Avoero tulossa. Yhteinen asunto, jossa omistussuhde 50/50, molemmilla omat lainat. Asuntolainan lisäksi molemmat ovat laittaneet yhtä suuren summan remonttiin. Remonttia tehty, mutta sitä ei ole saatu valmiiksi. Yksi vaihtoehto on, että x muuttaa pois ja y lunastaa x:n osuuden asunnosta. Toinen vaihtoehto on, että myydään yhdessä, jolloin välityspalkkiot, vero myyntivoitosta (28%) kun ollaan asuttu alle 2 v kärsitään yhdessä. Kolmas vaihtoehto on, että ei myydä, jos jompikumpi ei suostu myyntiin, haetaan käräjäoikeudelta yhteiselämän purkua ja nimetään uskottu mies hoitamaan asunnon myyntiä ja pahimmassa tapauksessa asunto myydään pakkohuutokaupalla.
Ajatellaan tarkemmin vaihtoehtoa yksi, mutta tilanne niin, että y ei suostu maksamaan X:n asuntoon laittamaa rahaa (puolet asunnosta remonttilaina sanotaan nyt vaikkapa 100 000 8 000 euroa). Y on tehnyt s-postilla tarjouksen (100 000 8000) määräaikoineen , jota X ei kuitenkaan määräaikaan mennessä hyväksynyt. Y on tässä välissä arvioituttanut asunnon välittäjällä ja laskennut mahdollisesti jäävänsä tappiolle, jos maksaa X:lle täysmääräisesti sen, mitä X on asuntoon ja remonttiin laittanut. Y on laskenut, että asunnon välityspalkkio on xx euroa ja verot mahdollisesta myyntivoitosta xx euroa, jos hän (Y) lunastaa X:n ulos. Lisäksi keskeneräinen remontti vie Y:ltä xx määrän rahaa.
Y on sittemmin kiristänyt X:ää tekemään uuden alemman tarjouksen siitä hinnasta, jolla tämä (X) lunastettaisiin ulos. Y vaatii "lunastustarjouksesta" erittelyä, mitä se sisältää ja sanoo, että pankki muka haluaa nämä tiedot.
Kysymys:
1) Onko X:llä MITÄÄN juridista oikeutta / mahdollisuutta saada omansa (sen, minkä on asuntoon ja remonttiin laittanut) pois?
2) Voiko Y kiristää ja kieltäytyä maksamasta mitään siitä, mitä X:lle kuuluu?
3) Mitä papereita / dokumentteja pankki vaatii "lunastustilanteessa" eli tilanteessa jossa X maksaisi Y:lle xx määrän rahaa. (Lainaneuvotteluihin riittänee tieto summasta, vasta lainapäätökseen vaaditaan joku dokumentti rahan määrästä ja käyttötarkoituksesta)?
4) Koska avoerossa ei suoriteta pesänjakoa siten, että kumpikin saisi sen, mitä yhteiseen omaisuuteen on tuonut, X on sanonut Y:lle hakevansa yhteiselämän purkua käräjäoikeudelta ja uskotun miehen nimeämistä ellei Y pyri kohtuullisessa ajassa asiaa selvitettävän. Molemmat, sekä X että Y ymmärtävät, että tämä on se huonoin vaihtoehto, ja tässä tulee eniten molemmille takkiin. Onko avoerossa juridisesti mitään muuta vaihtoehtoa kuin yhteiselämän purun pyytäminen ja uskotun miehen nimeäminen?
Vastauksista kiitollinen!
Ajatellaan tarkemmin vaihtoehtoa yksi, mutta tilanne niin, että y ei suostu maksamaan X:n asuntoon laittamaa rahaa (puolet asunnosta remonttilaina sanotaan nyt vaikkapa 100 000 8 000 euroa). Y on tehnyt s-postilla tarjouksen (100 000 8000) määräaikoineen , jota X ei kuitenkaan määräaikaan mennessä hyväksynyt. Y on tässä välissä arvioituttanut asunnon välittäjällä ja laskennut mahdollisesti jäävänsä tappiolle, jos maksaa X:lle täysmääräisesti sen, mitä X on asuntoon ja remonttiin laittanut. Y on laskenut, että asunnon välityspalkkio on xx euroa ja verot mahdollisesta myyntivoitosta xx euroa, jos hän (Y) lunastaa X:n ulos. Lisäksi keskeneräinen remontti vie Y:ltä xx määrän rahaa.
Y on sittemmin kiristänyt X:ää tekemään uuden alemman tarjouksen siitä hinnasta, jolla tämä (X) lunastettaisiin ulos. Y vaatii "lunastustarjouksesta" erittelyä, mitä se sisältää ja sanoo, että pankki muka haluaa nämä tiedot.
