Heippa, olemme 20-vuotias n. vuoden ajan seurustellut pariskunta. Mitä tehdä, kun olen meistä kahdesta se, joka haluaa enemmän yhdessäoloa? Poikaystäväni on sanonut, että hänelle riittää se, että näemme hänen töiden jälkeensä 3-4 tuntia illassa. Kerran kuukaudessa hän haluaa yöpyä kanssani, mutta minä olisin valmis viettämään lähes tulkoon joka yön yhteisessä pedissä.
Ei, hänellä ei ole toista naista, jonka takia saisin näin vähän aikaa ja huomiota. Hän asuu edelleen vanhempiensa luona, käy tällä hetkellä töissä ja rakastaa tietokonetta ja pelejä. Hän on usein sanonut, että silloin kun olen hänen luonaan, niin minun tulee antaa hänen pelata. Olen antanut mahdollisimman paljon, mutta silloin harvoin, kun hän haluaa edes nukkua yhdessä, niin hän pelaa yömyöhään ja itse nukahdan tylsyyteen aikaisemmin
Minun luona ollessa siis ei ole tietokoneongelmaa, mutta poikaystävä haluaa viettää aikaa enemmän omassa kotonaan. Hän tuskin vähentää pelaamista, vaikka mikä olisi, enkä sitä halua vaatiakaan.
Ei, hänellä ei ole toista naista, jonka takia saisin näin vähän aikaa ja huomiota. Hän asuu edelleen vanhempiensa luona, käy tällä hetkellä töissä ja rakastaa tietokonetta ja pelejä. Hän on usein sanonut, että silloin kun olen hänen luonaan, niin minun tulee antaa hänen pelata. Olen antanut mahdollisimman paljon, mutta silloin harvoin, kun hän haluaa edes nukkua yhdessä, niin hän pelaa yömyöhään ja itse nukahdan tylsyyteen aikaisemmin
Minun luona ollessa siis ei ole tietokoneongelmaa, mutta poikaystävä haluaa viettää aikaa enemmän omassa kotonaan. Hän tuskin vähentää pelaamista, vaikka mikä olisi, enkä sitä halua vaatiakaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pelaako kenties ihan WoWia? Selkeästihän miehellä on aina tarve päästä sinusta illaksi eroon, että pääsee kotiin pelaamaan. Ja että sen kerran kuukaudesssa, kun vietättä illan yhdessä, sinun pitää antaa hänen pelata?! Anteeksi, mutta miksi sinä et halua hänen vähentävän? Eikö tuo sinusta ole ongelma? Siis jo ihan miehellä itseellään, kunnon riippuvuus. Eihän tuossa ole mitään tehtävissä, jos et edes halua hänen viettävän enemmän aikaa kanssasi (eli vaadi vähentämään pelaamista).
Ei taida mies olla vielä aivan valmis suhteeseen, tai sinä et vain ole hänelle tarpeeksi ihmeellinen, kun peli tulee aina ennen sinua. Toisaalta, jos sanoisit miehelle, ettei tämä riitä sinulle, saattaisi hän harkita ajankäyttöään uudelleen. Nythän tilanne on hänelle loistava, tyttöystävä on aina saatavilla tarvittaessa, mutta hän saa kuitenkin viettää kaiken haluamansa ajan pelikavereidensa seurassa.
No kyllä uskon olevani tarpeeksi ihmeellinen. Eihän ole omien sanojensa mukaan ikinä rakastanut ketään tällä tavalla eikä halua menettää mua. Ja nyt kun suhteen alkuhuumakin on poissa, niin ymmärrän, että pelaa enemmän, koska alkaa pitää jo muakin itsestäänselvyytenä.
Ja en halua vaatia pelaamisen lopettamista ja vähentämistä sen takia, koska se lähtee ihan hänestä itsestään. En rupea toista pakottamaan mihinkään. Olen huomauttanut asiasta, mutta niin kauan, kun poikaystäväni ei tee itse aloitetta muutokselle, mun on vain hyväksyttävä tilanne näin.
