Siitä on kohta vuosi (2viikon päästä) kun mies petti.
Se petti mua mun parhaan kaverin ja lapseni kummitädin kanssa. Ja kaiken lisäksi se tapahtu mun synttäri"viikonloppuna".
Kaikista päivistä hän valitsi sen päivän. Se viikonloppu jolloin oli tarkotus juhlia mun täysi-ikäisyyttäni ja sen viikonlopun jonka tulisin muistamaan koko loppu elämäni.
Luulin jo päässeeni siitä hyvin yli ja että nyt elämä jatkuu ja kaikki on hyvin. Nyt ku synttärit taas lähestyy tulee kaikki paska mieleen mitä mies mulle teki. Mun synttäreiltä on se tietty merkitys kadonnut joka jokasella syntymäpäivällä on omalla tavallaan, ainakin mulle oli. Mä en halua että mun synttäreitä enää muistetaan mitenkään ei sillä oo enää merkitystä. Kaikki vaan onnitteluillaan muistuttaa mua siitä minkä haluan unohtaa.
Aion miehelleni sanoa että mun synttärit on nyt haudattu eikä niistä tässä taloudessa enää puhuta.
Toisaalta ei se siihen päättyny juttua heidän välillään oli jo aiemmin ja sama toistu juhannus aattona. Minkä vitun takia täytyy olla niin hemmetin TYHMÄ että kyselee niin tarkkaan kaiken mitä on tapahtunu ja millon? Se jää kummittelemaan koko loppuelämäks päähän.
Mua vituttaa ja ärsyttää ja pelkään että tää paha olo kestää koko loppuelämän eikä se mee pois koskaan.
Saatto olla sekavaa tekstiä ja pyydän anteeks sitä...
Ja lisään vielä että mä en ole siksi eronnu miehestä koska jossain pään sisällä ääni kertoo että tästä joskus vielä vois päästä yli ja elämä jatkuu ihan hyvänä...
Se petti mua mun parhaan kaverin ja lapseni kummitädin kanssa. Ja kaiken lisäksi se tapahtu mun synttäri"viikonloppuna".
Kaikista päivistä hän valitsi sen päivän. Se viikonloppu jolloin oli tarkotus juhlia mun täysi-ikäisyyttäni ja sen viikonlopun jonka tulisin muistamaan koko loppu elämäni.
Luulin jo päässeeni siitä hyvin yli ja että nyt elämä jatkuu ja kaikki on hyvin. Nyt ku synttärit taas lähestyy tulee kaikki paska mieleen mitä mies mulle teki. Mun synttäreiltä on se tietty merkitys kadonnut joka jokasella syntymäpäivällä on omalla tavallaan, ainakin mulle oli. Mä en halua että mun synttäreitä enää muistetaan mitenkään ei sillä oo enää merkitystä. Kaikki vaan onnitteluillaan muistuttaa mua siitä minkä haluan unohtaa.
Aion miehelleni sanoa että mun synttärit on nyt haudattu eikä niistä tässä taloudessa enää puhuta.
Toisaalta ei se siihen päättyny juttua heidän välillään oli jo aiemmin ja sama toistu juhannus aattona. Minkä vitun takia täytyy olla niin hemmetin TYHMÄ että kyselee niin tarkkaan kaiken mitä on tapahtunu ja millon? Se jää kummittelemaan koko loppuelämäks päähän.
Mua vituttaa ja ärsyttää ja pelkään että tää paha olo kestää koko loppuelämän eikä se mee pois koskaan.
Saatto olla sekavaa tekstiä ja pyydän anteeks sitä...
Ja lisään vielä että mä en ole siksi eronnu miehestä koska jossain pään sisällä ääni kertoo että tästä joskus vielä vois päästä yli ja elämä jatkuu ihan hyvänä...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Voi miten kuulostaa samalta kun minun tarina. Naimisissa 24v ilman ongelmia. Sitten minun synttäreitä juhlittiin muutamien talon asukkaiden kanssa. Illan aikana yksi eronnut naapuri liittyi mukaan. Ilma oli upea ja nautimme viiniä ja grillasimme kerrostalon nurmikolla.
Jossain vaiheessa minä lähdin kotiin nukkumaan. Mieheni jäi muutamien kanssa vielä istumaan kuten usein ennenkin. Yöllä hän tuli kotiin ja nukuimme aamuun asti.
