Keskeinen valikoima Wolfgang Amadeus Mozartin CV:stä:
Divertimento nro 2 (K.131)
Divertimento (K.136)
Jousikvintetto nro 1 (K.174)
Sinfonia nro 25 (K.183)
Serenadi nro 3 (K.185)
Fagottikonsertto (K.191)
La finta giardiniera (K.196)
Sinfonia nro 29 (K.201)
Viulukonsertto nro 3 (K.216)
Viulukonsertto nro 4 (K.218)
Viulukonsertto nro 5 (K.219)
Serenadi nro 7 (K.250)
Pianokonsertto nro 9 (K.271)
Huilukvartetto D (K.285)
Sinfonia nro 31 (K.297)
Konsertto huilulle, harpulle.. (K.299)
Sonaatti viululle ja pianolle e (K.304)
Huilukonsertto nro 1 (K.313)
Oboekonsertto (K.314)
Kruunajaismessu (K.317)
Serenadi nro 9 (K.320)
Pianosonaatti nro 11 (K.331)
Divertimento nro 17 (K.334)
Kirkkosonaatti C (K.336)
Missa Solemnis (K.337)
Sinfonia nro 34 (K.338)
Vesperae solemnes de confessore (K.339)
Zaïde (K.344)
Serenadi nro 10 puhaltimille (K.361)
Sinfonia Concertante (K.364)
Idomeneo (K.366)
Oboekvartetto (K.370)
Serenadi nro 11 puhaltimille (K.375)
Ryöstö Seraljista (K.384)
Sinfonia nro 35 (K.385)
Jousikvartetto nro 14 (K.387)
Serenadi nro 12 puhaltimille (K.388)
Pianokonsertto nro 13 (K.415)
Jousikvartetto nro 15 (K.421)
Duo viululle ja alttoviululle (K.423)
Sinfonia nro 36 (K.425)
Messu c (K.427)
Jousikvartetto nro 16 (K.428)
Käyrätorvikonsertto nro 3 (K.447)
Pianokonsertto nro 14 (K.449)
Pianosonaatti nro 14 (K.457)
Jousikvartetto nro 17 (K.458)
Pianokonsertto nro 19 (K.459)
Jousikvartetto nro 18 (K.464)
Jousikvartetto nro 19 (K.465)
Pianokonsertto nro 20 (K.466)
Pianokonsertto nro 21 (K.467)
Fantasia pianolle c (K.475)
Pianokvartetto g (K.478)
Pianokonsertto nro 22 (K.482)
Pianokonsertto nro 23 (K.488)
Pianokonsertto nro 24 (K.491)
Figaron häät (K.492)
Pianokvartetto Es (K.493)
Käyrätorvikonsertto nro 4 (K.495)
Trio pianolle, klarinetille ja alttoviululle (K.498)
Jousikvartetto nro 20 (K.499)
Sinfonia nro 38 (K.504)
Jousikvintetto nro 3 (K.515)
Jousikvintetto nro 4 (K.516)
Eine kleine Nachtmusik (K.525)
Don Giovanni (K.527)
Adagio pianolle h (K.540)
Sinfonia nro 39 (K.543)
Pianosonaatti nro 15 (K.545)
Sinfonia nro 40 (K.550)
Sinfonia nro 41 (K.551)
Divertimento jousitriolle (K.563)
Pianosonaatti nro 16 (K.570)
6 saksalaista tanssia (K.571)
Jousikvartetto nro 21 (K.575)
Klarinettikvintetto (K.581)
12 saksalaista tanssia (K.586)
Così fan tutte (K.588)
Jousikvartetto nro 22 (K.589)
Jousikvartetto nro 23 (K.590)
Jousikvintetto nro 5 (K.593)
Pianokonsertto nro 27 (K.595)
3 saksalaista tanssia (K.605)
Fantasia uruille f (K.608)
5 kontratanssia (K.609)
Jousikvintetto nro 6 (K.614)
Taikahuilu (K.620)
Tituksen lempeys (K.621)
Klarinettikonsertto (K.622)
Requiem (K.626)
Aikamoinen recordi säveltäjällä. Jos tuntee edelliset teokset, lista samalla hämmästyttää ja vakuuttaa. Kuunnelkaa nyt hyvät ihmiset tota musiikkia, jos on jäänyt tähän asti väliin! Mikäli äijänkäppyrä-Beethoven ja Mozze eläisivät samoissa oloissa elämäntyönsä tehneinä ja meitsi ois keisari tai vastaava, niin kyllä mä tolla ansioluettelolla Mozartin mestariks musiikkitalooni pestaisin aina ennemmin kuin synkistelevän Beto-pojan, jonka musiikki on paikoin suorastaan väkivaltaa. Aika moni muukin varmasti tekisi samoin.