Hän on muuten tosi ihana ihminen, vaikka pelaakin paljon - ja kyllä, nimenomaan WoWia. Sovittiin, että reilun kuukauden päästä, kun hän jää kesälomalle, niin ollaan enemmän yhdessä ja nukutaankin yhdessä. Saa nähdä, miten sitten käy.
Tässä entisen peliaddikti-miehen näkökulma.
Uskosin että poikaystäväsi kaipaa vain omaa aikaa. Itse en ole wowia pelannut mutta muiden nettipelin kautta tiedän että tuollainen on ihan hyvä keino rentoutua mutta tosiaan yleensä homma menee överiksi jolloin aikaa menee pelien parissa tuntitolkulla. Käsittääkseni aika moni mies (lähes jokainen?) kuitenkin kaipaa hieman omaa aikaa vuorokaudessa oli se sitten wow:in, tv:n tai jonkun muun harrastuksen parissa. Jimin ohjelmasta Man Caves (mikälie miehiset luolat suomeksi) voisikin kenties vetää jotain tällaisia päätelmiä.
Sinänsä se jo että vietätte 3-4 h päivässä yhdessä aikaa on mielestäni vähintäänkin riittävästi jos poikaystäväsi tekee 8 tuntista työpäivää.
Tuohon en kyllä osaa vastausta sanoa että miksi hän ei halua jäädä pahemmin yökylään. Ehkä häntä hieman jänistää se että suhde saattaisi muuttua vakavammaksi eikä hän mahdollisesti ole siihen vielä henkisesti valmis.
En tarkoittanut tuota pahalla, mutta siis. Itsekin kyseistä peliä pelanneena (olen tosin nainen) tiedän, kuinka paljon se vie aikaa ja kuinka helposti ihmiset alkavat pelata aivan liikaa. En sano, että sinun pitäisi vaatia miestäsi lopettamaan tai vähentämään, mutta kannattaa tehdä selväksi, että kaipaisit enemmän huomiota. 3-4 tuntia päivässä on toki hyvin, mutta välillä olisi varmasti kiva viettää yhdessä niitä öitäkin, eikä käydä aina yksin nukkumaan, kun toinen pelaa koko yön.
Olen usein ihmetellytkin tässä pelissä kohtaamiani tapauksia, joilla on tyttö-/poikaystävä. Tai enemminkin ehkä ihmetellyt juuri näitä seurustelukumppaneita ja sitä, kuinka he jaksavat katsella moista menoa. Monet oikeasti pelaavat töistä tultuaan koko illan, kunnes myöhään yöllä painuvat nukkumaan. Ja tämä lähes joka ikisenä päivä, joten he tosiaan eivät vietä aikaa kumppaninsa kanssa. Kyllähän kaikilla saa omia harrastuksia ja aikaa olla, mutta rajansa kaikella. Teillä sentään löytyy tuota yhdessäolo aikaa jonkin verran, toivottavasti nuo kesän suunnitelmat onnistuvat. Asiasta kannattaa kyllä oikeasti jutella, koska se ei oikeasti ole ihan tervettä enää.
"Poikaystäväni on sanonut, että hänelle riittää se, että näemme hänen töiden jälkeensä 3-4 tuntia illassa."
Tuo kuulostaa vielä ihan normaalilta, mutta tämä ei:
"Hän on usein sanonut, että silloin kun olen hänen luonaan, niin minun tulee antaa hänen pelata."
No miksi ihmeessä sinä siellä hänen kämpillään notkut, jos hän mieluummin pelaa kuin juttelee sinun kanssasi? Mene pois. Kai sinulla on muitakin ystäviä ja muutakin tekemistä? Ellei ole, niin hanki ihmeessä! Et sinä voi elää pelkästään poikaystäväsi kautta ja kyhjätä jatkuvasti hänen kyljessään. Sinulla on oltava omia juttuja ja menoja, muuten suhteenne näivettyy.
