AARGH! Pakko hieman räksyttää jonnekin, joten räksytän tänne, se on ehkä turvallisinta ;)
Olen törmännyt paljon ihmisiin, ja voin sanoa, että suurimmat erot tapahtuu pään sisällä, eikä liity sukupuoleen. Olen työskennellyt miesvaltaisilla aloilla ja kun ainahan väitetään miten reiluja ja kivoja miehet on... No, osaa ne olla kaikkea muutakin. On jätetty palkkaamatta, yritetty maksaa pienempää palkkaa, lääpitty jne. paskaa. Mutta suurin osa on ollut tosi jees.
No, naisienkin kanssa on tehty, ja hyvin on mennyt... Ja huonosti. Mutta sellaistahan se on, oikeastaan pointtina, että kumpienkin kanssa on sekä mukavia, että mulkvisteja. Suurimmasta ongelmista on aina selvitty. Ja tähän mennessä olen kuitenkin pitänyt pahimpina niitä miehiä, jotka on sovinistisia ja väheksyy. Mä en ole uskonut tähän "naiset on naisille paskoja" juttua. Mä olen ajatellut, että se on urbaanilegenda, jolla peitellään (niitten tiettyjen) miesten ilkeitä tekoja.
Mutta!!!! Olenpa nyt siihenkin törmännyt. Mulla on työkaveri, joka on täysi Vi**upää! Mä olen yrittänyt olla mukava ja ystävällinen, osoittaa, etten ole uhka, kannustaa ja arvostaa... Ja se vi**n ämmä edelleen... Puukottaa selkään, kun mahdollista, väheksyy mua, yrittää kohdella, kun mä oisin tyhmempi kun hän, vaikka osaan työni paremmin ja tosiasiassa olen saa**nan paljon älykkäämpi. No, olen siis yrittänyt ensin auttaa, sitten olla auttamatta. Mutta ei. Tosiasia on myös se, että länsimaisen kauneusihanteen mukaan, olen kauniimpi, naisellisempi, ja sitten kun olen vielä älykkäämpi ja teen työni paremmin, anteeksi vaan, jos kuulostaa leuhkinnalta, mutta tulokset puhuu puolestaan, niin se laiska lehmä puukottaa mua kun ei itte pysty. Ja muita syitä en keksi, kun siis kateuden.
Anteeksi, mun on pakko haukkua sitä kus**äätä nyt, että hermo kestäisi töissä, ei se mua hidasta, eikä pysäytä, mutta mikä hemmetin oikeus sillä on??!!! Hankkis itsetunnon, ei se itsetunto sillä kasva, että jotain toista lynttää! Sitäpaitsi. Ikävää, mutta hän on keskinkertainen, "ihan hyvä". Siellä on miehiäkin, jotka on parempia. Meitä on muutama huippu. Niin, mutta arvatkaapa nälviikö se niitä miehiä? No eiiiiii.... Vaan ainoastaan mua. Yrittääkö se saada ne miehet näyttämään tyhmiltä? No eiiii... Ja siis, eihän tollanen idiootti missään onnistu, kuten sanottu, tulokset ratkaisee, eikä mun itsetuntoa yks ämmä liikuta, mutta HERMO MENEE! No, nyt olen kyllä alkanut ihan vaan aukoa takaisin ja vit**illa, enkä edes yritä olla kaveri, en tykätä ihmisestä, mutta...
Todella turhauttavaa, kun kaikkesi olet tehnyt ja odottanut, että se menis ohi ja että voisit jutella normaalisti, ja vaikka mitä! Mutta paskaa sataa niskaan.
Mä olen pettynyt. Vuosi. Mä yritin vuoden. Turhaan.
En ole tosiaan ennen törmännyt tähän ilmiöön, mutta ei se näköjään olekaan urbaanilegendaa. Ainakaan tämän kohdalla siis.
Anteeksi törkeä kielenkäyttö, ja kiitos kun sai raivota.
(Ja kyllä, osaan pitää puoleni tuollaisia vastaan, ja mä kävelen sen yli, ja pieksen sen siihen koloon, mistä se on esiin ryöminytkään; isompia sonnejakin on kuohittu, siinä yksi lehmä missään tunnu: oisin vaan jotenki odottanut yhteistä sissihenkeä... PETTYMYS-RAIVO)
Olen törmännyt paljon ihmisiin, ja voin sanoa, että suurimmat erot tapahtuu pään sisällä, eikä liity sukupuoleen. Olen työskennellyt miesvaltaisilla aloilla ja kun ainahan väitetään miten reiluja ja kivoja miehet on... No, osaa ne olla kaikkea muutakin. On jätetty palkkaamatta, yritetty maksaa pienempää palkkaa, lääpitty jne. paskaa. Mutta suurin osa on ollut tosi jees.