Divertimento nro 2 (K.131)
Divertimento (K.136)
Jousikvintetto nro 1 (K.174)
Sinfonia nro 25 (K.183)
Serenadi nro 3 (K.185)
Fagottikonsertto (K.191)
La finta giardiniera (K.196)
Sinfonia nro 29 (K.201)
Viulukonsertto nro 3 (K.216)
Viulukonsertto nro 4 (K.218)
Viulukonsertto nro 5 (K.219)
Serenadi nro 7 (K.250)
Pianokonsertto nro 9 (K.271)
Huilukvartetto D (K.285)
Sinfonia nro 31 (K.297)
Konsertto huilulle, harpulle.. (K.299)
Sonaatti viululle ja pianolle e (K.304)
Huilukonsertto nro 1 (K.313)
Oboekonsertto (K.314)
Kruunajaismessu (K.317)
Serenadi nro 9 (K.320)
Pianosonaatti nro 11 (K.331)
Divertimento nro 17 (K.334)
Kirkkosonaatti C (K.336)
Missa Solemnis (K.337)
Sinfonia nro 34 (K.338)
Vesperae solemnes de confessore (K.339)
Zaïde (K.344)
Serenadi nro 10 puhaltimille (K.361)
Sinfonia Concertante (K.364)
Idomeneo (K.366)
Oboekvartetto (K.370)
Serenadi nro 11 puhaltimille (K.375)
Ryöstö Seraljista (K.384)
Sinfonia nro 35 (K.385)
Jousikvartetto nro 14 (K.387)
Serenadi nro 12 puhaltimille (K.388)
Pianokonsertto nro 13 (K.415)
Jousikvartetto nro 15 (K.421)
Duo viululle ja alttoviululle (K.423)
Sinfonia nro 36 (K.425)
Messu c (K.427)
Jousikvartetto nro 16 (K.428)
Käyrätorvikonsertto nro 3 (K.447)
Pianokonsertto nro 14 (K.449)
Pianosonaatti nro 14 (K.457)
Jousikvartetto nro 17 (K.458)
Pianokonsertto nro 19 (K.459)
Jousikvartetto nro 18 (K.464)
Jousikvartetto nro 19 (K.465)
Pianokonsertto nro 20 (K.466)
Pianokonsertto nro 21 (K.467)
Fantasia pianolle c (K.475)
Pianokvartetto g (K.478)
Pianokonsertto nro 22 (K.482)
Pianokonsertto nro 23 (K.488)
Pianokonsertto nro 24 (K.491)
Figaron häät (K.492)
Pianokvartetto Es (K.493)
Käyrätorvikonsertto nro 4 (K.495)
Trio pianolle, klarinetille ja alttoviululle (K.498)
Jousikvartetto nro 20 (K.499)
Sinfonia nro 38 (K.504)
Jousikvintetto nro 3 (K.515)
Jousikvintetto nro 4 (K.516)
Eine kleine Nachtmusik (K.525)
Don Giovanni (K.527)
Adagio pianolle h (K.540)
Sinfonia nro 39 (K.543)
Pianosonaatti nro 15 (K.545)
Sinfonia nro 40 (K.550)
Sinfonia nro 41 (K.551)
Divertimento jousitriolle (K.563)
Pianosonaatti nro 16 (K.570)
6 saksalaista tanssia (K.571)
Jousikvartetto nro 21 (K.575)
Klarinettikvintetto (K.581)
12 saksalaista tanssia (K.586)
Così fan tutte (K.588)
Jousikvartetto nro 22 (K.589)
Jousikvartetto nro 23 (K.590)
Jousikvintetto nro 5 (K.593)
Pianokonsertto nro 27 (K.595)
3 saksalaista tanssia (K.605)
Fantasia uruille f (K.608)
5 kontratanssia (K.609)
Jousikvintetto nro 6 (K.614)
Taikahuilu (K.620)
Tituksen lempeys (K.621)
Klarinettikonsertto (K.622)
Requiem (K.626)