Eri asia on sitten jos pojalla on oikeasti peliriippuvuus, silloin olisi hyvä jotenkin auttaa häntä hakeutumaan hoitoon. Se on totta että paranemisen on lähdettävä hänestä itsestään, mutta ei sinun pidä sovittaa omaa elämääsi hänen pelaamisensa mukaan.
Kyllä löytyy muitakin ystäviä ja muuta tekemistä. Silloin harvoin, kun poikaystävä haluaa minut omaan kotiinsa (olen käynyt siellä ehkä 8 kertaa koko suhteen aikana), niin otan kyllä oman läppärini mukaan ja luettavaa ja semmoista. En mä siis siellä istu ja katso apaattisena, kun poika pelaa, vaan puuhailen ihan omia juttuja. Mutta olisi se tosiaan kivempaa, jos tehtäisiin jotain yhdessä ne muutamat tunnit, kun nähdään. Loppuajan voikin sitten käyttää mun puolesta pelaamisen ihan huoletta.
Nytkään ei olla nähty pariin päivään. Viimeksikin tapaaminen jäi reiluun tuntiin, kun alkoi kuulemma jotkut matsit ja oli luvannut pelikavereilla olla siihen aikaan kotona. Olo on koko ajan vähän torjuttu, kun itse pyydän, että voitaisko nähdä huomenna ja tehdä vaikka sitä ja tätä, mutta hän anoo, että olisi tosi tärkeät matsit, joita ei voi missata.
Ja tohon yhdessäoloon... moni onkin sanonut, että se kuulostaa hyvältä eikä mitenkään vähältä. Ehkä tosiaan oon tottunut vähän erilaiseen, kun ensimmäisen seurustelukumppanin kanssa asuttiin yhdessä.
Siis kaikenlaiset miehet löytävät kumppanin, mutta minä jään täysin ilman. Mikä ihme siinä on?
Minulla olisi paljon aikaa omalle naiselle, hyvin suostuvainen puuhaamaan vaikka mitä ja kunnollinen olen kaikin puolin, vielä ulkonäköäkin on naisten mielestä. Mutta silti, yö toisensa perään joudun menemään yksin nukkumaan... :(
Näin peliriippuvaisen miehen kihlattuna sanon, että vaikka et halua rajoittaa miehesi pelaamista niin se on vain pakko tehdä, jos haluat asialle muutosta.
Mies ei tätä asiaa itse tee, vaan hän tarvitsee siihen jonkin sysäyksen. Niin kauan kun sallit miehesi tehdä tätä toimintaa niin, niin kauan hän myös sitä tekee.
Minun mieheni tajusi tämän vasta siinä vaiheessa, kun sanoin että jos asiaan ei tule muutosta etsin uuden miehen. Mies jopa myönsi minulle silloin, että olen hänelle itsestäänselvyys, näin ei saa olla, joten ota se mieheltä pois. Kukaan ei ole itsestäänselvyys. Myös se kasvattaa ihmistä kun ihminen muuttaa pois kotoa.
Mieheni on tajunnut myös sen kauttani, että jossain vaiheessa välttämättä se pelaaminen ei ole koko elämän sisältö. Mieheni kaveri silti näin luulee, hänen mielestään en saisi puhua miehelleni mitään silloin kun he pelaavat ja minun pitäisi odottaa miestäni kiltisti sohvalla ja mies näin ollen saisi päättää sen paljonko ja milloin viettää aikaa kanssani. Mutta tässä puolena on myös se että mieheni kaveri ei anna sitten minun ja mieheni viettää yhteistä aikaa rauhassa vaan soittelee perään mitättömissä asioissa. Joten olen todennut katseltuani näitä nuoria miehiä, että nuoret miehet eivät ymmärrä mitä parisuhde vaatii.