Miltäkö tuntuusaada potkut ja tuntea olevansa hyödytön tässä maassa. Se tuntuu erityisen pahalta. Olin pitkään yrittänyt työllistyä ja sain olla kuukauden päivät olla töissä ja sitten sanottiinkin, ettei minua enää tarvita. Aloita taas kaikki alusta. ja tämä on tapahtunut minulle tänä vuonna jo kaksi kertaa, eli kahdessa työpaikassa on sanottu, ettei ole varaa pitää minua töissä.
Olo on aika kurja, en tiedä kuinka jatkaa elämää enää eteenpäin.
Voimat ei tahdo enää riittää ja sydän riekaleina.
Olo on aika kurja, en tiedä kuinka jatkaa elämää enää eteenpäin.
Voimat ei tahdo enää riittää ja sydän riekaleina.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mikä oli potkujen syy? Jos se ei liity mitenkään suhun persoonana, ni älä turhaan itseäsi syytä! Haet vaan heti uutta ja rentoudut. S
Sulla on tuo suru, toisella tämä. Yksi luopuu työstään yksi kuoleman kautta omaisestaan kolmannelta hajoaa perhe. EN halua vähätellä vaan tsempata että suruja on meillä kaikilla, vaikka nyt tuntuisikin että tämä on pahin.
iso halaus, muistan tuonkin surun (nyt menossa toisenlainen)
nainen39
Niin...hätä on suuri, koska kotona kireää, kun rahat ei riitä, töiden loppumisen vuoksi, korvauksia ei tule ainakaan vielä ja vuokrat ym. menot pitäisi hoitaa. Miehen palkka ei riitä yksin. Pelko siitä, että perhe hajoaa ja talous romahtaa, kun juuri olin saanut työn ja sitten taas alamäki, ei töitä. Paikalle ei voi jäädä, vuokranantajat eivät odottele. Pakko saada jotain töitä...ehkä menen myyntityöhön tai mihin vaan, että pärjätään. Henkisesti aika raskasta...ihminen ei ole kone. Duunissa tuntee olevansa arvokas, kokee olevansa hyödyksi ja tärkeä, nyt viides viikko työttömänä ja ulkona kaikesta...syrjäytyminen tapahtuu niin nopeasti...kuitenkin olen 36, enkö enää kelpaa mihinkään. Missä on työnantajien sosiaalinen vastuu tänä päivänä, ihmisiä riepotellaan, kun rättejä.
sitä kautta pääset nopeasti takaisin töihin ja syrjäytymiskierre ehkäistyy!
Yrityksissä tarvitaan koneen osia. Koneen sosiaalinen elämä ei kiinnosta rahojaan firmaan sijoittaneita. Rahat pitää tulla takaisin, SILLE JOKA SIJOITTE NE EI SINULLE. Lisäksi, tuottavia ei eroteta.
Olen kuule toiminut yrittäjänä 2001-2008 ja sitten olin töissä muutamassa paikassa yrittäjyyden jälkeen. En pitänyt töissä yhtäkään taukoa, vaan painoin töitä minkä kerkesin. En polta tupakkaa ja notku jatkuvasti röökillä. Töissä tehdään töitä, ei muuta. Tällainen asenne ei kuitenkaan kelvannut minut palkanneelle yrittäjälle, joten potkut tuli kuukauden päästä. Tulin töihin ajallaan usein tein ylitöitä, eli joustin, en kitissyt palkasta. Olen luonteeltani ystävällinen ja asiakkaat tykkäsi, siltikään ei kelvannut. Yrittäjänä on entinen pankkineiti, joka ei tiedä yritysalasta johon ryhtyi vielä paljoakaan ja on aika kokematon monessa asiassa.
Ainoa asia, joka katkaisee syrjäytymisen on mahdollisimman pian uuden työpaikan löytyminen ja se tapahtuu vain jos itse olen aktiivinen. On nyt vain pakko jaksaa, jotenkin. Aamulla nousen keitän kahvit ja alan selata lehden, onko työpaikkailmoituksia, ei ole......käyn netin kaikki kanavat läpi lähettelen hakemuksia....ei töitä....ei soittoja....mitään ei tapahdu...kukaan ei reagoi,,,,vaikka
koitan olla kuinka aktiivinen itse tahansa ja tätä olen tehnyt jo viisi viikkoa joka päivä. Olen luonut suhdeverkoston...että saisin töitä,,,ei auta sekään. .....joten mitä tässä tulee eteen.....????? Olen käynyt kyselemässä yrityksissä ei auta....olenko luuseri????
Haluan toivottaa sinulle oikein paljon voimia!
