälkeen luulun että homma lähtee käyntin hyvinkin mutta ei.Olin ihan rikki enkä osannut tunnistaa sitä
suhteen aikana.suhde jossa on väkisin niin se aiheuttaa psyykkisiä oireita joista
ei näköjään pääse eroon noin vain.Tätä toipumista vaikeuttaa ainakin itsellä
jälkikasvun ikävöinti(yhteishuoltajuus.)
Toivottavasti sitä oppii virheistään ettei tee toiste samanlaisia mokia.
Tsemppiä.
PS,raamatusta saattaa löytyä apua.
"suhde jossa on väkisin niin se aiheuttaa psyykkisiä oireita joista
ei näköjään pääse eroon noin vain".
Haluaisin kysyä, että mistä tiesit että olit väkisin ja tuliko sinulle niitä oireita siis? Itsellänikin ollut ja suurin syy ehkä suhde, vaikkei siinä mitään "vikaa" ole ollut.
Siitä tietää että on jotain pielessä kun"vituttaa"niin paljon.Saattaa moinen aiheuttaa
tyhjyyttä elämään jota sitten paikkaillaa harrastuksilla,ostamisella ym:muilla korvik-
keilla.Pahimmillaan aiheuttaa masennuksen joka hiipi sinuun hiljaa ja salakavalasti.
Eromme oli raastava pettämisineen ja syyllistämisineen. Pari kuukautta miehen kotoa pois muuttamisen jälkeen pääsin eroseminaariin, josta tuli käännekohta erotuskassani. Sain seminaarissa työkalut eroprosessin työstämiseen ja pystyin nopeuttamaan omaa prosessiani ja lisäksi sain oppia paljon parisuhteestani niin, ettei tarvitse tulevaisuudessa toistaa samoja virheitä. Nyt olen ollut toimivassa parisuhteessa jo 5 v. Suosittelen lämpimästi eroseminaaria, lisätietoja pk-seudulla toimivista ainakin www.fisher.fi.