Juhannuksena, joka oli päivälleen kuukausi edellisistä grillibileistä, vietimme taas iltaa samoissa tunnelmissa ja minä poistuin kun alkoi väsyttää. Yöllä heräsin eikä mieheni ollut tullut kotiin eikä pihalla ollut kukaan joten arvelin heidän menneen sisareni luokse jatkoille kuten ennenkin. Ajattelin mennä katsomaan miten siellä sujuu ja yllätys yllätys mieheni istui sisareni parvekkeella tämä naapurin rouva sylissään. Naapuri näki minut ja totesi vaan että muijas tuli, kiinni jäätiin. Menin parvekkeele ja huomasin että molemmilla oli housut auki.Mieheni oli hyvin syyllisen näköinen joten arvasin kyllä mitä oli tehty.
Minulla on avain sisareni asuntoon enkä tiedä miksi en soittanut ovikelloa vaan menin suoraan sisälle. Sisareni nukkui eikä tiennyt tuon taivaallisa mitä hänen asunnossaan puuhasteltiin.
Halusin puhua mieheni kanssa heti silloin yöllä ja hän kertoi kaiken vähän uhmakkaasti humalapäissään..Silloin maailmani romahti!
Seuraavana aamuna kun mies heräsi hän totesi mokanneensa tosi pahasti, mutta emme kuitenkaan olleet valmiit vielä tekemään päätöstä jatkosta.Olin shokissa enkä tiennyt mitä ajatella sillä olin luottanut häneen kun vuoreen.
Siitä alkoi vuosien piina. Mies ei osannut sanoa miksi teki sen ainoa syy oli tilaisuus , humala ja halukas nainen.Hän kertoi että oli tavannut tämän naisen vielä kerran samoissa merkeissä kun minä olin töissä. Hän vakuutti ettei tämä merkinnyt mitään katui kovasti ja kärsi varmaan yhtä paljon kun minä. Hän ei uskonut jäävänsä kiinni koska ensimmäinen kerta oli sujunut niin mallikkaasti.
Nyt tapahtuneesta on kulunut neljä vuotta ja jälkikäteen ajatellen se tapahtuma kaikessa kaameudessaan on piristänyt meidän suhdetta kaikella tavalla. Osaamme nyt molemmat arvostaa sitä mitä meillä on eikä se ole itsestään selvyys. Olemme varmaan tämän neljän vuoden aikana puhuneet enemmän kun sen 24 vuoden aikana sitä ennen.
Ainoa asia minkä se pilasi on etten voi pitää miestäni enää mitenkään erityisen rehellisenä ja luotettavana, vaan hän on ihan yhtä epäluotettava kun kuka tahansa.
Anteeksi olen antanut mutta unohtaa en voi koskaan enkä myöskään ota häneltä vastaan mitään syntymäpäivä lahjaa enkä vietä synttäreitäni.
Jaksamista sinulle ja pakota miehesi puhumaan!
Asia on meillä anteeksi annettu, mutta silti sitä ei unohda. Myöskin sen koen samalla tavalla kuin sinä ettei mieheen enää luota samalla tavalla. Meidän tapauksesta on nyt aikaa 7 vuotta. Kun asia käsiteltiin, suhde tuntui aluksi todella hyvältä ja toista arvosti eri tavalla. Myös mies puhui tavallista enemmän ja koin saavani paremman miehen. Suhde on kuitenkin palannut omaan arkipäiväistyyteensä. Erinäisissä tilanteissa pettäminen muistuu mieleen ja muistutan myös itseäni kuinka "kiikkerää" kaikki kuitenkin loppujen lopuksi on. Kirkossa sanottu aamen jo kerran petetty. Olen ottanut jotenkin itselleni oikeuden myös joskus pettää jos tulee "tiukka paikka". Olen niin tehnytkin pari kertaa, joskin sovin asiasta mieheni kanssa etukäteen. Hän sai kokea myös tuskaa. En tehnyt sitä että halusin tuottaa tuskaa miehelleni vaan koska halusin parisuhteen ulkopuolista seksiä. Nautin siitä! Tuskaa nämä pettämiset kuitenkin aiheuttavat aina. Pettäminen ei ole viisasta. Ei. Ihminen on vain heikko.
pitkästäkin liitosta. (25v) ja nyt "sinkkuna"5v. Netin kautta tapasin nykyisen luotettavan kaukosuhteeni. Kuunnelkaa Juha Tapion biisi *Kelpaat kelle vaan*!!
tuosta yli, pahempi tapaus. Sanoit itsekin, että synttärisi on haudattu :(. Kuulostaa todella masentuneelta ja murheelliselta. Mitä teet miehellä joka aiheuttaa sinulle vain pahaaoloa elämääsi? Oman tyttäreni (19v) terveiset sinulle olisi varmasti myös"uutta kehiin". Älä pilaa nuoruuttasi jatkamalla tuollaista suhdetta.
