Tiedän, että palstalla on on paljon ikäeroa käsitteleviä kysymyksiä, mutta siksi juuri mietinkin, että olen itse 19v. ja tutustunut 30-vuotiaaseen mieheen. Olen tuntenut miehen jo 2vuotta, mutta ainoastaan ollut paljon silmäpeliä ja silleen(sama työpaikka,eri tehtävät).
Nyt kuitenkin toissapäivänä mies uskaltautui tulla juttelemaan minulle kun näki minut baarissa, hän oli vesiselvä. Sen jälkeen hän on koko aika laittanut viestiä, että olisi kiva nähdä ja kaikkea selittää.
Itse luulin tosiaan tuon 2 vuotta, että mies on korkeintaan 25, sillä hän näyttää hyvinkin nuorelta. Minusta ei tunnu mitenkään pahalta tämän miehen kanssa ja ollaan nähty nyt pari kertaa, ihan vain juteltu, eikä hän ole edes painostanut mihinkään.
Perheeni hyväksyy asian, että tapailen vanhempaa miestä(ovat sanoneet joskus aikaisemmin), mutta en sitten tiedä, että kuinka yleisesti hyväksyttävää tälläinen ikäero on? En tiedä miten ystäväni suhtautuvat asiaan ja se tässä eniten jännittääkin:s
Ja miten otan selville, ettei mies halua vain seksiä minulta?
Nyt kuitenkin toissapäivänä mies uskaltautui tulla juttelemaan minulle kun näki minut baarissa, hän oli vesiselvä. Sen jälkeen hän on koko aika laittanut viestiä, että olisi kiva nähdä ja kaikkea selittää.
Itse luulin tosiaan tuon 2 vuotta, että mies on korkeintaan 25, sillä hän näyttää hyvinkin nuorelta. Minusta ei tunnu mitenkään pahalta tämän miehen kanssa ja ollaan nähty nyt pari kertaa, ihan vain juteltu, eikä hän ole edes painostanut mihinkään.
Perheeni hyväksyy asian, että tapailen vanhempaa miestä(ovat sanoneet joskus aikaisemmin), mutta en sitten tiedä, että kuinka yleisesti hyväksyttävää tälläinen ikäero on? En tiedä miten ystäväni suhtautuvat asiaan ja se tässä eniten jännittääkin:s
Ja miten otan selville, ettei mies halua vain seksiä minulta?
Vastaukset 44
Vanhimmat
Ei se varmaan sen ihmeellisempi mies ole kuin nuoremmatkaan. Kuvittelis et ne nuoremmat just sitä seksiä vaan haluaa. Näin yleensä. Jos vaan tykkää niin mitä vikaa siinä iässä on.
Mä tykkään ja mulle se ikä ei merkkaa yhtään mitään. Toisaalta kuitenkin mietin yhteisön normeja ja silleen mikä on hyväksyttävää. Tuskin täällä kirjoittelisin jos olisin saannut jo ystävieni hyväksynnän asialle. He saattavat nimittäin luulla, että mies haluaa minulta vain seksiä ja siten haluavat suojella minua... enkä tahdo välejä poikki tosiaankaan!
Oih, olen vain niin ihastunut:) Kyllä vanhemmassa miehessä sitä itsevarmuutta naisten kanssa piisaa...
Kannattaa jutella niitten ystävien kanssa. Ja mikä tärkeintä sen miehen kanssa. Tutustuttaa ne toisiinsa. Oon iteki 19 ja ollu kyllä ihastunu vähä vanhempiinki miehiin välillä. Tällä hetkellä kyl vuotta nuorempaan. :D Vanhemmilla oli muute seitsemän vuotta ikäeroa niin ei se 11 niin paljon pahempi ole. Mun mielest ainakaan.
mutta kyllä noi vanhemmat äijät yleensä käyttää tätä nuorten naisten ihme vanhojen äijien -buumia hyväksi. Ei tietenkään kaikki, mutta hyvin yleistä on. Omassa iässä olevat naiset on jo hieman ehkä lihonneet ja rupsahtaneet, mutta nuoremmat ovat timmejä ja hoikkia, siksi ne vanhat ukot aina runsaasti nuoremmista kiinnostuu.... Ja AINA esittävät ylimukavaa ja ylikiinnostunutta.
Jos kyse on "rakkaudesta" niin se selviää odotuttamalla. Anna äijän odottaa ja kauan, ei se seksi ole tärkeintä ja jos mies ei kestä niin hän on liian seksikeskeinen tapaus... Noin helppoa se on. Tosin te naiset olette niin helposti vietävissä, ettei kukaan teistä pysty 2 viikkoa kauempaa pidättäytymään.
pane sitä. Sitä se odottaa ja sitä sinäkin haluat, itsevarmuutta sängyssä.
Juttelin onneksi yhden ystäväni kanssa ja hän hyväksyy täysin asian, oli erittäin iloinen jopa, että löysin vihdoin jonkun, josta olen itsekin kiinnostunut.
