Miksi lihavalle ei yleensä

Minä olen juurikin päinvastaista mieltä. Sitä paitsi monet pariskunnat alkavat vuosien saatossa muistuttaa toisiaan. Toisissa perheissä kuntoillaan yhdessä ja tosissa syödään ja kyllähän sen sitten huomaa.

Onko sulla olemassa jotakin erityistietoakin tuosta asiasta, vai puhutko vain lämpimiksesi?

Tietysti onhan niitä varmaan joitakin sellaisiakin, jotka petkuttavat itseään, kutsumalla itseään vaikkapa vain "hieman pyöreiksi" tai "uhkeiksi", vaikka ylipainoa olisi päässyt kertymään sen kolmisenkymmentäkin kiloa, mutta yleensä ihmisillä on aika realistinen kuva itsestään... Jotenkin en nyt jaksaisi uskoa, että esimerkiksi kulinaristisia nautintoja elämässään erityisesti vaaliva ja pyöristymään päässyt ihminen yleensä ensimmäisenä hakisi kumppanikseen ainakaan mitään hernekeppiä, tai hyvin tarkasti linjoihinsa tuijottavaa? Ja sitten taas ylipainostaan iät ja ajat kärsinyt ihminen luultavimmin ymmärtäisi toista samanlaista, eikä dissaisi kovin helpolla, luulisin? Mutta tää nyt on vain spekulointia.


Mun mielestäni ylipainoisia ihmisiä ei tarvitse ainakaan halveksua yhtään sen enempää, kuin muitakaan. Toki ainakin merkittävä ylipaino varmasti usein on ihmiselle paitsi terveyteen liittyvä riski, myös jonkinmoinen esteettinenkin haitta (ja sikäli ylipainoisen kannattaisi yleensä oman hyvinvointinsakin takia pyrkiä pudottamaan painoaan) , mutta itse ainakin olen kypsyessäni alkanut aina vain enemmän ja enemmän arvostamaan ihmisiä, joille oman ulkomuotonsa vaaliminen ei mene neuroottisiin mittoihin asti...Kauneus ja komeus lähtee myös siitä, että miten hyvin ihminen itsensä kanssa on sopusoinnussa, ja olen todennut, että monta kertaa hieman sallivammin syömisiinsäkin suhtautuvat ihmiset ovat paljon vähemmän kireitä ja ympäristönsäkin hyväksyviä, kuin ainakaan sellaiset, jotka kyttäväät jokaista suupalaansa. Paremmin voit, kun syöt palan kakkua hyvällä omallatunnolla, kuin jätät sen syömättä, vaikka tahtoisitkin ja protestoit sitten mielessäsi jumittavaa kakunpuutetta happamalla naamallasi ympäristöösikin.:)


Tietysti - se toki huvittaa pakostikin, jos joku tavoittelee filmistaran näköisiä kavereita siinä uskossa, että nämä kiinnostuisivat heistä, vaikka oma ulkomuoto muistuttaisi enemminkin Absolutely Fabulousin Edinaa ( vai mikä se nyt oli, ei se vaalea, mutta se toinen?). Sellaiset lienevät joskus, ainakin jos tarpeeksi typeriä ovat, sitä samaa sortinsakkia, jotka saattavat tyrkyttää itseään vaikkapa mallimarkkinoille tai muihin erityyppisiin "talentti"-kisoihin, joissa ulkomuodolla olisi tarkoitus tehdä ihan rahaakin, vaikkei minkäänlaisia todellisia menestymisen mahdollisuuksia olisikaan...


En kuule kuitenkaan siihen usko, ettäkö suurin osa ihmisistä olisi niin pinnallisia, etteivätkö parinvalinnassa heille merkitsisi hyvin paljon myös henkilökemiat ja pääkopan sisältö. Lihavat ts. ylipainoiset ihmiset sitäpaitsi varmasti kärsinevät jo muutenkin pinnallisista ihmistä - esimerkiksi sun ketjun aloittaja kaltaisistasi ihmisistä. Miksi muka juuri ylipainoiset yleisesti ottaen ja ihmisryhmänä omaisivat pinnallisia arvoja enemmän, kuin muut?


Naurettava väite sulla. Olet varmasti vielä nuori tyttö tai nuori poika.

se nyt niin ole. Mie ainaskin tiän ihan kaikenmoisia pareja. Toisaalta, eikös lapsilla ole paremmat mahkut olla normipainoisia,jos puolet geeneistä on ei-altistavat?