Olen kokenut myös petetytksi tulemisen.. Siitä on aikaa kaksi vuotta.. Arvaa vaan onko tämä tapahtuma lähtenyt minun päästäni. Ei ole..
Olin töissä kolme viikkoa iltavuorossa, ehdimme nähdä mieheni kanssa vain iltaisin kun tulin kotiin klo:23:00 jälkeen.. Minulla rupesi soimaan kellot päässäni, kun huomasin, että mieheni kiikuttaa puhelinta joka puolellle.. Yhtenä iltana työvuoroni venyi kolmeen aamuyöllä ja kun pääsin kotiin, tuli tunne että kaikki ei ole kohdallaan. Rintakehää puristi ja ahdisti.. Vaistosin, että miehelläni on toinen nainen. Mieheni nukkui sängyssä ja hiivin hiljaa ja otin hänen puhelimensa.
Kaikki painajaiseni ja pelkoni kävivät toteen. Viesteistä löytyi naisen lähettämiä viestejä, haluan että liu`utat käden mun kosteaan vakoon, haluan sua jne..
Adrealiini rupesi oikeasti suorastaan kiehumaan mun sisällä. Aluksi laitoin rauhallisesti kännykän takaisin paikoilleen ja istahdin sohvalle. Voitte vaan arvata kuinka paljon mun sisällä kiehui.. Mieheni heräsi mun kiroiluun ja sai kuulla kunniansa. Otin hänen puhelimensa ja luin ääneen kaikki ne viestit mitä he olivat toisilleen lähettänyt. Otin koirat sen jälkeen hihnoihin ja yritin lähteä pois meijän asunnosta. Mieheni itki jaloissani, että rakastaa minua ja rukoili jäämään. Siinä vaiheessa rupesinkin itkemään niin hysteerisesti, koska luulin kaiken olevan kunnossa. Annoin anteeksi, mutta koskaan en unohda. Olen tästä katkera ja tämän kirjoittaminenkin laittaa minut itkemään. Kaikista inhottavin asia mikä jäi vaivaamaan on se, että asiaa ei selvitetty alusta loppuun miksi näin kävi. Se on se miksi asiaa en voi unohtaa.
Eli petetyksi tulemista ei voi koskaan unohtaa..
Ottakaa sisaret petos kasvualustaksi itsellenne, älkää unohtako ,mutta antakaa anteeksi.Annatte anteeksi sellaisen asian, joka on lähes kakissa meissä primitiivisenä kykynä olla seksuaalinen olento. Uskollisuus on niin harvinaista, että olen omassa elämässäni lähtenyt siitä,että minun mieheni ei ole uskollinen....ei varmasti ole ollut. Käry on käynyt, joskus sorruin itkemään järkytystäni ja lopulta olen noussut sen yläpuolelle.Ihminen pettää biologisista syistä. Kysyttäessä moni sanoo, ettei koskaan pettäisi. Todellisuudessa yli 90 %pettää. Vaikka on hyvä puoliso ja lapset ym.Rakastakaa itseänne ,saatte saman vastalahjaksi. Uskollisuus ei ole tärkein ,vaan VÄLITTÄMINEN.
anteeksi myös yli puoli vuotta kestänyt suhde alaiseen, nuoreen naiseen, minua 20 v nuorempaan ? Minä en anna anteeksi enkä hyväksy. Mies saa nyt elää omaa itsenäistä elämäänsä ja etsiskellä näitä tyttärensä ikäisiä naisia itselleen.Ei se ole biologiaa, se on aina tietoinen päätös jonka seurakset tietää.
Miksi antaa anteeksi toisen omasta halustaan sinua kohtaan tekemiä virheitä? Pettäminen on pettäjän tietoinen valinta riskeerata parisuhteensa. Se on osoitus siitä, missä määrin arvostaa puolisoaan ja perhettään, eli ei paskan vertaa. Itselle pitää antaa anteeksi että on erehtynyt puolison valinnassa ja osoittanut luottamusta väärälle henkilölle. Pettäjälle ei tarvitse antaa anteeksi, hänet voi helposti poistaa päiväohjelmasta, jolloin ongelma henkisen kärvistelyn kanssa poistuu. Ajatus toimii kuten pettäjät usein selittävät: se mitä ei näe ei loukkaa. Mielestäni ei ole tarvetta antaa anteeksi sitä että toinen kusee itseään linssiin, omahan on silmänsä.
Te ette ole edelleenkään käyneet läpi tuota pettämistä kunnolla. Miehesi ei ole selvästi osannut vakuuttaa sinua siitä, että se oli virhe. Teidän pitää puhua siitä vaikka ikuisuuksiin asti, eikä se ole jauhamista tai valittamista tai nalkuttamista asiasta. Sinun pitää kertoa miehelle, miltä tuntuu ja miksi. Ja sitten miehen tehtävä on tehdä se paremmaksi tai koko juttu on siinä.