En usko, että suutelemisen suhteen hirveästi pidättäydyn, sillä se on kuitenkin tavallaan hyvin viatonta. Seksin(yhdyntä) suhteen voi mennä kuukausia.
Vieläkin kuitenkin mietityttää koko juttu, sillä elämäntilanteemme ovat täysin erilaiset. Tosin emme ole edes keskustelleet asiasta, mutta olettaisin 30-vuotiaan tahtovan jo lapsiakin. Itse en taas voisi edes kuvitella sellaista vielä. Toisaalta nyt tuijotan ehkä hieman noita numeroita liikaa, henkilön sijasta.
Toisaalta oli tämä mies 19 tai 30, niin en tosiaan voi tietää tahtooko seksiä vai tahtooko suhteen, joten arpapeliähän se kummassakin tapauksessa on.
Hei! Minun kokemukseni mukaan 30-vuotiaat miehet ovat paljon kärsivällisempiä seksin suhteen ja muutenkin osaavat kohdella naista paljon paremmin kuin 20-vuotiaat. Olin 22-vuotiaana pareilla treffeillä yhden yli 30-vuotiaan kanssa, eikä kukaan ole ollut yhtä herrasmiesmäinen. Suurempi todennäköisyys pelkän seksin vonkaajiin törmäämisessä on jos tapailee 20-vuotiaita...
Sanot itse, että elämäntilanteenne ovat hyvin erilaiset. Hän varmaan on töissä, sinä ehkä aiot vielä opiskella tms? Jos aiot, niin sinulla on vielä edessä elämänvaihe, jolloin ei välttämättä eletä kovin "aikuista" elämää - opiskelijabileet, fuksiaiset, teekkarijäynät, ainejärjestölehden tekeminen... jos aiot kokea tämäntyyppisiä asioita, aikuinen mies ei ehkä ole oikea kumppani. Ja missä määrin olet itsenäistynyt vanhemmistasi? Saatko heiltä vielä paljon rahaa, yövytkö usein vanhassa huoneessasi, ovatko vanhempasi vielä ensimmäiset, joilta pyydät apua kun sinun pitää saada koukku ripustettua seinälle?
Jos taas olet jo pysyvästi työelämässä tai muuten vaan et kiinnostunut "lapsellisesta" opiskelijatouhusta ja elämäntyylisi on jo aivan "aikuinen", niin mikäs siinä. Osaat itse arvioida, haluatteko tehdä yhtään samanlaisia asioita lähivuosien aikana. (Mies ei muuten välttämättä tunne vauvakuumetta vielä 30-vuotiaana, miehet kun voivat lisääntyä myöhemminkin...).
Neuvoni sinulle on tämä: mene treffeille sen miehen kanssa. Käykää vaikka syömässä tai missä tahansa, missä voitte puhua kunnolla. Selvittäkää, voisiko suhde välillänne onnistua. Vasta kun olet tutustunut häneen kunnolla, kannattaa ajatella seksiä. On HUONO IDEA hypätä sänkyyn työpaikalta tutun kanssa, jos olet epävarma siitä voisiko seurustelu ylipäänsä olla mahdollista. Ja ihan yleisenä periaatteena, iästä riippumatta, kannattaa aina harkita moneen kertaan ennen kuin ryhtyy seksiin työkaverien kanssa.
Mutta "viattomille" treffeille, tutustumiselle ja harkitsemiselle ikäero ei ole mikään este :)
lähti täältä :D ...Eipä taas sorruta yleistämään - kaikki naiset ei ole helppoja. Itselle ei tuota mitään vaikeuksia odottaa reilusti reilusti yli 2 vkoa, koska haluan seksiä vasta sitten kun olen miehen kanssa suhteessa. Eli itse en ainakaan lukeudu niihin joita käydään vain sekstaamassa ja sitten hävitään. Yrittäjiä aina riittää mutta henkisesti tulee nenille multa :D
ettei sulta saa helposti?
Kuka tahansa äijä jaksaa odottaa kaksi viikkoa jos saalis on tarpeeksi lupaava, panna ja häipyä
Jos odotat vähintään kuukauden niin sitten et ole helppo.
mainita että helposti menee tuo kaksi viikkoa - ja sen yli reilusti :D Eihän siinä parissa viikossa opi tuntemaan toista juuri ollenkaan.
Pitää tunnistaa sieltä joukosta ne miehet, jotka tekisi tämän panejahäivy -tempun. Niiden yhteydenotothan voi jättää omaan arvoonsa :D ...Tai sanotaanko, että aito kiinnostus on helppo tunnistaa.
Itse olen odottajatyyppiä, mutta en moiti naisia, jotka hyppäävät heti sänkyyn, kuka tykkää mistäkin. Eikä nainen ole sen halvempi kuin mieskään - paljonhan on miehiä jotka ovat heti valmiita eikä siinä ole olevinaan pahaa. Ei siis ole naisenkaan himossa. Ja jokainen vastaa itsestään, mutta minä näen niin että vain odottamalla ja tutustumalla voi varmistua että toinen haluaa muutakin kuin seksiä.