No, naisienkin kanssa on tehty, ja hyvin on mennyt... Ja huonosti. Mutta sellaistahan se on, oikeastaan pointtina, että kumpienkin kanssa on sekä mukavia, että mulkvisteja. Suurimmasta ongelmista on aina selvitty. Ja tähän mennessä olen kuitenkin pitänyt pahimpina niitä miehiä, jotka on sovinistisia ja väheksyy. Mä en ole uskonut tähän "naiset on naisille paskoja" juttua. Mä olen ajatellut, että se on urbaanilegenda, jolla peitellään (niitten tiettyjen) miesten ilkeitä tekoja.
Mutta!!!! Olenpa nyt siihenkin törmännyt. Mulla on työkaveri, joka on täysi Vi**upää! Mä olen yrittänyt olla mukava ja ystävällinen, osoittaa, etten ole uhka, kannustaa ja arvostaa... Ja se vi**n ämmä edelleen... Puukottaa selkään, kun mahdollista, väheksyy mua, yrittää kohdella, kun mä oisin tyhmempi kun hän, vaikka osaan työni paremmin ja tosiasiassa olen saa**nan paljon älykkäämpi. No, olen siis yrittänyt ensin auttaa, sitten olla auttamatta. Mutta ei. Tosiasia on myös se, että länsimaisen kauneusihanteen mukaan, olen kauniimpi, naisellisempi, ja sitten kun olen vielä älykkäämpi ja teen työni paremmin, anteeksi vaan, jos kuulostaa leuhkinnalta, mutta tulokset puhuu puolestaan, niin se laiska lehmä puukottaa mua kun ei itte pysty. Ja muita syitä en keksi, kun siis kateuden.
Anteeksi, mun on pakko haukkua sitä kus**äätä nyt, että hermo kestäisi töissä, ei se mua hidasta, eikä pysäytä, mutta mikä hemmetin oikeus sillä on??!!! Hankkis itsetunnon, ei se itsetunto sillä kasva, että jotain toista lynttää! Sitäpaitsi. Ikävää, mutta hän on keskinkertainen, "ihan hyvä". Siellä on miehiäkin, jotka on parempia. Meitä on muutama huippu. Niin, mutta arvatkaapa nälviikö se niitä miehiä? No eiiiiii.... Vaan ainoastaan mua. Yrittääkö se saada ne miehet näyttämään tyhmiltä? No eiiii... Ja siis, eihän tollanen idiootti missään onnistu, kuten sanottu, tulokset ratkaisee, eikä mun itsetuntoa yks ämmä liikuta, mutta HERMO MENEE! No, nyt olen kyllä alkanut ihan vaan aukoa takaisin ja vit**illa, enkä edes yritä olla kaveri, en tykätä ihmisestä, mutta...
Todella turhauttavaa, kun kaikkesi olet tehnyt ja odottanut, että se menis ohi ja että voisit jutella normaalisti, ja vaikka mitä! Mutta paskaa sataa niskaan.
Mä olen pettynyt. Vuosi. Mä yritin vuoden. Turhaan.
En ole tosiaan ennen törmännyt tähän ilmiöön, mutta ei se näköjään olekaan urbaanilegendaa. Ainakaan tämän kohdalla siis.
Anteeksi törkeä kielenkäyttö, ja kiitos kun sai raivota.
(Ja kyllä, osaan pitää puoleni tuollaisia vastaan, ja mä kävelen sen yli, ja pieksen sen siihen koloon, mistä se on esiin ryöminytkään; isompia sonnejakin on kuohittu, siinä yksi lehmä missään tunnu: oisin vaan jotenki odottanut yhteistä sissihenkeä... PETTYMYS-RAIVO)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olen kokenut täsmälleen saman. Voin kertoa, että tuo pahenee mitä pidempään olet siellä ja mitä paremmin työsi hoidat. Lue työpaikkakiusaamispalstalta lisää aiheesta.
Toisen nälviminen, arvostelu ja epäasiallinen kohtelu ovat nimittäin työpaikkakiusaamista ja häirintää.