Aikamoinen recordi säveltäjällä. Jos tuntee edelliset teokset, lista samalla hämmästyttää ja vakuuttaa. Kuunnelkaa nyt hyvät ihmiset tota musiikkia, jos on jäänyt tähän asti väliin! Mikäli äijänkäppyrä-Beethoven ja Mozze eläisivät samoissa oloissa elämäntyönsä tehneinä ja meitsi ois keisari tai vastaava, niin kyllä mä tolla ansioluettelolla Mozartin mestariks musiikkitalooni pestaisin aina ennemmin kuin synkistelevän Beto-pojan, jonka musiikki on paikoin suorastaan väkivaltaa. Aika moni muukin varmasti tekisi samoin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En nyt huilukonserttoja tai esim. sinfoniaa 29 kovin korkealle pallille nostaisi. Oopperat ja pianokonsertot, ehkä myös neljä viimeistä sinfoniaa ja viulukonsertoista pari kolme, ovat Mozartin uran kärkituotoksia. Mozart oli oman aikansa nerokkain säveltäjä ja yksi kaikkien aikojen suurimmista säveltäjistä. Aikoinan häntä ei sellaiseksi juurikaan tunnustettu, kuten kaikki tietävät. Tuskin sinä kuitenkaan olet niin musikaalinen että olisit tajunnut keisarina Mozartin arvoa sen paremmin kuin kukaan hänen työnantajistaan tai vastaavista muistakaan silloin 1700-1800 luvuilla.
Monet klassiset suuruudet on löydetty vasta myöhemmin: Bach, Mozart, Schubert Monteverdi, Händel. Tai arvostus on mennyt ja tullut takaisin sykleissä. Nykyisin heidän nauttimaansa kunnoitusta on vaikea poistaa.
Beethoven on niitä harvoja, joiden merkitys ja suuruus ymmärrettiin pitkälle jo hänen omana aikanaan. B:n hautajaisiin kerääntyi 20 000 ihmistä ja puhuttiin "musiikkikenraalin" hautajaisista. Uskon tämän johtuneen osaltaan siitä, että Beethoven ei työskennellyt kirkolle, hoville tai vastaaville, vaan vapaana itsenäisenä taiteilijana.
Mozartin 20 viimeistä sinfoniaa tärkeysjärjestyksessä. Suluissa kunkin sinfonian merkittävin osa. Sen jälkeen muutamia huomioita.
1. 40 (4.) Tasaisin ja kauneimmat melodiat sisältävä teos neljästä viimeisestä. Menuetti kenties sinfoniakirjallisuuden hienoin.
2. 41 (4.) Massiivinen allegro vivace. Menuetti ei kovin merkittävä, mutta finaali ylivertainen.
3. 38 (1.) Adagio-Allegro uskomattoman kekseliäs, sinfonioissa aivan kärkimusiikkia kautta aikain. Kolmen osan kokonaisuus toimii.
4. 39 (4.) Tasainen ja tunteikas teos, joka huipentuu nerokkaan humoristiseen ja räväkkään finaaliin.
5. 36 (4.) Menuetti laadukkaampi kuin Haffner-sinfoniassa. Kaunis ja syvällinen andante.
6. 31 (1.) Teknisesti kehittynyt ja uraa uurtava sävellys.
7. 34 (3.) Taiturisinfonia, jonka finaali on kerrassaan mainio.
8. 32 (1.) Draamankerronnan taidonnäyte, sopii alkusoitoksi oopperaan, vekkulimaista musiikkia.