Mutta, jokaiselle onnea matkaan, tehkää tavallanne =)
jos sä oikeesti rakastat sitä ja haluat olla sen kanssa nii minkä vitun takia mietit että mitä muut ihmiset aattelee? ei se muille kuulu vaikka olisit sata vuotiaan kanssa.
mutta yleensä voi käyttää sellaista kaavaa kuin vanhemman ikä jaettuna kahdella 7 vuotta.
Toisin sanottuna 30-vuotiaalle olisi soveliasta tapailla 15 7=22 vuotiasta.
Kuitenkin jos tämä mies vaikuttaa 25-vuotiaalta enemmän kuin 30-vuotiaalta niin asiat ovat hieman toisin.
Mielestäni aika realistisesti arvioit tilannettanne eli ymmärrät että elämäntilanteenne yms. vaikuttaa asiaan.
Olen itse lähes 30-vuotias ja käynyt treffeillä 19 ja 20 vuotiaiden kanssa. Näistä ei ole mitään syntynyt koska on vaikuttanut että maailmamme eivät kohtaa ja suhteella ei ole tulevaisuutta.
Ainut tapa saada tietää onko mies kiinnostunut oikeasti sinusta ja on muunkin kuin seksin perässä on oikeastaan aika ja kärsivällisyys. Monet naiset eivät jaksa sitä odottaa mutta sinun tapauksessa niin kannattaa tehdä.
Kuitenkin olette jotenkin tunteneet jo 2 vuotta ja mies vasta nyt sitten lähestyi sinua?
Sinuna varovasti katselisin miten asiat lähtevät sujumaan. Tarkkaile miten ylipäätään selviät mahdollisesta suhteesta hänen kanssaan. Mitä yhteistä teillä on ja miten tulette toimeen.
Yleensä kuitenkin moni lähempänä 30-vuotias ei ole kuitenkaan 19-vuotiaasta ole kiinnostunut pitemmän päälle vain lähinnä seksi mielessä.
Olen nähnyt aika karkeitakin juttuja joissa esimerkiksi 32-vuotias on ns. pannut halvalla juuri 19-vuotiasta. Ei ollut kovin kaunista katseltavaa.
Tietysti osa varmaan ei katsele hyvällä silmällä teitä ja kavereiden reaktioita on vaikea arvailla mutta se on toissijainen asia jos suhteenne on tasa-arvoinen.
Yritä arvioida suhdetta realistisesti ihastumisesta välittämättä vaikka se voi olla ikäisellesi vaikeaa. Se onkin syy miksi sinun ikäisten ei ehkä kannattaisi seurustella kovin paljon vanhempien kanssa: teidän arviokykynne voi pettää ja pahasti.
Ikäero ei minusta varsinaisesti ole paha, jos molempien henkinen ikä tuntuu olevan fyysistä lähempänä toisiaan.
Yleisellä tasolla puhuen:
Melkein kaikilla tähän ketjuun kirjoittaneilla on ollut se lähtökohta, että nuorempi osapuoli on nyt se, joka on enemmän vaarassa pettyä ja jota pitää varoitella.
Näppituntumani kuitenkin on, että kun ikäeroa on tuon verran, niin se on se nuorempi, joka lähtee herkemmin menemään ja jättää vanhemman ihmettelemään, miten tässä näin kävi. Kun nuoremmalle tosiaan tulee niitä opiskelijabileitä, festareita, kavereiden kanssa biletyskeikkoja niin paljon enemmän ja tottahan elämässä moni haluaa nuorena kokea. Nuoremmalla on myös yleensä enemmän iskemistä yrittäjiä kimpussa.
Siispä en niin aloittajan puolesta huolehtisi, jos hän vaan osaa oman ja toisen kiinnostuksen vakavuutta kypsällä näkökulmalla tarkastella.
kenenkään 19-vuotiaan henkinen ikä ei ole 30-vuotiaan henkistä ikää lähellä koskaan.
Se on ihan fyysinen ja biologinen juttu.
Toki 19-vuotias voi kuvitella olevansa sellainen kuten moni nainen kuvittelee olevansa monta vuotta ikäistään kypsempi mutta totuus on toinen.
Eri juttu tietysti on jos 30-vuotias on 20-vuotiaan tasolla henkisesti mutten tiedä onko sekään kovin hyvä asia.
Nuoremmalle voi tulla noita mutta se koskee erilaista elämäntilannetta.
19-vuotiaalla ei ole kypsää näkökulmaa vaikka kuinka vaikuttaisi siltä. Sen takia tilanne on vaikea nimenomaan sen nuoremman kannalta.
30-vuotias jo todennäköisesti tajuaa tilanteen ja senpä takia häntä ei tarvitse varoitella, hänenhän tulisi jo olla niin kypsä.
silti, että 30-vuotiaan henkinen ikä on 25-vuotiaan tasolla ja 19-vuotiaan myös. Joku 3-kymppinen mies ei välttämättä ole ikinä asunut parisuhteessa naisen kanssa ja jollain 19-vuotiailla naisilla voi olla jo lapsia, vastuu kasvattaa.
sillä onko asunut naisen kanssa vai ei tai sillä että on lapsia.
