kun tuskat käyty läpi ja on oma elämä,viimeinkin tasottunut.
Niin,mikäs sen parempaa,ei tarvii riidellä kenenkään kanssa,eikä kysellä lupia,saako omilla rahoilla ostaa ehkä jotain itselleenkin.
Eikä tarvitse pelätä,et saa tukkapöllyä,jos ei ole kunnolla.Eikä kukaan riehu kotona,särkien huonekaluja,eikä hauku ja nimittele kaikella mahdollisella tavalla.
En enää sure päivääkään,vaikka olihan siinä joskus hyvääkin,mutta enempi pahaa.
Niin,mikäs sen parempaa,ei tarvii riidellä kenenkään kanssa,eikä kysellä lupia,saako omilla rahoilla ostaa ehkä jotain itselleenkin.
Eikä tarvitse pelätä,et saa tukkapöllyä,jos ei ole kunnolla.Eikä kukaan riehu kotona,särkien huonekaluja,eikä hauku ja nimittele kaikella mahdollisella tavalla.
En enää sure päivääkään,vaikka olihan siinä joskus hyvääkin,mutta enempi pahaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Samoin täällä, että enempi oli sitä kaikkea joka ei parisuhteeseen kuulu, ei ainakaan rakastavaan sellaiseen. Ei se ole ihmisen elämää jos tulee tukkapöllyä (meillä oli rinnuksiin käymistä, nyrkillä päähän jne), ei jos nimitellään kaikin tavoin (huorasta hulluun, tyhmään, sairaaseen..).
Toinen osteli mitä sattui ja maksa piti minunkin. Vaikka viimesillä rahoilla, tai sitten lainatuilla. Jos kritisoin niin eikun riitaa.
Lähdin.
Oisin odottanut että pyytää anteeksi. Että on pahoillaan. Ei oo tapahtunut eikä varmaan tapahdu. Ei se ois muuttanut tilannetta, mutta ois kai se ollut ees oikein myöntää että teki väärin.
Ero on lopullinen.
Elämä on semmosta, valintoja ja niiden kans elämistä.
Olis pitänyt lähteä aikaisemmin, jos jotain spekuloida haluaa. Mutta, parempi ees myöhään .. kuin ettei ollenkaan.
Näinhän se on, puntaroidaan hyvät ja huonot asiat. Ja ne huonot asiathan jos painavat eniten puntarissa, on eroaminen halpompaa. Kyllä itsekkin puntaroin (melkein liiankin) pitkään, jätänkö alkoholisti miesystäväni. Helpotus oli suuri kun olin ratkaisuni tehnyt. Tähän auttoi myös paljon tieto alkoholistin vaikutuksesta perheen ihmissuhteisiin.