9. 35 (1.) Heikohko menuetti, mutta voimalla jyrisevä avaus vetää vertoja viimeisille sinfonioille.
10. 33 (2.) Menevä ja persoonallinen musiikki ympäröi kaunista andantea.
11. 25 (4.) Nuoruuden mestariteos, jonka ääriosat ennakoivat nerokkuudessaan suurempaa g-molli-sinfoniaa.
12. 29 (1.) Avausosan vahvan tunteellinen teema ja kehittely jättää täysin varjoonsa muut osat, ehkä finaalia lukuunottamatta.
13. 28 (1.) Miellyttävää varhaisempaa perussinfoniamusiikkia: 1. osa valloittaa heti kuulijan, mutta parempaa ei ole enää tulossa.
14. 30 (1.) Säkenöivä ja rakastettava molto allegro, tylsähköt 2. ja 3. osa.
15. 27 (1.) Upea elämän iloa pursuava allegro saa jatkoa hieman väsyneestä andantino graziososta.
16. 21 (2.) Taituroivaa poika-Mozartia ja nätti andante.
17. 23 (1.) Nokkelia oivalluksia pursuava allegro spirituoso, sievä andantino grazioso ja simppeli presto assai.
18. 26 (3.) Pienimuotoinen teos, jonka suorastaan hurjaksi yltyvä finaali paikkaa ensimmäisten osien latteuden.
19. 22 (1.) Ytimekäs käynnistys johtaa hienoihin draamallisiin käänteisiin.
20. 24 (1.) Helppotajuinen ja suhteellisen merkityksetön alkusoitto, jonka avaus toimii parhaiten.
Nykyisin varsinkin monien suomalaisten taidemusiikin kuulijoiden keskuudessa näyttää olevan muotia vihata Mozartia ja useimmiten ilman sen parempaa tietämystä. "Mozart ei kolahda, koska se ei ole vaikeaa". Arviot on monesti tehty muutaman kevyemmän kappaleen perusteella. Tosi asiassa Mozartin tuotanto on täynnä vakavasti otettavaa musiikkia. Mozart vei klassisen tyylin huippuunsa, ei Haydn (jota niin ikään muodin mukaisesti nostetaan esiin ikään kuin "uutena löytönä"). Nyt on ilmeisesti kotimaassamme muodissa digata Schönbergiä ja Saariahoa (vaikkei niistä mitään ymmärtäisikään) sekä suurimpia barokkitekijöitä ja wieniläisklassikoita selkeästi keskinkertaisempia kansallisromantikkoja, kuten Griegiä ja Sibeliusta.
Mozart kirjoitti oopperataiteen uudelle tasolle aikanaan (ja yhä) ylivertaisilla teoksilla Figaron häät, Don Giovanni, Così fan tutte ja Taikahuilu (nämä klassikot ovat tulleet Kansallisoopperaammekin jäädäkseen). Lisäksi noin 20 kypsää pianokonserttoa (joista esimerkiksi d-molli- ja c-molli-konsertot ovat kuumeisen syvällistä materiaalia), ainutlaatuisen kaunis klarinettikonsertto, parikymppisen säveltäjän upeat taidonnäytteet 5 viulukonserttoa ja iso kasa muita konserttoja tekevät Mozartista ehkäpä suurimman konserttosäveltäjän läpi aikojen.
Kannattaa myös tutustua Mozartin intiimiin kamarimusiikkiin, esim. d-molli-jousikvartettoon, klarinettikvintettoon, neljään viimeiseen jousikvintettoon ja pianokvartettoihin. Vakavampiin sävellyksiin kuuluvat myös kovan luokan "Gran Partita"-serenadi (näin tulee puhaltimille kirjoittaa), c-molli-messu (jossa täyttyy kirkkomusiikin kauneuden ihanne), c-molli-fantasia pianolle (K.475), trio pianolle, klarinetille ja alttoviululle (K.498), "Prahalainen" sinfonia ja f-molli-fantasia uruille (K.608). Kaikkea muuta kuin "pikkusievää piperrystä".