Vastuu lapsista tai avoliitossa voi kasvattaa henkisesti muttei välttämättä.
Tunnen aika monia epäkypsiä lapsen omaavia sekä myös ihan avioliitossa olleita.
Heillä on ehkä suhdekokemusta ja lapsia mutta ovat kyllä henkiseltään iältään lähempänä 20-vuotta kuin 30-vuotta.
Kuitenkin lähtökohtaisesti 19-vuotias ei ole koskaan kovinkaan kypsä käsittelemään näitä juttuja olipa 30-vuotiaan henkinen ikä mikä hyvänsä. Varmaan jopa olisi ehkä parempi että tuo 30-vuotiaan henkinen ikä olisi hieman parempi niin osaisi ajatella asiaa ehkä molempien puolesta.
19-vuotiaan jonka aivotkin vielä kehittyvät eli ei ole saavuttanut kypsyyden huippua edes neurogolisesti voi olla vaikea hahmottaa suhdetta ja sen tuomaa tulevaisuutta. 30-vuotiaan pitäisi kyetä sitten.
En usko että yksikään suhde toisaalta on kovin terve jos 19-vuotias on päälle 20-vuotiaan tasolla henkisesti ja 30-vuotias on aivan yhtä kehittymätön.
Jokainen valitsee tietysti itse mutta sen verran karmeita esimerkkejä nuorten tuossa iässä olevien naisten suhdevalinnoista olen nähnyt että ei voi tehdä muuta kuin varoittaa.
"mutta yleensä voi käyttää sellaista kaavaa kuin vanhemman ikä jaettuna kahdella 7 vuotta.
Toisin sanottuna 30-vuotiaalle olisi soveliasta tapailla 15 7=22 vuotiasta."
Mun mielestä tälläiset "viralliset" laskukaavat kannattaa unohtaa kokonaan, ja keskittyä elämään omaa elämää. Tosiasia on se, että tietyt asiat elämässä ovat sellaisia, jotka kunkin ihmisen on päätettävä itse. Toki, on olemassa myös ihmisiä, joita kutsutaan laumasieluiksi. Näille ihmisille on yhteistä se, että jokaiseen asiaan kysytään mielipidettä Suomi24:sta, kavereilta ja kummin kaimalta. Lopulta käy niin, että kyseinen henkilö elää muiden elämää, kun reppana ei osaa/kykene itse päättämään, mikä olisi hänelle itselleen parasta. Ei voi kuin ihmetellä.
Toki ikäerossa kannattaa pysyä kohtuuden rajoissa, mutta sellainen 5-10 vuotta ikäeroa ei tunnu missään. Jos molemmilla on elämänasenne kohdallaan, ja paljon myös muuta yhteistä, mielestäni tuolloin kannattaa jättää ihmettely sikseen ja toimia.
Itse miehenä en ole kauheasti kiinnostunut siitä, mitä muut tai kaverit minusta ajattelevat. Kannattaa miettiä asioita siltä pohjalta että kun kyse on sinun omasta elämästäsi, toimi siten kuin sinusta tuntuu parhaimmalta.
Olen tullut jotenkin siihen käsitykseen, että jonkinlainen yhteisön asettama raja olisi se, ettei toinen voi ikänsä puolesta olla toisensa isä tai äiti.
Näin ollen jonkinlainen kehtaamisraja on 15 vuoden ikäerossa. 19-vuotiaan osalta siis 34-vuotiaassa. Jos ikäeroa on 10 vuotta - 13 vuotta niin se on jotenkin vielä hyväksyttävämpää.
En nimittäin usko, että monellekaan isälle on helppoa hyväksyä itsensä ikäinen vävy ja äitikin - omista tyttöaikansa kokemuksesta, joista ei ole kerrottu isälle eikä varsinkaan tyttärelle - on epäileväinen, vaikka uskoisi, että vävyehdokas voi olla kunnon mies. Pelot liittyvät aina elatusvelvollisuuksiin ja 20 vuoden - 30 vuoden sitoumuksiin, koska taustalla on ajatus perheestä ja suvusta.
Jotenkin on myös niin, että 30-vuotiaat naiset tekevät mitä tahansa tai heidän katsotaan jo tietävän, mitä tekevät siksi, että heillä on jo aikaisemmin ollut jo 2-4 miestä. Näin ollen on mahdollista, että joku vielä ottaa 50-vuotiaita tai 60-vuotiaita vaareja itselleen, sellaisia kuin Sauli Niinistö ta Paavo Lipponen.
18-vuotias - 24 -vuotias nainen on miehelle lähelle 30-vuotiaana riski, koska hän on varman parisuhteen nuorena saatuaan ehkä valmis kokeilemaan uteliaisuudesta, mistä on jäänyt elämässään paitsi hankittuaan oman kullan niin aikaisin, ettei ole oikein kokemusta muusta.