Kysymys:
1) Onko X:llä MITÄÄN juridista oikeutta / mahdollisuutta saada omansa (sen, minkä on asuntoon ja remonttiin laittanut) pois?
2) Voiko Y kiristää ja kieltäytyä maksamasta mitään siitä, mitä X:lle kuuluu?
3) Mitä papereita / dokumentteja pankki vaatii "lunastustilanteessa" eli tilanteessa jossa X maksaisi Y:lle xx määrän rahaa. (Lainaneuvotteluihin riittänee tieto summasta, vasta lainapäätökseen vaaditaan joku dokumentti rahan määrästä ja käyttötarkoituksesta)?
4) Koska avoerossa ei suoriteta pesänjakoa siten, että kumpikin saisi sen, mitä yhteiseen omaisuuteen on tuonut, X on sanonut Y:lle hakevansa yhteiselämän purkua käräjäoikeudelta ja uskotun miehen nimeämistä ellei Y pyri kohtuullisessa ajassa asiaa selvitettävän. Molemmat, sekä X että Y ymmärtävät, että tämä on se huonoin vaihtoehto, ja tässä tulee eniten molemmille takkiin. Onko avoerossa juridisesti mitään muuta vaihtoehtoa kuin yhteiselämän purun pyytäminen ja uskotun miehen nimeäminen?
Vastauksista kiitollinen!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Erota voi sovinnossakin. Kummankin on syytä ottaa huomioon, että asuntojen hinnat ovat laskeneet rajusti viimeaikoina, eikä juuri kukaan joka nyt asuntonsa myy, saa omiaan takaisin. Jos ei tätä tajua, niin riita on valmis, ja arvatkaas kuka sen riidan maksaa loppukädessä? riitelijät itse, tietty.
Onnea vaan asioiden selvittelyyn. Tarvitsette sitä.
ja sovinto, joka perustuu molempien osapuolten ymmärrykseen tilanteesta (mutta on äärimäisen harvoin saatavilla, eihän muutoin erottaisikaan)
Kuvaamassasi tilanteessa x ja y, on y ollut harvinaisen fiksu kun ei ole suostunut maksamaan rahoja x:lle jotka tämä asuntoon on tuonut, sillä y ei todellakaan ole velvollinen korvaamaan x sälle asunnon mahdollista arvon alenemista joka markkinoilla on viime vuosina tapahtunut.
siis se, että pari sovussa odottaa nousukautta, (ehkä vuokraten asunnon) ja odottaa asunnon arvon nousevan niin paljon jotta siitä rahansa saa pois. Vie ehkäpä kymmenisen vuotta, tai yli.
Olen tismalleen samaa mieltä. Akuutissa tilanteessa ei todennäköisesti päästä sopuun, mikäli jompikumpi ei luovuta. Jos on varaa pistää asunto vuokralle, niin välien selkiydyttyä on helpompi jakaa myynnistä saadut rahat tasan.
Tällaisten ositusriitojen vuoksi ei avoliittolaisten koskaan kannata mitään yhdessä ostaa. Viisainta on asua vuokralla toisen omistamassa asunnossa, jolloin myös omistaja maksaa remontit.
Mikäli välissä käytetään ammattilaisten apua, ovat he ainoa voittajat taloudellisesti ajatellen. Joskus ero-ositukset ovatkin sellaisia, että toinen osapuoli on valmis maksamaan mitä tahansa, ettei toinen vaan hyötyisi tilanteesta. Siinä voi mennä puurot ja vellit sekaisin.
>Onko avoerossa juridisesti mitään muuta vaihtoehtoa kuin yhteiselämän
>purun pyytäminen ja uskotun miehen nimeäminen?
Ei edes niitä. Juridisesti ei ole olemassa "avoeroa", koska ei ole olemassa "avoliittoakaan". Avoliittohan tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että asutaan yhdessä ilman mitään avioliittoon kuuluvaa juridiikkaa. Avoero tarkoittaa vain sitä että jompikumpi muuttaa muualle, mutta se ei kiinnosta oikeuslaitosta mitenkään.
Eli avioliittolaissa mainittu "yhteiselämän lopettaminen", kuten koko lakikin, koskee tietysti vain ihmisiä jotka ovat avioliitossa, ei muita.
Yhteisen omaisuuden myyminen/jakaminen on sitten ihan eri asia. Siitä saa sopia miten haluaa. Tässä ei juridisesti ole mitään merkitystä sillä ovatko omistajat avopari, sisarukset, kumminkaimat tai ventovieraat. Voitte sopia keskenänne, tai voitte kuluttaa rahanne lakimiesten palkkioihin, jotta he hoitavat asian puolestanne.
Hyvä että olette sentään ottaneet omat pankkilainat. Yhteinen laina on viheliäinen asia, jota kenenkään ei koskaan pitäisi ottaa.