Minulle kävi niin ikävästi, että jouduin ensin sen kiusaajan perehdytettäväksi, oli koeaika ja piti mielistellä koko ajan. (käytännössä aika pian aloinkin olemaan ko. matamin pompoteltavana).
Koeajan jälkeen sain kiitosta työstäni, työ jatkui, mutta kiusanteko lisääntyi.
Mutta!Pidä huolta siitä ettet raivostu hänelle siten että muut kuulevat, koska hän härnää sinua ja odottaa että mokaat itsesi raivoamalla tai sanomalla jotain epäsopivaa.
Minä en koskaan raivonnut ko. henkilölle. Ensin hain sijaisuuden toiselta osaltolta samassa talossa ja sen jälkeen hain toisen työpaikan.
Meillä niitä kiusankappaleita oli 2 naista ja esimieskin nälvi. Olin kuudes, joka lähti työpaikkakiusaamisen vuoksi siitä ryhmästä. Ei jaksa kuunnella kuinka epäonnistunut yksilö olen kaiken aikaa.
Ne meidän naiset olivat molemmat miesten jättämiä, siksi tuo katkeruus.
Niin, mä olen huomannut, että se yrittää saada mut menettään hermoni muitten kuullen, ja tietty, siis sehän on niin mukava ja reilu niille, että jos menetän hermoni, mä olen se hullu. Se on niin salakavalaa, että... pärkkele! Kun itte ei voi edes ymmärtää, että mitä se kuvittelee saavuttavansa?!
Ja just se, että mä hoidan työni, mun arvostus on ansaittua! Mä raadan sen eteen, voishan se edes yrittää tehdä saman, voishan se tehdä itte enemmän, tai jos sen mielestä se kokee, ettei paikka ole hänelle oikea ja hän purkaa turhautumistaan minuun, niin painuis muualle.
Minä en taatusti lähde, mä nostan vaikka metelin ja puolustan kyllä itteäni viimiseen saakka. Mä olen paikkani ansainnut ja lähetän sen ämmän vaikka helvettiin, niin mä miehiäkin kohtelen, jos ne käy päälle: en mä naistakaan säälimään ala kyllä enää.
Ai niin, on se joskus ystävällinen: silloin kun tarvitsee multa välttämättä jotain.
Mahtaa olla ihanaa silläkin olla niin ihana! Mä olen aina uskonut, että kaikille pitäs toivoa hyvää tai olla toivomatta mitään, mutta tiettekö... mä olen muuttanut mieleni... Mä aina ajattelin, että se menee ohi ja joskus tiettekö, se on toiminut: kun joku on ilkeä on sille ystävä, ja toivoo hyvää, niin se muuttuukin! Turha vaiva odottaa nyt sitä ihmettä. No, se siitä "pyhimystelystä" eikun tulta persauksiin sitten vaan.
on aikaansaada riitatilanne joka aina työpaikalla kuitataan siten että "no, naiset nyt eivät vaan tule toimeen keskenään". Toisen ihmisen työn perusteeton (oikeudeton) arvostelu on häirintää ja työpaikkakiusaamista ja kyllä omien hommien teettäminen (avunpyynnöt) ovat sitä samaa kategoriaa. Itse olin käytännössä sen kiusaajan mikrotukihenkilö kun liki 60 v nainen oli mielestään niin paljon minun yläpuolellani. Rehvasteli pitkin käytäviä kuinka "tyttö" on hänen sihteerinsä kun ei se oikein muutakaan osaa kun on niin huono ja epäsopiva koulutus.
Nainen härnäsi ja kiusasi koko ajan. Oli sen verran häirikkö, että haukkui myös miehiä laiskoiksi, tyhmiksi ja lihaviksi. Yritti haastaa riitaa monien muidenkin kanssa. Erästä "kovista tieteistä" väitellyttä ystävääni (mies) hän haukkui hukkapätkäksi ja käytti henkilöstä termiaä "se jätkä jonka kanssa aina pelehdit". Niin, ja kyseisen tohtorin ammattitaito oli "suppeaa" tämän meidän kommadooran mielestä.
En jaksanut sitä ihmistä mitenkään. Me muut olimme hänen palvelijoitaan. Se tohtorikin.
