Mistä johtuu, että

Suurin osa ihmisistä käy siellä mielenterveyden häiriöiden, ei mielen sairauksien vuoksi. Ne pitää osata erottaa toisistaan. Kaikilla meillä on jossain vaiheessa elämämme aikana mielenterveydellisiä häiriöitä. Suuri osa ei vain koskaan hae niihin mitään apua. Osa heistä selviytyy yksikseen, hyvän sosiaalisen verkostonsa avulla ... osa taas ei hae mitään apua, vaikka sitä surkeasti tarvitsisivat. Arvostan niitä, jotka ymmärtävät sen, että jotain on pahasti pielessä heidän elämässään ja pyrkivät myös apua siihen ongelmaan/ongelmiin saamaan. He ovat sittenkin enemmän kosketuksissa oman sisimpänsä kanssa, oman kehonsa signaalien kanssa. Yksi mielenterveyden häiriöistä on mm. masennus. Useilla myös vaikeita lapsuus- ja nuoruusiän traumoja, rankka avioero, kokemus fyysisestä väkivallasta kotona tai kodin ulkopuolella, oman lapsen kuolema, etc. On hyvä, että heillä mahdollisuus puhua niistä joillekin. Asiakas itsehän siinä joutuu varsinaisen työn tekemään. Itsetuntemus lisääntyy ja eheytyminen tapahtuu oman ymmärryksen ja oivallusten kautta.

Eli pointti se, että useimmat psykiatreilla ja psykologeilla käyvät ihmiset ihan tavallisia kadun kulkijoita laidasta laitaan :).