Itse sain potkut kesätöistä tehtyäni töitä vasta kuusi päivää. Esimieheni käyttäytyi tuossa tilanteessa vieläpä töykeästi, ei edes toivotellut hyvää jatkoa. En ollut saanut minkäänlaista varoitusta, eikä minulla ollut tilaisuutta puolustautua. Ehkä tuo paikka ei vain ollut minua varten, sillä jännitin jatkuvasti.
Halusin siis sanoa, ettet ole yksin. Työllisyystilanne on yleensäkin huono, ja moni on joutunut työnantajansa potkimaksi.
Kiitos paljon voimista!
Kuullostaa oudolta tuo esimiehesi käytös, ei sen puoleen ei minunkaan pomoni paljon hyviä jatkoja toivottanut ja onnea uuden työn hankintaan. Ei minullakaan ollut mahdollista puolustautua, puhelimitse irtisanottiin. Hävettää yrittäjien puolesta, kuinka kohtelevat ihmisiä. En kyllä usko, että tällaiset yritykset pärjäävät tai menestyvät pitkässä juoksussa. Monet lähtevät yrittäjiksi tietämättä alasta mitään ja heillä saattaa olla todella huonot ihmissuhdetaidot/esimiestaidot. Ei läheskään kaikki ole fiksuja yrittäjiä, vaan joukkoon mahtuu, vaikka minkälaisia kusettajia....
No minun tilanteeni on nyt se, että on tarjottu pariakin työtä, lähinnä myyntiä/provisio pohjalla. Muutoshan tässä on elämään tulossa ja se ala, josta potkut tuli sai nyt jäädä ja kokeilen jotain muuta. Ehkä se onnistuu, pääasia, että yritän. Paikoilleen ei voi jäädä, se nimittäin lamaannuttaa ja saa voimaan pahoin.
Yritän olla katkeroitumatta, ehkä se aikaa myöten helpottaa.
Koitan ajatella, että pomoni oli kokematon ja siis tottumaton antamaan potkuja. Kaikilla esimiehillä ei ole kykyä käsitellä hankalia tilanteita rakentavassa hengessä. Etenkin potkut ovat herkkä paikka työntekijälle, ja siksi niiden antamisessa tulisi olla arvostelukykyinen.
Työni päättyessä saatoin ärsyttää työnantajaani vastaväitteilläni... Niin kiltti kuin työelämässä olenkin muutoin ollut, niin tuossa tilanteessa en järkytykseltäni käyttäytynyt. Toisaalta pomon luulisi ymmärtäneen järkytykseni.
Kovin empaattinen ihminen ei esimiesasemassa voi olla. Itse varmaan itkisin, jos joutuisin työnantajana tekemään samankaltaisia päätöksiä... Siispä ei esimiestyö ole myöhemminkään minun juttuni.
Kyllä esimiehen tai pomon pitäisi olla sellainen, että potkut voi antaa kasvotusten ja asioista keskustellen, niin että kummallekkin jää tilanteesta, edes jotenkin hyvä mieli. Nimittäin ei ole yrityksenkään kannalta hyvä, että ovesta ulos kävelee katkeroituneita ihmisiä. Ei anna hyvää kuvaa firmasta. Hyvä pomo on sellainen, joka osaa jo rekrytointivaiheessa erotella jyvät akanoista, eli itselleen sopivimmat työntekijät. Rekrytointi on silloin hoidettu huonosti, jos pääsee tapahtumaan niin, että kerta toisensa jälkeen potkuja satelee. Sellainen ei ole hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja samalla syö muiden töihin jäävien työmotivaatiota, hyvin usein käy niin, että tulos pienenee ja tuottavuus laskee. Ihminen, kun ei ole kone.
Jälkeenpäin keskustelin edellisen työnantajani kanssa sähköpostitse potkuista ja sen syistä. Pomo kertoi, että en ole ainoa irtisanottu, vaan minua ennen oli irtisanottu 14 henkilöä, eikö se kerro huonosti hoidetusta rekrytoinnista ja kokemattomuudesta. Joskin yritys työllistää tällä hetkellä n. 10 henkeä.
Ymmärrän, että työssä on koeaika, mutta ehkä kuitenkin kannattaa miettiä tarkkaan ennen kuin sitä ensimmäistäkään työntekijää firmaan palkkaa, että mitä ominaisuuksia työntekijältään vaatii ja kirjata ne tarkkaa paperille ylös. Kaikkien ei tarvitsekkaan sopia joka työhön, mutta on tärkeää, että yritys kantaa sosiaalisen vastuu tekemististään ja johdattaa pieleen menneen rekrytoinnin myös osittain työnantajan syyksi, eikä vain syytä työntekijää....jonka elämästä on kuitenkin kysymys. Pienellä voidaan saada asiat menemään päin helvettiä.