Onko pyöräily mennyt liian tekniseksi nykyään ? 70-luvulla riitti kun sai sen vaihteettoman vakiopyörän, miesten mallin. Se oli lujaa tekoa ja se oli helppo huoltaa itse ja isän kanssa. Sitten kun oli enemmän rahaa niin ostettiin siihen Torpedo-vaihteet, kolme vaihdetta. Pyörä oli kovassa käytössä ja kerran kun katkesi poljinkampi niin eikun paikalliselle hitsauspajalle hitsaamaan katkenneet palat kiinni ja taas menoksi!
Sitten kun kokemattomuuttani jätin pyörän yöksi linja-autoasemalle niin sehän vietiin heti. Kyllä harmitti!
Kyllä pyörän pitäisi olla sekä käytännöllinen että hienon näköinen. Monesti vaan teknisten laitteiden lisäys aiheuttaa sen, että ulkonäkö kärsii.
Yksinkertainen on kaunista.
Sitten kun kokemattomuuttani jätin pyörän yöksi linja-autoasemalle niin sehän vietiin heti. Kyllä harmitti!
Kyllä pyörän pitäisi olla sekä käytännöllinen että hienon näköinen. Monesti vaan teknisten laitteiden lisäys aiheuttaa sen, että ulkonäkö kärsii.
Yksinkertainen on kaunista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
pikkumossella kun autoilet ? Maailma kehittyy Eskoseni !!! Mikään ei ole kuin ennen. 2030 luvulla joku kaipailee näitä nykyajan yksinkertaisia härpättimiä ! Näin vaan menee.
Niin no, teräsputkirunkoinen pyörä oli ennen muinoin vankkatekoinen ja vieläpä yksinkertainenkin. Mutta tekniikka on kehittynyt. Nykyisin pyöristä löytyy jousikeulaa, ilmakeulaa, levyjarruja, 27 vaihteen ketjuvaihteita, itse syttyviä valoja napadynamolla ja niin edelleen. Se on tekniikan kehitystä se. Rungotkin ovat vaihtuneet teräsrungoista alu- ja hiilikuiturunkoihin.
Löytyy kaupoista vielä niitä vanhan ajan yksinkertaisiakin pyöriä. Hyviä esimerkkejä ovat Helkama Jääkäri, Yosemite "comfort" ja wanha kunnon Jopo. Jääkäri ei vaan kuole koskaan koska se on vankka, hyvä peruspyörä. Kelpaa SA:llekin.
Mikä on hienon näköistä? Minun mielestäni Tunturi F600 on hieno levyjarruineen. Myöskin esimerkiksi Cube LTD tai Tunturi Equillar ovat hienon näköisiä. Bianchi Via Nirone 7 on sekin hienon näköinen.
Se mikä nykypyörissä on mennyt hieman vinoon on se, että huoltaminen alkaa vaatia monessa kohtaa erityistaitoja. Jousikeulan purkaminen ja putsaaminen ei ole ihan joka pojan hommaa. Onneksi toisaalta uusi tekniikka tuo varmuuttakin. Levyjarruja ei tarvitse huoltaa juuri lainkaan. Sitten kun jarrupalojen vaihto tulee muutaman vuoden päästä eteen voi koko pyörän vaihtaa samalla uuteen.
On minullakin wanha teräsrunkoinen Nakamura "maastopyörä". Mutta onhan jumalauta rotjake. Painaa reilusti päälle 13 kiloa, ja on muutenkin kulunut romuksi, ihan vain vanhuuttaan. Laskin huoltokulut suunnilleen tällaisiksi:
-kiekkojen ja napojen vaihtaminen (ehdoton pakko) 150-250 euroa, riippuu osavalinnoista.
-etupään vaihtaminen: 450 euroa (melkoisen pakko, wanha on jumissa ja hajalla)
-takapakka ja ketjut (pakko vaihtaa) 150 euroa laaki
-kumit: 2 x 80 euroa, pakko vaihtaa nekin, samoin kuin sisäkumit, jotka on paikattu moneen kertaan
Ja kun pyörään pitäisi vaihtaa myös jarrut ja vaihtajat, sekä vaijerit kuorineen, niin operaation hinta nousee järjettömyyksiin. Runko on sentään 1990-luvun alussa kasattu, joten ikää alkaa olla riittävästi. Huoltaminen ei enää kannata.
Löysin jo uuden duunin, joten säästän hetken rahaa ja ostan sen maastopyörän sitten. Joskus sitä voi huonokin onni kääntyä äkkiä.
ole uskottava....
Juu,onhan se vähän niin että se jolla on rahaa saa myös mitä haluaa.
Vaikkei oikein tarvitsisikaan.
Ne on nuo markkinamiehet ovelia kun saa meidät luulemaan meidän tarvitsevan sitä sun tätä.
Itse ostin retkiajoon pyörän,sillä minun pyörälläni pitää voida ajaa tiellä ja kauppaostoksilla.
Minulle pyörä on yleiskulkuneuvo,ei spesiaaliväline yhden lajin harrastukseen.
Sen pitää olla toimiva,muttei liian tekninen,jotta korjaus vaikka tienposkessa onnistuu.
Vaihteita on toki 27,joista yksi on niin sanottu Rance Power,jotta pääsen mäet ylös huolimatta kipeästä polvestani.
Toimii ja osaan suurimmaksi osaksi itse korjatakkin.
Itse ostin viime keväänä uuden hybridin. Mukavan kevyt polkea ja tulee myös helpommin lähdettyä pyöräilemään, kun on pyörä jolla on miellyttävä liikkua. Hyvä se vain on että myös pyöräilyssä tekniikka kehittyy.
Toisaalta, toisena pyöränä on edelleen vanha 5-vaihteinen retkipyörä. Mielummin tuolla vanhalla lähtee esim. urheilu tapahtumia seuraamaan. Lähinnä siitä syystä, että varkauden riski ei ole niin suuri, tai ainakaan ei ota niin paljoa päähän, jos pyörä viedään.