Huoh...
Olemme kauan olleet yhdessä, eikä mies ole koskaan ollut mikään tunteilija, no ei sen puoleen tarvitsisikaan koko ajan olla, mutta edes joskus...
Alkuaikoina sain pari kertaa vuodessa kukkia, joskus koruja yms.
Nyt on mennyt muutama vuosi ilman mitään.
Siis apua, en jaksa...
Olen puhunut ja selostanut, miltä minusta tuntuu ja mitä toivoisin...
Mies lupaa, mutta tuleekin kotiin (ostanut itselleen jotain uutta, minulle ei mitään) alkaa riita ja mies sanoo että "unohdin" !!
En siis ole pyytänyt, että pitäisi OSTAA jotain, riittäisi vaikka muutama kaunis sana ja kiihkeä suutelu...
Mutta ei.....
Alkaa jo tuntua siltä, että kohta kelpuutan kenet vain täyttämään haluni, kuulostaa hirveältä, tiedän.... En aio pettää, mutta välillä tosiaan meinaa järki mennä!!!
Ei MITÄÄN kontaktia tunnu saavan...
Ja ei, olen varma ettei hänellä ole toista.
En odota ihmeitä, enkä kalliita lahjoja, vain tunteen, että olen hänelle TÄRKEÄ, että välillämme olisi lämpöä ja rakkautta, ilman, että pitää pyytää.
Ai, olenko itse ollut sellainen, mitä tässä olen vailla?
Olen ja hetken on ollut mukavaa, mies on huomioinut myös. Mutta kun en jaksa yksipuolisesti pitää "liekkiä yllä" niin homma jää siihen.
Taitaa olla toivoton tapaus?
Olemme kauan olleet yhdessä, eikä mies ole koskaan ollut mikään tunteilija, no ei sen puoleen tarvitsisikaan koko ajan olla, mutta edes joskus...
Alkuaikoina sain pari kertaa vuodessa kukkia, joskus koruja yms.
Nyt on mennyt muutama vuosi ilman mitään.
Siis apua, en jaksa...
Olen puhunut ja selostanut, miltä minusta tuntuu ja mitä toivoisin...
Mies lupaa, mutta tuleekin kotiin (ostanut itselleen jotain uutta, minulle ei mitään) alkaa riita ja mies sanoo että "unohdin" !!
En siis ole pyytänyt, että pitäisi OSTAA jotain, riittäisi vaikka muutama kaunis sana ja kiihkeä suutelu...
Mutta ei.....
Alkaa jo tuntua siltä, että kohta kelpuutan kenet vain täyttämään haluni, kuulostaa hirveältä, tiedän.... En aio pettää, mutta välillä tosiaan meinaa järki mennä!!!
Ei MITÄÄN kontaktia tunnu saavan...
Ja ei, olen varma ettei hänellä ole toista.
En odota ihmeitä, enkä kalliita lahjoja, vain tunteen, että olen hänelle TÄRKEÄ, että välillämme olisi lämpöä ja rakkautta, ilman, että pitää pyytää.
Ai, olenko itse ollut sellainen, mitä tässä olen vailla?
Olen ja hetken on ollut mukavaa, mies on huomioinut myös. Mutta kun en jaksa yksipuolisesti pitää "liekkiä yllä" niin homma jää siihen.
Taitaa olla toivoton tapaus?
Vastaukset 4
Vanhimmat
>Minä muistan aina vaimoa ja ostelen.Vaimoni vastaus on aina nyrpeä olo,mitäs
olet rahaa uhrannut.Olemme olleet kauan aviossa,eikä vaimoni ole aktiivinen
enää seksissäkään.Hän kertto,että hänelle riittää,kun saa olla rauhassa..
Minä ainakin 50v,kaipaisin useasti viikossa sexiä,mutta ei saa niin,ei.
Olen harkinnut salarakkaan hankkimista,se olisi pelastus.......
Rakastun heterosti miehiin, 1 kerran rakastunut bieroott.naiseen..Tällä hetkellä yhteen kaukaiseen mieheen olen hyväksyvästi poikkiteloinrakastunut.En aio lähestyä,mutta sattumanvaraisissa mahdollisuuksissa,voisin mennä kaveeraamaan.
Hän kyllä tietää telepatiamme,silloin jos sitä tapahtuu.Ihanasti hän tapaa oikoa kaikkia käsityksiäni.Ihanan sulavasanainen,valmiita sananparsia löytyy kuin tilauksesta häneltä.
Hänessä on sellaista että jopa säikkyisin mitään vakavampaa hänen kanssaan.Näitä surrealisointi-jutskii.Että tykätään mietebloggailla itsekseen,ja sit pitsinnypläystä mieluummin kuin pesispalloa todenteolla.
Saksalaisittain sanoisin hänelle joka kerta erotessamme : KYSS! jättäen 'MY ASS' kohteliaasti pois.
meillä on kans samantapanen tilanne..
tuntuu että yritän itsekseni ( varsinkin makuuhuoneen puolella) pitää ns.liekkiä yllä..
oon kerran saanut mieheltäni yhden korun ja siinä se :/ hieno mies muuten eli en häntä aio asian takia pettää mutta myöhemmin voi olla aika vaikeaa olla pettämättä? vaadin muutenkin paljon huomiota ja olen välillä ollut masentunut asian takia.
en myöskään odota että saisin mitään ihmeitä. ainoostaan jotain että tuntisin olevani "erityinen" tai "tärkeä". esim. makuuhuoneen puolella olisi joskus kiva rakkaudesta rakastella eikä aina panemalla panna... :/
No, mietitäänpäs nyt sitten porukalla... Millä ihmeellä saatais nämä epäkiitolliset miehet ymmärtämään mitä heillä olisi tarjolla. Meillä kun mies haukkuu minua säkytaidoissa ym. elämän osa-alueilla, mutta ei itse ole kuitenkaan mikään expertti etenkään sänkypuuhissa. -Tavallinen tylsä pökkijä eikä yhtään enempää. Minulla on ollut aiemmin vakitusten kumppaneiden kanssa hyvää/erittäin hyvää seksiä ja palaute minun osalta myös positiivista. Perusseksikin minulle riittäisi, koska moni muu asia on hänen kanssaan kunnossa, mutta en vaan enää itsekään jaksa innostua hänestä ilkeiden sanojen sekä romantiikan ja hellyyden puutten vuoksi. Hän ei halua tehdä mitään muuta yhdessä kuin panna (ei siis rakasella) enkä luonnollisesti jaksa pelkästään tätä. Meillä on perhe, joten vaihto uuteen ei ole se ensimmäinen vaihtoehto, mutta pelkään kyllä retkahtavani vieraaseen sopivan houkuttelun tuloksena. Sehän olisi suhteen tuho enkä siihen helposti mene, mutta pelkään silti niin käyvän. Millä siis saamme miehemme arvostamaan meitä ja ymmärtämään ettemme ole heidän välttämättä ikuisesti kuin huonekalut? Miten saamme houkuteltua romantiikan ja hellyyden esiin? Miten saamme heidät innostumaan suhteen hoitamisesta? Sehän olisi molempien etu! Kalliitkaan lahjat eivät korvaa sitä tunnetta, että on tärkeä ja haluttu miehensä mielestä.
Sitä yhteistä aikaa olen yrittänyt järjestää, mutta mies valitsee mielummin lehden, television, tietokoneen tai kaverit. Kun menemme nukkumaan... sama homma ilman noita kavereita. ;-) Millä ihmeellä me heidät herättelemme?