Olenko ainoa hölmö, joka ihastuessaan tarvitsee vain pari tapaamiskertaa ja on jo myyty?
Pakit saadessaan tuntuu, että on kelpaamaton ja huono. Miksi häntä ei sytyttänyt?
Onko se joku luonnon laki joillakin, että jos ihastuu, juttu on tuhoontuomittu ja kun toinen ihastuu, niin sinua ei kiinnosta?
Olenko ainoa, joka vaan rääkkää itseään ja katselee jättäjänsä kuvaa, vaikka tietää, että se tekee vain hallaa?
Ärsyttää, tahtoisi vaan jatkaa ja unohtaa koko asian..mutta vaan jaksaa miettiä ja muistella..
Ja miten pienestä ihastuminen on joskus kiinni! Ainankin minun tilanteessa.. ja joka ei usein ihastu..:(
No mutta, ei kai tässä tilanteessa ole muuta vaihtoehtoa, kuin yrittää kohauttaa olkapäitä ja todeta "paska tsägä, ei se ollut mua varten". Niinkuin eräs kuuluisa psykologi vertasi parin yhteensopivuutta ja ei-yhteensopivuutta tyyliin näin: "jotkut pitävät ananaksesta ja toiset eivät". Ihastukseni ei pidä ananaksesta. Ja minä olin hänelle kyseinen hedelmä.
Kuulostaa tosi fiksulta analysoinnilta, mutta oli vaan pakko purkaa tuntoja. :(
Pakit saadessaan tuntuu, että on kelpaamaton ja huono. Miksi häntä ei sytyttänyt?
Onko se joku luonnon laki joillakin, että jos ihastuu, juttu on tuhoontuomittu ja kun toinen ihastuu, niin sinua ei kiinnosta?
Olenko ainoa, joka vaan rääkkää itseään ja katselee jättäjänsä kuvaa, vaikka tietää, että se tekee vain hallaa?
Ärsyttää, tahtoisi vaan jatkaa ja unohtaa koko asian..mutta vaan jaksaa miettiä ja muistella..
Ja miten pienestä ihastuminen on joskus kiinni! Ainankin minun tilanteessa.. ja joka ei usein ihastu..:(
No mutta, ei kai tässä tilanteessa ole muuta vaihtoehtoa, kuin yrittää kohauttaa olkapäitä ja todeta "paska tsägä, ei se ollut mua varten". Niinkuin eräs kuuluisa psykologi vertasi parin yhteensopivuutta ja ei-yhteensopivuutta tyyliin näin: "jotkut pitävät ananaksesta ja toiset eivät". Ihastukseni ei pidä ananaksesta. Ja minä olin hänelle kyseinen hedelmä.
Kuulostaa tosi fiksulta analysoinnilta, mutta oli vaan pakko purkaa tuntoja. :(
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen milteinpä samanlainen..ihastun palavasti, pari viikkoa tiivistä oloa ja sit heippa. Näin yleensä minulle käy..olen miettinyt ja pohtinut asiaa miksi ei koskaan pitempää juttua tule kun hetken kuuma huuma vain. Yksinkertaisesti olen liian avoin ja luottavainen. Paljastan liian nopeasti korttini ennen kuin peli on edes alkanut ja siihen se sitten loppuukin.
Jotkut toivoo että on avoin ja rehellinen heti alussa, mutta sitten jos on ni siihen se kiinnostus loppuukin.
Jotkut toivoo että on salaperäinen ja ei tyrkky, mutta sittenkin kiinnostus lopahtaa.
Jaaha, mikäpä siis neuvoksi?
...on olla oma itsensä. Toinen joko tykkää tai ei mutta pelejä pelaamalla ja teeskentelemällä vain pitkittää sitä mikä kuitenkin tapahtuu-jos ei suhde perustu aitouteen.
Jonain päivänä vaan sitten löytyy se jonka kanssa kaikki toimii.
Rehellisyys kannattaa.
muuta! Yleensä alussa on sellasta ihme pelailua. Ärsyttävää! Mä kelaan yleensä, et viittinkö kirjottaa sille vai olenko sit liian tyrkky jne. Mutta uskon siihen, et sitten ku oikee osuu kohdalle, ni siitä on pelailut kaukana, ehkä:)
Mutta parasta olla rehellinen ja olla oma ittensä. Jos ei kelpaa, ni ei sit.
Viime pakkien jälkeen tuli taas sellanen fiilis, et en antaudu ollenkaan tunteiden vietäväksi, pidän vaan hauskaa, enkä ota ketään tosissaan. Tosi fiksua, mutta en tahdo surra kenenkään perään.
mäkin oon suunnitellut mut ei se oo onnistunut, ja toisaalta hyvä niin, eihän me haluta kuitenkaan muuttua tunteettomiks jääkasoiksi? ;)
Sama täällä. Muutaman kerran tai jopa yhdesti näkee niin heti olen korviani myöten ihastunut, ja sitten tulee näpeille. Mutta parempi näin, entinen unohtuu äkkiä kun ihastuu taas seuraavaan :) ja sitten on taas mukavaa :D
Olen täysin samallainen, juuri itse kärsin tällä hetkellä kamalista sydän suruista
Mitäpä jos sun tunteet heitteleekin vähän niin kuin teinitytöillä? Eli ihastutaan palavasti todella nopeasti ja sitten se palava tunne häviääkin yhtä nopeasti kuin tulikin? Sitten ihastutkin "palavasti" jo toiseen ja taas toiseen.... Kierre on valmis.
Muuten sama juttu, mutta ihastun tosi hitaasti. Jokaisella kerralla on käyny niin, että mies on ollut aluksi kiinnostuneempi ja ns. "iskeny" mut. Koko ajan oon alussa ollu vähän varuillaan, koska pelkään jo ennalta sitä fiilistä, ku toinen pistääki poikki.
Ja niihän siinä aina on käyny. Loppupeleissä se oonki mä, joka jään itkemään perään. Ja nimenomaan semmoset, jotka mua kiinnostaa, ni ei jaksa mua katella pitkää. Ja semmoset, jotka ei yhtää sytytä, ni tuntuu syttyvän musta :s
On tää vaikeeta.