Lukiessani tarinaasi kyyneleet valuivat poskillani ja tulin surulliseksi siitä, että joku sinulle rakas ihminen on tehnyt noin pahan teon. Tiedän miten paha sinun on nyt olla, koska itselleni tapahtui vastaavaa kauan aikaa sitten. Jäin kuitenkin jatkamaan avioliittoa, jossa mies ei minua rakastanut, mutta syyni jäädä olivat hyvät ja en siitä rakkaudettomaan liittoon jäämisestä ole katkera, kuitenkin se tapahtuma särki sydämeni enkä sitä ole koskaan voinut unohtaa. Miehellenikin on seurannut tästä teosta iso rangaistus, koska hän menetti rakkauteni ja luottamuksen eli hänkään ei voi tässä meidän liitossamme kokea rakkautta ja läheisyyttä.
Itselleni lupasin kuitenkin matkani varrella sen, että jos minulla on joskus mahdollisuus neuvoa samassa tilanteessa olevaa nuorta naista, niin neuvoni olisi, että eroa ja lähde pois, jos vain mitenkään pystyt. Vaikka sanotaan, että aika parantaa haavat, niin särkynyttä sydäntä ei aika paranna. Elämä tietenkin veisi mukanaan ja asia painuisi taka-alalle, mutta joka syntymäpäivänäsi sinä joutuisit suremaan samaa asiaa. Itse uskon, että jos vain pystyt eroamaan miehestäsi, joka ei sinua rakasta, niin löydettyäsi todellisen rakkauden, voisit taas iloiten viettää syntymäpäiviäsi, koska on onni ja suuri ilonlähde vanheta sen miehen rinnalla joka rakastaa sinua ja jota sinä rakastat ehjällä sydämellä. Toivon sinulle voimia tehdä päätös jäädä tai lähteä. Muista kuitenkin, että ei ole oikeita eikä vääriä päätöksiä, on vain päätöksiä, jotka johtavat elämääsi eri suuntiin. Asiat kuitenkin järjestyvät, kunhan muistat kuunnella sydämesi ääntä. Kaikkea hyvää ja paljon rakkautta ja hyviä hetkiä elämänpolullesi!
Mun miesystävä on pettänyt mua kokoajan miesten kanssa, toki joukossa on naisiakin mut miehiä suurinosa.
Pettämiseen kuuluu roolileikkejä, eli hän on transu...
millä tämän kestää???
Kavereilleen voi aina kertoa että mies petti jonkun akan kanssa, mutta et miesten.
Ei sellasta voi kertoa kuin täällä kasvottomana ja nimettömänä.
Jätä se mies, välit ei ikinä korjaannu vaan pettäminen on aina mielessä.
Ja se ketä pettää kerran pettää toistekin?!
Kyllä se pettäminen rikkoo kauniin suhteen, jos toisella on tarve tai halu käydä muualla. Niin en usko että kukaan siinä vaiheessa kun kiinni jää uskaltaa myöntää ette sitä tosi rakkautta ole. Moni voi puolisolleen luvata vaikka mitä, sitä rakkauttakin vannoa. Mutta tuskin sitä on enää siinä vaiheessa jäljellä, se on vain sitä pelkoa lähteä ja yrittää elämää ilman sitä tuttua ja turvallista suhdetta. Sitten niin sanotusti toinen antaa anteeksi, muttei koskaan pysty unohtaman. Eli suhde on ikuisiksi ajoiksi rikottu. Luottamus kun on kerran mennyt se ei enää palaa. Maailmahan on täynnä vapaitakin ihmisiä, ihmettelen miksi sitä pitää jäädä keikkumaan syuhteesee jossa on aina takana tuollaiset asiat. Itse aikanaan läksin vaikka pahaa teki, mutta nyt voinen sanoa, että se kannatti. Ollessani yksin näiden asioiden kanssa eron jälkeen huomasi, että normaali kestävä parisuhde on oikeaa rakkautta ja sitä ei koskaan ole jos toisen täytyy seuraa oman suhteen ulkopuolelta hakea. Jokainenhan voi uskoa mihin haluaa, mutta tosiasia on ettei mikään palaa koskaan ennalleen. Miksi siis pilata oma koko loppuelämä miettimällä tuollaista asiaa, kun niitä oikeita luetettavia ihmisiä jotka kykenevät uskolliseen suhteeseen on tässä maailmassa vaikka kuinka. Se on vain itsensä pettämistä jäädä tuollaiseen suhteeseen kaiken pettämisen jälkeen.