Just tätä mä niin inhoan:"kuitataan siten että "no, naiset nyt eivät vaan tule toimeen keskenään". " Koska juurikin näin. Kysehän ei ole siitä, että joku käyttäytyisi oikeasti väärin, vaan siitä, että jotenkin sukupuolen perusteella voidaan nollata se kohde ja riita eikä sitä tarvitse sovitella. Ja siinäpä se! Milläs haet apua, tai keskustelet kenenkään kanssa, kun se on heti "nalkuti nalkun" tai "muijien kissatappelua", vaikka toinen vähättelee ja panettelee. Mitä ihmeen tekemistä sillä on sukupuolen kanssa, miksi ihmeessä se olisi jotenkin hyväksyttyä? No, ehkä tämäkin tästä. Viimeistään, kun paikka vaihtuu.
Ja muille vain tiedoksi, että kyllä mä olen tullut tähän mennessä toimeen kaikkien naisten kanssa ihan hyvin toimeen, siis ihan normaalisti, niinkun ihmisten kanssa tullaan, ja saanut asiat sovittua, että kyllä on todellakin jotain poikkeusta tässä. Ettei ne riidat nyt vaan aina ole sitä, ettei "naiset tule keskenään toimeen".
Hyvä, että säkin olet päässyt eroon tuollaisesta inhottavuudesta!
Toivotaan, ettei tarvii enää törmätä inhottaviin ihmisiin!
Ei sais nauraa, mutta näiden kaikkien p...n jauhamisten jälkeen tuntuu hyvältä saada kuulla rehellistä raivoamista.
Minäkin tiedän tunteen ja onneksi se on melko harvinaista.
Nyt kuitenkin, kun on irtisanomisen uhkaa ilmassa, nämä tantat vielä pelkäävät oman työnsä puolesta, eivätkä enää hallitse lainkaan itseään.
Ihmiset muuttuu ihan käsittämättömiks.
Sellasen omituisen asian olen huomannut, et tällänen ihminen saattaa jopa muuttua, jos jommalla kummalla työtehtävät muuttuu ja kilpailuasenne häviää.
Vuosi on pitkä aika kestää ja jos työpaikka ja muut työkaverit on mukavia, niin tilanne ei ole helppo.
Ja saa nauraakin, kyllä mua itteäkin varmaan naurattais, pakko vaan keuhkota. Pännii niin suuresti :)
Ja onneksi on harvinaista, kuten sanottua, en mä ole törmännyt tähän koskaan ennen, en missään tilanteessa. Muutaman kerran on jotain kismaa ollut jonkun kanssa, se on tosiaan mennyt ohi itestään tai saatu sovittua jotenkin, ja siis on kyseessä mies tai nainen. Siksikin tää tuntuu niin epäreilulta: mä olen itse kohdellut samalla tavalla ja tasa-arvoisesti niin naisia kun miehiä, luottanut molempiin, ja sitten tää selkeästi kohdistuu vaan muhun, kun mä olen nainen, ei sitä voi tulkita muuten. Mitä helv...?!
Joo, mulla on tämä projekti vielä vuoden voimassa ja niin kauan mun on katteltava sen naamaa. Ja ei siinä, kyllä mä kattelen, mä en ihan vähästä peräänny, en mä ois tässä missä olen, jos perääntyisin, mutta mua vaan... Kun mä en haluaisi tapella turhasta ja mä en haluaisi riitaa, mutta en mä kyllä tähänkään suostu. Toivottavasti kun tämä juttu on ohi, mun ei tarvii sen naamaa nähdä enää koskaan. (Varmaan se tulee heti seuraavalle työmaalle... ;) )
Mä itseasiassa haluaisin uskoa, että se ois mukava ihminen jossain muussa tilanteessa, mutta nyt mä lähinnä pidän sitä pyrkyrinä, joka ei ansaitse edes tota paikkaa missä nyt on. Se esittää muka asiallista ja fiksua, ja oikeesti on keskinkertasuus, ja paska ihminenkin vielä. Ois edes kiva ihminen, silläkin tekee työmaalla aika paljon, oikeesti. Työmaa toimii kiitettävästi ihan ns. keskinkertasillakin ihmisillä, jos ne tulee toimeen, kannustaa toisiaan, tiettekö, tekee yhdessä, ja jokainen heistä yksilönä pystyy ikäänkuin ylittämään itsensä, koska hyvä henki kannustaa parempaan ja parempaan. Siellä on niin helppoa tehdä parhaansa ja joskus enemmänkin: ja niin ihminen tekeekin. Mutta mitä tollanen tekee? Pilaa hengen, on pelkkä työjarru (käytöksensä takia), yrittää nostaa itseään muitten kustannuksella eikä omilla ansioillaan, tekee pikkupiirejä ja puolueita työmaalle.
