Painoin n 3 vuotta sitten 139 kg.
Ensin aloitin varovaisen liikunnan jota lisäsin asteittain niin ,että nyt liikun kuutena päivänä viikossa kaksi tuntia kerrallaan .
Tänään painan 121 kg ( pituus 177 ) ja olen onnistunut viimeiset 3 kuukautta pudottamaan painoani n 1 kilon viikkovauhdilla .
Kysymys: Mistä johtuu että nyt painoni on jämähtänyt tähän 121 kilon tuntumaan ,vaikka jopa annoskokoni on olennaisesti pienentyneet ?
Mitä vielä voisin tehdä että laihtuminen jatkuisi ,sillä tavoitteeni on ensin 1oo kg ja myöhemmin 80-85 kg ?
Asiallisia vastauksia ja niksejä odotellen leppoisaa alkukesää kaikille painonsa kanssa sotiville !
Ensin aloitin varovaisen liikunnan jota lisäsin asteittain niin ,että nyt liikun kuutena päivänä viikossa kaksi tuntia kerrallaan .
Tänään painan 121 kg ( pituus 177 ) ja olen onnistunut viimeiset 3 kuukautta pudottamaan painoani n 1 kilon viikkovauhdilla .
Kysymys: Mistä johtuu että nyt painoni on jämähtänyt tähän 121 kilon tuntumaan ,vaikka jopa annoskokoni on olennaisesti pienentyneet ?
Mitä vielä voisin tehdä että laihtuminen jatkuisi ,sillä tavoitteeni on ensin 1oo kg ja myöhemmin 80-85 kg ?
Asiallisia vastauksia ja niksejä odotellen leppoisaa alkukesää kaikille painonsa kanssa sotiville !
Vastaukset 8
Vanhimmat
liikunnassa määrän lisäksi merkkaa myös laatu. Hommaa sykemittari ja pidä liikkumisessasi ns. rasvanpolttosyke päällä.
Muistaakseni riippuu hieman iästä mutta mulla taisi olla siinä 125-135 paikkeilla, korjatkaa jos olen väärässä.
Annoskoolla ei ole juurikaan merkitystä, vaan mitä siellä lautasella on. Totuuden saat selville pitämällä viikon orjallisesti ruokapäiväkirjaa ja laitat sinne ylös JOKAISEN juoman ja ruuan mikä siitä turpavärkistä sisään menee.
Tietämättä tapojasi suosittelen silti perunasta/riisistä luopumista, vaihda ne vihreään, ruokailussa yksi lautanen ja sille salaatti ensin.
Lisäksi anna ruokailulle aikaa ja juo vettä.
Aineenvaihdunnallisia ongelmia oikeasti on aika harvalla, kyllä se yleensä menee niin että kalorit ylittää kulutuksen.
>
Oikeasti liikunnassa merkitsee vain kulutetut kalorit. Rasvanpolttosykkeellä tarkoitetaan vaan aluetta, jolla laskennallisesti jaksaa liikkua riittävän pitkään, jotta kaloreita kuluisi maksimaalisesti. Oikeasti sillä ei ole väliä. Päämäärä liikunnassa voisi olla se, että kun suoritus on tehty, on niin väsy, että hyvä kun suihkuun jaksaa mennä. Silloin sen teho on parhaimmillaan. Jos on vain lyhyt hetki aikaa liikunnalle, pitää vetää täysillä (esim. kova juoksu); jos on paljon aikaa, pitkä kävelylenkki on paras. Mutta mutta, tietenkään liikuntaa ei kannata ajatella laihduttamisena vaan mukavana hyvänolon tuojana. Liikunta laihdutuksena ei kovin kauan kestä kun tulee pakkopullaolo.
>
Tämä on hyvä neuvo. Itsekin joskus olen sortunut tuohon ajatteluun, että en oikeasti syö ihan hirveästi, mutta miksei paino putoa. Ihan jo parin viikon ruokapäiväkirja kuitenkin paljasti, että jep, silmäni kaunisteli sitä omaa kalorisaantia. Itseään kun on niin kovin helppo huijata.
>
Enpä tätä parempaa neuvoa pysty antamaan.
>
Olipa aineenvaihduntahäiriöitä tai ei, niin aina se menee niin, että saadut - kulutetut = tase, mikä näkyy vyötäröllä. Häiriöisillä saattaa vaan kulutus hivenen muuttua keskivertoon nähden.