50/50 taloon joka pankille velkana. Minä lunastin lainan itelle kun mies halusi muuttaa muualle katselemaan uusia naisia, ei kuulema mikään sitonut jäämään samalle paikkakunnalle. Koko lainan ottaminen omille niskoille arvelutti, mutta laskin että pärjään. Erosta tuli käsittämättömän paljon kuluja ja jouduin maksamaan miehelle vielä rahaakin. Joka paikassa yritettiin kusta silmään, yksinpä varainsiirtoveroosa meinasi tulla monta tonnia takkiin, ,olin surusta sekaisin, mutta onneksi ajatus vähän kirkastui.No nyt omistan pankin kanssa talon, kaikki kotihommat vastuulla ja remontti kesken. En tiedä kyllä oliko tämä viisasta,mutta ajattelinj että eipähän tarvitse mennä mihinkään lähiöön toisten kytättäväksi, saa surra eronsa aivan rauhassa maaseuden rauhassa.
Et ole tainnut koskaan edes käydä "lähiössä", jos kuvittelet että siellä joutuisi "kytättäväksi"? Maallahan ihmiset ovat kiinnostuneita toistensa asioista. Lähiössä ihmiset eivät usein edes tunne samassa talossa asuvia naapureitaan, saati että välittäisivät miten joku eronnut rouva elää.
asunut lähiössä. siellä pidetiin kirjaa minun talossani jopa työvuoroista kun vuorotyöläinen olen. Mummot olivat vuottelemassa pihassa kun tulen. Ja arvaa kun sattuikin vuoro vaihtumaan kyselivät siihen syytä?? Tai vieraat mitä kävivät kaikesta naapurit pitivät huolen, kyselivät ummet ja lammet vierailtani. Ei tietenkään kaikki naapurit olleet tuollaisia ja enkä tarkoita etteikö olisi myös lähiöitä jos k niinku kiinnostaa se naapuri, mutta oma kokemus 8v ajalta ennen maalle muuttoa oli tämä.
RovHO 14.01.2009 33
Avoliitto, kohtuullinen korvaus, perusteettoman suorituksen palauttaminen, yhteisomistus, perusteettoman edun palauttaminen
HelHO 09.03.2007 837
Oikeudenkäyntimenettely - Todistajan kieltäytymisoikeus - Esitutkinta
TurHO 20.06.2005 1580
Velkomus, Perusteettoman edun palautus, Avoliitto, Todistustaakka
VaaHO 12.12.1991 2373
Avoliitto - Velaksianto - Yhteisomistus
HelHO 28.09.1989 1879
Avoliitto - Pesänkavaltaminen
RovHO 31.12.1985 1783/85
Varkaus - Pesänkavaltaminen - Avoliitto
HelHO 23.10.1985 145
Huoneenvuokra - Avoliitto
HelHO 17.09.1985 1408
Omankädenoikeus - Häätö
VaaHO 06.01.1984 2068/83
Pesänkavaltaminen - Avoliitto
VaaHO 03.11.1983 1618/83
Elatusapu - Muuttuneet olosuhteet - Avoliitto
VaaHO 20.08.1981 333/81
Avioliittolaki - Kihlaus - Avoliitto - Avioliittolain 9 §:n mukainen hyvitys
KouHO 19.09.1978 PÄ-121/78
Avoliitto - Pesänkavaltaminen
RovHO 14.01.2009 33
Avoliitto, kohtuullinen korvaus, perusteettoman suorituksen palauttaminen, yhteisomistus, perusteettoman edun palauttaminen
HelHO 09.03.2007 837
Oikeudenkäyntimenettely - Todistajan kieltäytymisoikeus - Esitutkinta
TurHO 20.06.2005 1580
Velkomus, Perusteettoman edun palautus, Avoliitto, Todistustaakka
VaaHO 12.12.1991 2373
Avoliitto - Velaksianto - Yhteisomistus
HelHO 28.09.1989 1879
Avoliitto - Pesänkavaltaminen
RovHO 31.12.1985 1783/85
Varkaus - Pesänkavaltaminen - Avoliitto
HelHO 23.10.1985 145
Huoneenvuokra - Avoliitto
HelHO 17.09.1985 1408
Omankädenoikeus - Häätö
VaaHO 06.01.1984 2068/83
Pesänkavaltaminen - Avoliitto
VaaHO 03.11.1983 1618/83
Elatusapu - Muuttuneet olosuhteet - Avoliitto
VaaHO 20.08.1981 333/81
Avioliittolaki - Kihlaus - Avoliitto - Avioliittolain 9 §:n mukainen hyvitys
KouHO 19.09.1978 PÄ-121/78
Avoliitto - Pesänkavaltaminen