Parisuhteen yhteiskunnallinen perusta on siinä, miten järkeviä päätöksiä naisten katsotaan tekevän tulevan tai olevan lapsensa puolesta.
painu säki vittuun noiden henkisten ikä juttujen kanssa. ei sellasesta ihmisten suhteiden välillä ole kyse vaan rakkaudesta. vitut jostaki iästä. se on vaan numero
Jos mies vaan sinulta seksiä haluaisi niin tuskinpa enää tuon ikäinen jaksaisi noin paljon vaivaa siihen nähdä, eli 90% todennäköisyydellä oikeasti on kiinnostunut. Jos vielä on nuoren näköinen niin tuskinpa mikään juoppo on.
mies voisi olla hyvinkin ehkä ujo ja mahdollisesti hieman kokematon ap. tekstin perusteella.
Varmaan ihan hyvä tyyppi.
se miksi mies on ottanut minuun vasta nyt yhteyttä johtuu siitä, että tosiaan nyt vasta nähtiin kunnolla ekaa kertaa. ollaan oltu ihan eri tehtävissä töissä ja joskus vilaukselta nähty. Sitten baarissa satuin olemaan samaan aikaan hänen kanssaan ja hän tuli heti jututtamaan, kun muulloin se ei ole ollut mahdollista. Tosin onhan hän saattanut olla varattuna aikaisemmin.
Mies ei ole todellakaan mikään juoppo, päin vastoin hän on himourheilija ja kroppa ihan viimeisen päälle kunnossa.
Tosiaan näen nyt hänet tässä vielä tänään ja varmaan ensi viikollakin ja katsoo nyt miten homma toimii:-)
ikäerosta ja suhteen läpikäyneenä voin kertoa, että loppui se kumminkin. Hänen kanssaan kasvoin aikuiseksi ja sitten lähdin itse koko suhteesta täysin kypsyneenä:)
Onko tämä mies 100% sinkku? Kun on 30...
Seksin vonkaajat yleensä eivät odota edes kahta viikkoa. Sen tyypin mies olisi toiminut jo kauan sitten, olittepa missä tehtävissä tahansa. Jollei tilaisuutta olisi tullut, sekin olisi kehitetty jostain. Vonkaaja olisi jo kaatanut sinut jollei muuten, niin urheilumielessä. Tai harjoituksen vuoksi. Kysymys kuuluukin: Kauanko luulisit pysyväsi samana ihmisenä? Paljonko luulisit muuttuvasi seuraavan parin vuoden sisällä? Vieläkö silloin etsit miehestä samoja asioita? Hyvä asia on, että tuossa iässä kaikki tekevät virheitä. Olet hyvässä seurassa. Ja ainakin voit tehdä virheesi miehen kanssa, josta olet ilmeisen kiinnostunut. Joskus selvät virheet tuottavat odottamattoman hyviä lopputuloksia. Välimeren eteläpuolella 19 30 on normaali naimakauppa. Toinen juttu on, että sinun ikäisestäsi nuorukaisesta ei vielä tiedä, mitä hänestä tulee. Voi tulla tuomari tai juomari, mistäs tiedät? 30 vuotias mies taas luultavasti jo on suurinpiirtein sitä, mitä hänestä on tullakseen. Taas kysymys kuuluu: Oletko sinä? Lopuksi vielä tärkein asia: Ihmissuhteissa kaikki on mahdollista ja viimekädessä rakkaus tekee ihmeitä, olipa ikäeroa tai ei.
kiitos sinulle yäktyyppi!
En tietenkään tiedä mitä minusta on tullakseen, mutta olisikin ihanaa kasvaa kokeneemman ja varttuneemman miehen rinnalla.
Olen nyt tosiaan tapaillut miestä ja koko yhteiskunta tuntuu olevan meitä vastaan, mutta onneksi kukaan ei ole tullut päin naamaa mitään aukomaan. Vähän vain ehkä kaveripiirissä on tullut jotain ns.hauskoja vitsejä aiheesta, mutta ei muuten.
Aion nyt todellakin ottaa selvää mitä tästä on tullakseen vai tuleeko mitään!
ei muulla ole väliä. Ja ensimmäiselle pojalle annatte nimeksi Yäktyyppi. No, ehkä sittenkään ei. Olkaa onnellisia!
Mihin tarvitse nykyistä ystäväpiiriäsi 5 vuoden - 10 vuoden päästä, kun he ovat omissa perheissään? Mieti, ketä oikein tarvitset 5 vuoden - 10 vuoden kuluessa:
1) työnantajasi-esimiehesi
2) puolisosi
3) vanhempasi ja perintörahat
=> Mieti siis, ketä kannattaa kuunnella ja miksi!
