Isän kuolema... kun voimat eivät enää riitä

helpottaa.. ajattele niin, että sait pitää hänet niinkin kauan:)

http://www.youtube.com/watch?v=6VqRlO3wa1A

Voimia sinulle surun tielle. Matka on vaikea ja raskas. Kyllä sinä selviät. Syvimmässä surun sopukoissa ja pimeyden syöveiressä tuntuu, että on ihan yksin ja että tästä ei koskaan selviä. Tuntuu, että jää suruun koko iäkseen, eikä ulospääsyä ole. Pitää olla kärsivällinen ja antaa surulle sijaa ja aikaa niin kauan kuin se sitä tarvitsee. Hyväksyä läheisen poismeno. Kohtaamalla vaikeudet ja kärsimyksemme on tie selviämiseen. Pakenimisella tuotamme vain lisää tuskaa...

Kirjoittele täällä meidän kanssamme. Meitä rakkaansa menettäneitä on paljon, mikä lohduttaa paljon. Tietää, että on ihmisiä jotka ymmärtää. Tietää, että on ihmisiä, jotka voivat puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tietää, ettei ole yksin. Muistot rakkaasta antavat paljon voimaa. Isäsi on aina sydämmessäsi ja hän on aina osa elämääsi, vaikka onkin poissa. Sinulla on isä, hän on vain ajan tuolla puolen. Minä uskon jälleennäkemiseen. Siihen, että näemme rakkaamme kun meidän aikamme tulee. Uskon, että rakaamme näkevät elämäämme ja antavat meille voimaa jatkaa eteenpäin. Isäsi rukoilee sinulle voimaa surun tielle ja haluaa, että olet onnellinen. Kun pystyt päästämään surusta irti se tarkoittaa, että voit iloita isästäsi ilman tuskaa. Tukekaamme toinen toisiamme surun tiellä. Rakkaimpiemme tuella selviäemme vaikeimmankin yli.