Sinä päivänä KUN mä päätän siitä asiasta, tollaset lähtee niin nopeasti työmaalta, ettei ehdi nuttura paljon heilahtaa, jos ei käytös muutu heti kun asiasta sanoo. Samalla tavalla kun ne sovinisti-nihilistit. Kyllä syitä löytyy, kun on päättäväinen :) -Suunnittelee kostoa hymy huulilla :D
Se on rankka peli rakennustyömaalla ,-ja sensuroimme lopun, mutta sanonta kertoo, miten naisia ja miehiä kohdellaan rankasti, mutta tasa-arvoisesti.
Raivon, raivon, ärrin murrin, pärkkele!!!!!!
Nooh, täytyy vaan yrittää pitää mielensä pitemmän ajan tavoitteessa, pyrkiä omiin tuloksiin ja unohtaa se ystävyys, eihän kaikista voi tulla kavereita.
Ehkä tää on joku "elämänkoulu", niin kun opettele zen ja sillee...
Vai mikä se oli.
Tiesitkö, että erityisesti miesvaltaisilla aloilla toimivat naiset ovat mustasukkaisia kun uusi nainen tulee taloon ja vie miesten huomion.
Tuo on varsin yleistä, etenkin jos/kun se tulija on nuorempi,kauniimpi ja muodostaa uhan. Moni miesvaltaisella alalla toimiva nainen haluaa mustasukkaisesti omia kaikki miehet itselleen.
Siis kyllähän joku tavallisen näköinen nainen saa aivan mielettömästi huomiota jos on porukan ainoa nainen.
Niin, tämänkin olen kokenut. Hyvä, jos sulla on selkeä määräaika ja pääset siitä kiusankappaleesta eroon.
Itse lähdin toisiin hommiin, koska olisin varmaan joutunut katselemaan niitä kammottavia kiusankappaleita kunnes he jäävät eläkkeelle. Ei jaksa odottaa.
Ymmärrän, että olet lähtenyt, varmaan ittekin lähtisin, jos ei ois määräaikaa ja niin paljon pelissä.
Mä en sitä mustasukkaisuutta itse ymmärrä yhtään, töissähän sitä ollaan! No, meitä on moneen junaan, ja ilmeisesti osalla on aivot jääneet asemalle. En voi käsittää. Muutenkaan, kyllä miesvaltaisella alalla tosiaan sitä huomiota riittää ihan liikaakin, ei siellä mitään muutenkaan tarvii omia mitään. Kaikille, siis oikeasti, kaikennäköisille, kokoisille, ikäisille, riittää kavereita ja omia ihailijoita, jos se siitä on kiinni, ei tarvitsis olla mitenkään mustasukkainen. Ja jokainen syntyy sen näköseksi kun syntyy, mua vaan veettää se, että jotenkin... Se tyhmäksi leimaaminen tuntuu olevan jotenkin sallittua, kun nainen on kaunis tai edes sinnepäin. Ja menestyneitä saa aina painaa alaspäin. Hyväthän jaksaa mitä vaan.
No, tietty, nyt joku sanoo, että ei haukku haavaa tee, jos oikeasti kerran tulosta syntyy. Niin, sillä sitä taas pystytään kuittaamaan jonkun ihmisen väheksyminen ja loukkaaminen, kyllä se vaan loukkaa, vaikka miten työn antaja arvostaa, jos työkaveri on pässi sua kohtaan, vaikka oisit kuinka yrittänyt olla ystävällinen tai edes vaan olla. Kyllä se vaan siltikin väsyttää, mulla on, kuten sanottu, paljon pelissä ja mä en ennen määräaikaa poistu, mutta...