Kaikki on hyväksyttävää, kunhan kyseessä on kaksi aikuista ihmistä! Ei ole mitään ikärajoituksia. Kunhan kummatkin on onnellisia niin se on pääasia ja jos ympäristö ei teihin sopeudu, niin se ei varmaan ole silloin teidän (sinun ja miehen) päänvaiva?? Elä, äläkä mieti. Jos kaverit sua rakastaa, niin ei ne suo jätä jonkun miehen takia, joka on sua pari vuotta vanhempi. Itselläni ja miehelläni on ikäeroa 30 vuotta ja juttu on pyörinyt jo vuosia, onnellisia ollaan edelleen. Onhan niitä julkkiksia monta, joilla on iso ikäero, ensimmäisenä tulee mieleen Sauli Niinistö ja jänen Jenni vaimo. Heillä myös se 30 vuotta ikäeroa. Kaikki on ihan sinusta itsestä kiinni ja siitä mitä itse haluat. Minun mielestä teidät 11 vuoden ikäero ei ole edes ikäero =)
ei toimi.sillä teidän ikäero on aika suuri.erilainen elämän tapa ja ajattelumaailma.sinä elät vielä nuoruuttasi ja haluat kokeilla uusia asioita(joka tietenkin kuuluu asiaan).ja tämä vanhempi mies on kuitenkin kypsempi elämään.
en usko että pitkälle kantaa suhteenne.fyysiseen rakkauteen taitaa jäädä.usein vanhemmat miehet leikkivät nuorilla naisilla.eivät ole tosissaan näiden suhteen.älä ota vakavasti teidän suhdetta jottet joudu pettymään.
No tietenkin se aidosti kiinnostunut.
Itse tutustuin juuri 20-vuotiaaseen neitiin (olen itse 30-vuotias). En tosin aavistanut että välillämme olisi juurikaan ikäeroa ennen kuin oli jo "myöhäistä". Molemmat kokevat että juttu on ihan jees ja herrasmiehenä pyrin ajattelemaan naiseni parasta. Ehkä vielä normaalia enemmän juuri hänen nuoren ikänsä tähden. Sanoisin näin, että riippumatta siitä miten suhteemme kehittyy tai kuinka omat tunteeni tai hänen tunteensa tulevat muuttumaan, tahdon joka tapauksessa hänen parastaan. Seksi on mielenkiintoinen kysymys, sillä hän ei ole niitä jotka olisivat heti valmiita noihin hommiin. Itse olen aina ollut taas varsin innokas noissa asioissa, enkä näe tuossa innokkuudessa mitään pahaa. Kuitenkin nainen saa loppupelissä päättää että kuinka nopeasti edetään. Vaikka sitten ne pallit meinaisivatkin haljeta miljoonien pikku uimareiden painosta :D.
Itseäni ihmetyttää riippuvaisuutesi kavereistasi. Kenties oletkin vielä liian lapsi suhteeseen kypsän aikuisen kanssa? Kavereita, sisaruksia ja vanhempia kannattaa toki kuunnella sillä he saattavat ymmärtää antaa tarpeellisenkin varoituksen sanan, mutta kavereiden suhtautumisella ikäeroon sinänsä ei pitäisi olla kypsän naisen päätöksen kanssa mitään tekemistä. Eli kasvapa vielä tässä asiassa...
Olen nyt tapaillut reilut kolme viikkoa miestä ja vielä ei ole ainakaan mitään lopun merkkejä tiedossa.
Ja sinulle, GentleKhan, voit olla oikeassa, ehkä olen vielä tässä iässä liian riippuvainen ystävieni hyväksynnästä. Tosin olen huomannut, että ystäväni eivät oikein hyväksy tätä miestä ja itse asiassa ystäväni sanoi tässä yksi päivä ettei halua olla missään tekemisissä miehen kanssa tai edes kuulla miehestä mitään, koska hän vihaa sitä miestä. Aluksi kuulemma asia oli ok, mutta myöhemmin ystävieni mielipide on muuttunut. Ja se mielipide muuttui sen takia, koska minä ja tämä mies soitellaan/tekstaillaan päivittäin ja ystäväni näkevät tämän jotenkin uhkana ja muutenkin huonona käytöksenä. Ja muutenkin, koska mies saattaa vain soittaa missä olen ja mitä teen, niin ystäväni saavat raivokohtauksen siitä, että mies yrittää omia ja hallita minua. Olen itse asiassa antanut ystävieni sanomiset mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, koska minä olen tässä se, joka tapailee miestä. Tuntuu vain niin kurjalta ajoittain, kun esim. eilen ystäväni kysyi, että vieläkö tapailen tätä miestä, niin vastasin, että kyllä, niin ystäväni siihen, että: "no huhhuh... en kyllä ymmärrä sua".
Ei tuo tietenkään maailmaa kaada, mutta olisihan se hienointa, että miesystävä ja omat ystävät tulisivat toimeen keskenään. Nimittäin jos ollaan ystävien kanssa menossa baariin illalla ja tämä mies haluaisi viedä meidät sinne, niin ystäväni kuulemma mielummin kävelevät sen 20km kuin menisivät miehen kyytiin. Kyllä se satuttaa tietyllä tapaa. Tosin annan asian olla ja ehkä joskus vielä ystäväni hyväksyvät asian(kuinka kauan nyt tapailen miestä edes). Näen ystäviäni usein ja olisi kiva kun pystyisin heille puhumaan avoimesti kaikkea mitä teen miehen kanssa ja kuinka iloiseksi mies tekee minut, mutta ystäväni näkevät vain ikäeron, vaikka ehkä yrittävätkin ainakin hieman ymmärtää.
