Olemme tässä poikaystäväni kanssa miettineet yhteen muuttoa syksyllä. En vain osaa ajatella sitä sopeutumista, kun tällähetkellä asumme toisellapuolella suomea ja näemme vain viikonloppuisin.
Entäs sitten kun asumme yhdessä ja näemme joka päivä (tai edes lähes)? Suhteemme on tällä hetkellä täydellinen vaikka välillä on hirveä kaipuu ja ikävä, mutta sehän on vain hyvä. Olisimmeko enään niin rakastuneita ja kiihkeitä, kun asuisimme samankaton alla?
Joten kannattaako ottaa riskiä, että menettäisin täydellisen suhteen yhteenmuuttamisella?
Rakastamme toisiamme ylikaiken ja olemme onnellisessa vaiheessa, Pitäisikö luopua tästä vaiheesta ja astua seuraavalle rapulle?
Entäs sitten kun asumme yhdessä ja näemme joka päivä (tai edes lähes)? Suhteemme on tällä hetkellä täydellinen vaikka välillä on hirveä kaipuu ja ikävä, mutta sehän on vain hyvä. Olisimmeko enään niin rakastuneita ja kiihkeitä, kun asuisimme samankaton alla?
Joten kannattaako ottaa riskiä, että menettäisin täydellisen suhteen yhteenmuuttamisella?
Rakastamme toisiamme ylikaiken ja olemme onnellisessa vaiheessa, Pitäisikö luopua tästä vaiheesta ja astua seuraavalle rapulle?
Vastaukset 2
Vanhimmat
suhteeseen astuu arki ennemmin tai myöhemmin.
Mikään suhde ei jatku täydellisenä vaikka kuinka haluaa.
Elämässä pitää uskaltaa ottaa riskejä. Muuten ei voi tietää toimiiko vai ei.
Eihän teidän ole pakko muuttaa yhteen vaikka asuttekin samlla paikkakunnalla.
Voi ensin totutella asumaan lähekkäin ja tapaamaan useammin.
Silloin näkee millaiseen suuntaan suhde muuttuu.
Itse päätättä milloin mennä askel eteenpäin.
Kukaan ei voi tietää miten siinä tulee käymään.
Jokainen suhde on omanlaisensa ja jokainen yksilö omanlaisensa.
etäsuhteenne sitten on kestänyt?
Utelias