No, joo, ehkä se taas tästä. Lähtee. Kulkemaan. Mutta kiltisti en enää ole ;)
Sanasta lehmä tulee mieleen,että sinä pidät sitä toista naista uhkana,koska länsimaisen ihanteen vastakohta on pohjoismaalainen hevosmainen naiskauneus.Eli on ne Lindat, venäläishenkiset janinan poskipäät sekä aika reippaasti ryhdikkäämmät raajat kuin esim. amerikkalaisella keskiverto-Blakella.Ne bitcheilee hirveästi juutalaispiireissä NewYorkissa.Eivät ruotsalaisesta kauneusihanteesta pidä,vaan boikotoivat tätä Jessica Bielin hampparihuulikosmetiikalla.Sori,en eksyisi sun työpisteesi lähimaillekaan,paitsi jos pitäisi ottaa röntgenkuvia sun silmiesi avustuksella.Ilmeisesti näet luiden läpi kuka on "ämmän veroinen".
narsistilta kyseinen biatch. Lukaisepa tuosta persoonallisuushäiriöstä enemmän niin ymmärrät kyseisen ämmän käytöstä ja mielenjuoksua, niin osaat paremmin käsitellä häntä ja keksit vastakeinot hänen temppuilulleen! ;)
Jep, ihan oikeesti. Mä en ole koskaan ajatellut, että kukaan vois olla niin kiero.
Mä olen lähinnä pitänyt sitä sellasena syyttelynä ja riidan selityksenä. Ja varovaisesti mä ketään mitenkään leimaisinkaan. Mutta kai sekin vaihtoehto on otettava huomioon.
Siis, huonoja päiviähän kaikilla on (niinkun mulla tänään, en mä koskaan vois missään tällee haukkua ketään, ei tulis mieleenkään, mutta pakko vaan päästää höyryjä ulos...), ja yleensä ensialkuun ilkeillä ihmisillä on ikäänkuin syynsä ja ne syyt on hoidettavissa pois. Ja jos nyt joku tuottaa jonkun pettymyksen joskus, niin ei se mitään, ja että onhan ihmiset joskus pölhöjä. Mutta tässä tapauksessa on jotain semmosta... Niin, ja vuosi. Mä olen tosissani yrittänyt jopa tykätä siitä ihmisestä, että "varmaan se on ihan kiva kaveri kun siihen tutustuu", se on ennenkin toiminut. On joku mieskin joskus ollut ensin ennakkoluuloinen ja sitä kautta ilkeä, mutta huomannut sitten ettei ole syytä ja asia on korjaantunut. Joskus jopa, oikeesti, on käynyt niin, että sen ensi alkuun hankalan kaverin kanssa tullaankin lopulta toimeen todella hyvin, ja molemmilta se on vaan ollut väärin käsitystä. Yhden naisen kanssa kerran meistä tuli ystäviä yhden riidan seurauksena, kun saatiin asiat selvitettyä!
Eikä se miehen tai naisen ilkeily ole sen kummempaa, vähempää tai enempää, mutta tää ihminen nyt sattuu olemaan nainen ja jostain syystä on ottanu mut hampaisiinsa, eikä ketään niistä miehistä. Voihan se tietty olla, että mä oon pissinyt sen aamumuroihin, enkä ole huomannut, mutta mä olen pääni puhki miettinyt, mitä olen muka tehnyt, mitä olen sanonut...
Joka kerran kun mä olen luullut, että tilanne on normalisoitunut ja mennyt ohi, niin tsadaa! Sieltä se taas singauttaa oman kauniin luonteensa esiin.
Tai sitten se vaan inhoaa mua, syystä tai ilman syytä, eihän vihaan kai syytäkään aina tarvita. Voihan se olla, että mä muistutan sen ilkeää tätiä, joka antoi selkään pienenä ja nyt se "pieksee" takaisin tai jotain, what ever. Tai sitten, voiko ihmisillä olla jotenkin niin eri napaisuutta, niinkun magneeteilla, että ne kertakaikkiaan vaan hylkii toisiaan ja eivät voikaan tulla toimeen keskenään?
En tiedä enää. Se hakemalla hakee jonkun asian ja pääsee taas jollain lailla irvistelemään. Ja tekemään jollain tavalla itsestään marttyyrin kaupan päälle, jos oikein onnistaa.
Kyllä jotkut osaa. Tehdä paskan olon, kiusata ja väheksyä ja sitten vielä saada sen kiusatun näyttämään syylliseltä.
Periksi ei anneta, mutta jos kohta ei ole kesäloma, on sairasloma.
No, ei vaan, kyllä tässä vielä mennään, kiitos vinkistä, käynpä katsomassa tuosta aiheesta, ainakin jotain vinkkejä saattaa löytyä, vaikkei se narsisti oiskaan, niin helvetin hankala ainakin :)