Kyllä, kuuntelen ystäviäni ja sitä mitä he haluavat sanoa, mutta en sen perusteella tee kyllä päätöstä suhteen jatkosta. Sen teen ihan omilta fiilispohjiltani. Kyse on vain siitä, että elämä hankaloituu kummasti, kun oma miesystävä ja omat ystävät eivät pysty olemaan samassa huoneessakaan...
Onpas sulla kivoja ystäviä? Taitaa olla ikuisia sinkkuja noilla asenteilla? Kukahan tuossa oikein yrittää omia ja ketä. KUKA päättää sun elämästä, mieti sitä!
Sinulla on todella hyviä ystäviä, koska he ovat ajankäytöstäsi mustasukkaisia miehellesi. Syykin on selvä. Yleensä naisilla ei ole kuin yksi bestis kerrallaan. Monta ystävätärtä on mahdotonta jo siitä syystä, että naisten ystävyys loppuu kuin veitsellä leikaten sitten, kun joku saa (paremman) miehen.
Nainen menettää toisen naisen miehenssä ystävättärensä, Sinut, koska sinä naisena omistaudut miehelle ja hylkäät ystävättäresi. Näin ei käy, jos Sinulla ei ole miestä.
Osa ystävättäriäsi voi olla Sinulle kateellisia, mutta tämä ei ole niin todennäköistä kuin se, että he pelkäävät menettävänsä mukavan seurasi.
Miehet eivät karehdi sairaasti toistensa naisystäviä yleensä, vaan miettivät, mistä muualta saisivat yhtä hyvän kuin kaveri sai. Se on kuin kilpailisi mopon tai automerkin paremmuudesta. Miehet keskenään myös vaihtavat vinkkejä siitä, keneltä irtoaa seksiä helposti tai kuka voisi olla melkein kunnollinen.
Kovin ovat erilaiset ystäväpiirimme. Itselläni on luottotuttavia jotka järjestäen hyväksyvät päätökseni vaikka olisivatkin asioista eri mieltä. Itse en ole niitä miehiä jotka soittelevat naisensa perään tyyliin "missä olet jne.", koska itsekin saattaisin pitää sitä jonkinlaisena kontrollinhalun merkkinä. Ja jos kokisin että naiseni on sellainen hepsankeikka jota pitää kontrolloida niin tulkitsisin omaavani vääränlaisen naisen.
Mitä ystäviesi käytökseen tulee, se on nähdäkseni kuitenkin epäkypsää ilman järkeviä syitä miehesi totaaliseen dissaukseen. Kuulostaisi pahasti siltä että he pyrkivät manipuloimaan ympäristöään voimakkaasti tällaisilla henkisen aggression keinoilla. Eli yksinkertaisesti sanottuna, he taitavat painostaa sinua ja miestäsi. Sinun oikeuksiasi hyvään elämään he tuolla tavalla loukkaavat ja miestäsi lievästi sanoen loukkaavat moisen sosiaalisen halveksunnan ja eristämisen keinoin. Minua surettaa puolestasi. Itsellänikin on pakostakin erilaisia ihmisiä ympärilläni jotka saattavat toimia ärsyttävästikin, mutta aggressiivinen henkinen manipulointi tavalla joka ei kunnioita sinua päätösvaltaisena aikuisena ihmisenä on kyllä jotain sellaista jota aikuisen ihmisen ei tarvitse sietää. Vaikuttaa siltä että olet herttainen ihminen mutta vääränlaisessa seurassa. Mitä asialle pitäisi sitten tehdä? Jos et halua kavereistasi eroon ja olet liian heikko vastustamaan heidän tahtoaan, joudut joka tapauksessa heittopussin rooliin. Parisuhde luodaan kahdenkeskisessä suhteessa miehen kanssa, ei kaakattavan kanalauman kanssa.
20 vuotiaat tai alle likat päälle kolmekymppisten miesten kanssa.
Hyi vittu.
tuon 30-vuotiaan Samin flaksi näkyy purevan noin 20-vuotiaisiin naisiin Big Brotherissa.
Et siis sinä ja tapauksesi vaan se kuinka hyvin se sopii yhteen omani kanssa!
Olen sinua pari vuotta vanhempi ja tutustuin itsekin 30v mieheen. Jotenkin tiesin lopussa, että siinä oli jotain mätää ja vasta noin vuoden(!) päästä heppu paljastui seksistiseksi supernarsistiksi, joka luulee itse jääneensä sinne parinkympin puolelle (käytös, ei tiedä mihin suuntaan menossa, katselee 16v teinityttöjen kuvia netissä ja omatkin kaverit noin 20v)... Onneksi pääsin hänestä eroon, mutta kuinka? Hän jätti minut 19v nais-työkaverin takia, jonka on tuntenut noin 2 vuotta... (ja että olenko vain kateellinen, en! kuvottaa koko mies sairaine tekoineen...)
Onneksi, et ole sama tyttö. Toivon, ettei mieskään olisi samanlainen! Uskon kuitenki, että nuorekkaita 30v miehiä löytyy, joiden kanssa voi pitää hauskaa, mutta ota varauksella, ettei hän sitten kuitenkin paljastuisi nuoruudenkaipuiseksi 30-kriisissä olevaksi...