Kyllä nämä vakavan musiikin aateliset, Wagner ja Brahms, sekä luonnollisen musikaalisuuden kultakukot, Haydn ja Schubert, tiesivät, mistä he Mozartin kohdalla puhuivat. "Ylivertaisin nero". "Suurin säveltäjä". "Kuolematon Mozart". Älkää yrittäkö olla niin in täällä, kun kuitenkin nautitte siellä salaa Mossen hunajaa.
Ihan noin korkealle sijalle en häntä silti nostaisi. Esim. Bachin konserttomuotoiset orkesteriteokset (brandenburgilaiset konsertot) tunnevoimaisista ja nerokkaista viulukonsertoista puhumattakaan ovat mielestäni vahvempi näyttö kuin Mozartin konsertot. Mozartin viulukonsertot sytyttävät noin yhtä paljon kuin Vivaldin Vuodenajat tai Beethovenin viulukonsertto - mikään näistä ei oikein saa samalla tavalla hengästymään kiihkeästä ihailusta kuin Bachin viulukonsertot tai väheksymiesi Brahmsin ja Sibeliuksen upeateemaiset konsertot. Mozartin pianokonsertoista mainitsemiesi lisäksi tietysti g-mollikonsertto kuuluu sinne kärkeen - pianokonsertossa Mozart on minunkin suosikkini.
Sinfoniat (joita listasit tuossa ensimmäisessä viestissäsi) ovat kovia, varsinkin Jupiter ja iso g-mollisinfonia. Mutta sinfoniassa ja pianosonaatissa parhaana pidän silti Beethovenia. Eroica, 5., 7. ja 9., miksei 6.:kin sinfonia. Huhhuh. Pianosonaateista kaikki myöhäiset (samoin jousikvartetoista muuten!), ja varhaisista esim. verrattoman kaunis Kuutamosonaatti pistivät ihan uusiksi käsityksiä, mitä voi tehdä klassisilla muotorakenteilla.
Sitten on tietysti tuo jumalainen Schubert. Schubert ja Mozart ovat luonnollisimmat, kauneimmat, puhtaimmat - vaikka molemmilla on toki monenlaista musiikkia. Ave Maria ja Yön kuningatar -aaria edustavat absoluuttista kauneutta, samoin esim. monet herrojen luontevasti (kuin purosta!) virtaavista pianosonaateista. Chopin (pianosonaatin kuninkaita hänkin), Haydn, Mozart ja Schubert ovat ne kauniin ja luontevan musiikin suurnimet - Bach, Beethoven ja Brahms edustavat eri säveltäjätyyppiä.
Viesteistäsi ilmenee ehkä osittain, ettei modeni sinua kiinnosta tai kosketa. Se on makuasia ja tottumiskysymys. Ymmärrän kuitenkin että nämä Suubertit, Haydnnit, Mosset, Peethovenit ja muut ovat aika kliseitä - uudella musiikilla ei voi olla vielä samanlaista klassikkoarvoa ja uusiin klassisen helmiin rakastuneet eivät pidä turhasta brändien jakamisesta wieniläisklassikoilla tai esim. Sibeliukselle. Ihan ymmärrettävää.
onkin se säveltäjä, jota tuolla tavalla palvotaan, on naurettavan yliarvostettu. Myönnät kai itsekin, että Mozart-fiksaatiosi on ulkopuolisen silmissä huvittavaa? Laskin muutamia ylistyssanoja, joita ujutit tekstiisi:
*Ylivertainen, ainutlaatuinen, upea, kaikkien aikojen suurin, kovan luokan, taidonnäyte, huippu*
Hahhah! Samalla tavalla on tällä palstalla fanitettu ainakin Beethovenia ja Schubertia. On Bee-fani, jonka mielestä kaikki Beethoven on vallankumouksellista, mullistuksellista, uraauurtavaa ja "höpönassu", jonka Schubert-fanius on tunnettua monilla palstoilla (esim muusikoiden net)
Kaipa nämä suurimmat säveltäjät saavat omat fundamentalisti-ihailijansa, mutta silti: hahah
nykyistä suosikkia deliusta! :) minusta musiikin ihailussa ei ole mitään naurettavaa. :| musasta saa potkua.