Sykemittari on ollut motivaationa ja seurantalaitteena alusta asti.
Annoskoon pienentäminen tuli täyspainoisesti mukaan vasta n 2-3 kk sitten !
jolloin sain alkuun tämän edellämainitun kilo/per viikko trimmin päälle !
mutta nyt se --painon aleneminen-- tyssäsi ,vaikka missään tekemisessäni ei ole tapahtunut oleellista muutosta ???
tasi pienenee hieman koko ajan sitä mukaa kun laihdut.. Minulla on kans kyl laihdutuksessa välillä ollut jopa kuukauden mittainen "paikallaanjunnaamisvaihe".. mutta sisulla olen vaan jatkanu ja kyllä se vaaka taas sieltä jossakin välissä heilahti alaspäin. Olen laihduttanut "vain" 20kg ja aikaa tähän on mennyt jo yli vuosi (14kk). Välillä tahtini oli jopa tuo kg/viikko, mutta sitä tahtia en jaksanut pitkään.. Nyt olen sit laihduttanu rennosti noin kilon/kk. :) Sinullakin on edessä vielä pitkä ja raskas urakka, mutta onnistut siinä aivan varmasti kun kärsivällisesti jatkat samalla linjlla. tsemmppiä!
Itseään on helppo ruokailussa "huijata"...miettii että enhän mä oo paljon syönyt tänään,mutta kun pitää ruokapäiväkirjaa huomaakin että järkevää syömistä ei oo niinkään ollut mutta että herkkuja kylläkin,yli tarpeen.
Itsellä painon pudotuksessa on jo viikossa tullut selkeitä tuloksia..kävellessä huomaan että joka päiväinen liikkuminen on vaan auttanut.Askel nousee keveemmin,ja mieli on virkeempi...ennen en ymmärtänyt miksi mies vouhottaa sitä "kuinka liikunnasta tulee hyvä olo"..nyt sen ymmärrän.
Muksunahan sitä liikkui jatkuvasti paikasta toiseen,ja kulutti sen mitä söi..aikuisena vaan jotenkin liike hidastunut vuodesta toiseen...silti syönyt samalla tavalla(ja jopa enemmän) kuin nuorena,jolloin kuluttikin enemmän.
Ihmekös siis jos paino tuollaisesta itsellläkin noussut..mutta nyt kun löysin liikunnan elämääni,uskon että painonhallinta on mahdollista..jopa tällaiselle entiselle sohvaperunalle:)
Itse olen tiputtanu yli 20 kiloa viime syyskuulta, tuossa sattu sitten itelläkin ettei paino tippunu ja ihmettelin asiaa. Onnekseni itselläni on hyvä tukiverkosto ja sen avulla vika löyty.
Tämä voi tuntua hullulta mutta kuten porukka sanoi seuraa mitä syöt mut ota huomioon et voi syödä liian vähän!!!!!!!!!!!
Itselläni nimittäin kävi näin ja tuntu hassulta lisätä tavaraa lautaselle vielä kun en käy puntarilla kuin kerran kuussa niin arvaa jännittikö, no sit menin puntarille ja taas oli 4vk lähteny yli 3kg :D
Että semmosta :)
se on muuten ihan totta, että syödä täytyy tarpeeksi. Muuten elimistösi menee "säästöliekille" ja saa viestiä, että rasvaa varastoon, kun ei tiedä millon seuraavan kerran tulee.. joten kaikki vähäinenkin rasva tarttuu kiinni. Se on ihmisen selviytymismekanismia. Ja syömällä terveellisesti ja TARPEEKSI pidät aineenvaihdunnan toiminnassa! tsemppiä :)
Mitään iskevää säästöliekkiä ei ole olemassakaan: http://keho.net/artikkelit/naytaartikkeli/Mika-ihmeen-saastoliekki-441 - vai väitätkö, että tieteellinen tutkimus on ollut väärässä ? Ehkä se on vaan omat kuvitelmat ryyditettynä tuolla ikuisella urbaanilegendalla, joka on väärässä. Toki laihtumisessa on tasannevaiheita (joka on siis enemmänkin nestetasapainojuttuja), mutta aina kun syö vähemmän kuin kuluttaa, laihtuu. Ja aina mitä vähemmän syö, sitä enemmän laihtuu. Eihän pistetä näitä fysiikan lakeja uusiksi, eihän.