Et siis sinä ja tapauksesi vaan se kuinka hyvin se sopii yhteen omani kanssa!
Olen sinua pari vuotta vanhempi ja tutustuin itsekin 30v mieheen. Jotenkin tiesin lopussa, että siinä oli jotain mätää ja vasta noin vuoden(!) päästä heppu paljastui seksistiseksi supernarsistiksi, joka luulee itse jääneensä sinne parinkympin puolelle (käytös, ei tiedä mihin suuntaan menossa, katselee 16v teinityttöjen kuvia netissä ja omatkin kaverit noin 20v)... Onneksi pääsin hänestä eroon, mutta kuinka? Hän jätti minut 19v nais-työkaverin takia, jonka on tuntenut noin 2 vuotta... (ja että olenko vain kateellinen, en! kuvottaa koko mies sairaine tekoineen...)
Onneksi, et ole sama tyttö. Toivon, ettei mieskään olisi samanlainen! Uskon kuitenki, että nuorekkaita 30v miehiä löytyy, joiden kanssa voi pitää hauskaa, mutta ota varauksella, ettei hän sitten kuitenkin paljastuisi nuoruudenkaipuiseksi 30-kriisissä olevaksi...
Hei!
Itse olen ollut vastaavassa tilanteessa kuin sinä nyt olet.
Voin kertoa kokemuksesta, että ei kannata aloittaa mitään, ellei ole varma.
Itselläni suhteeni kaatui siihen ,että meillä oli niin erilaiset elämäntilanteet, eikä ihme!
Rikot vain itseäsi jos pääset rakastumaan tuohon mieheen.
Ymmärrän kyllä, että hänessä on tiettyä itsevarmuutta ja kokemusta mikä vetoaa sinuun ja ehkä muuten vain pidät vanhemmista miehistä. Uskon myös ,että hän ei ole pelkän p*llun perässä. Mutta kyllä se selviää mitä hän on miehiään, esim. kuinka nopeasti hän haluaa seksiä ja yleisesti kannatta tarkkailla, miten hän kohtelee sinua ja suhtautuu sinuun. Kuitenkin kannatta erottaa lipevyys ja vilpitön kohteliaisuus!
Kannatta siis puhua, mitä haluatte suhteelta ja olisiko teillä tulevaisuutta.
Onnea matkaan!
Mie ite seurustelen kanssa 31 vuotiaan ihanan miehen kanssa oon ite 16. seurustelen koska muut minun ikäiseni pojat ovat niin tyhmiä eivätkä osaa rakastella. ihan normaalia on !! =)
Eivät osaa rakastella ja ovat tyhmiä?
Vähän kuten sinäkö?
mirjami06
29.6.2009 17:47
1
Sulje
naurattaa!
Et siis sinä ja tapauksesi vaan se kuinka hyvin se sopii yhteen omani kanssa!
Olen sinua pari vuotta vanhempi ja tutustuin itsekin 30v mieheen. Jotenkin tiesin lopussa, että siinä oli jotain mätää ja vasta noin vuoden(!) päästä heppu paljastui seksistiseksi supernarsistiksi, joka luulee itse jääneensä sinne parinkympin puolelle (käytös, ei tiedä mihin suuntaan menossa, katselee 16v teinityttöjen kuvia netissä ja omatkin kaverit noin 20v)... Onneksi pääsin hänestä eroon, mutta kuinka? Hän jätti minut 19v nais-työkaverin takia, jonka on tuntenut noin 2 vuotta... (ja että olenko vain kateellinen, en! kuvottaa koko mies sairaine tekoineen...)
Onneksi, et ole sama tyttö. Toivon, ettei mieskään olisi samanlainen! Uskon kuitenki, että nuorekkaita 30v miehiä löytyy, joiden kanssa voi pitää hauskaa, mutta ota varauksella, ettei hän sitten kuitenkin paljastuisi nuoruudenkaipuiseksi 30-kriisissä olevaksi... "
Sinun kokemuksesi on melkein identtinen oman kokemukseni kanssa. Aloin seurustelemaan 18-vuotiaana 28 vuotiaan miehen kanssa, ja miehestä paljastui juuri samat asiat kuin sinulla.
-kuvake.netissa etsi seuraa alaikäisistä
-tietokoneelta löytyi satoja alaston/bikinimalli kuvia 14-16 vuotiaista tytöistä
-seksiriippuvainen, narsisti.
-kiinni äidissään.
-Todellakin LAPSELLINEN, kehitysvaiheet jääneet silti elämättä VAIKKA IKÄÄ TÄLLÄHETKELLÄ miehellä se 30-v.
Että ikä ei kerro, että mies on kypsä.
Päinvastoin, yleensä vanhemman miehen kiinnostus nuoriin naisiin kertoo siitä, että ei saa ikäistään naista koska heill' kriteerit ovat kovempia, he ovat fiksumpia jne.
Pitävät nuoria naisia helppoina.
Pysykää kaukana, säästytte..