Tuli mieleeni tuosta Ziselin aloituksesta ja siitä versoneesta keskustelusta puutteessa eläminen.
Ymmärtääkseni siinä todettiin, että jos jostain kieltäytyy omasta halusta, niin silloin ei kärsi puutteesta.
Jos minä jostain mielestäni ylevästä syystä, onpa se sitten moraali, terveys, uskonto tai mikä lie, kieltäydyn jostain nautinnosta, niin ei se tarkoita, ettenkö minä kärsisi sen puuttesta.
Jos Rouva Ratikka vaikkapa sairastuisi, niin enhän minä silti kävisi muita paneskelemassa, mutta taatusi kärsisin seksin puutteesta. Tai jos teveyttäni edistääkseni lopettaisin dokaamisen ja polttamisen, niin varmaan kärsisin niiden puutteesta ja tyydyttymättömästä himosta. Siitäkin huolimatta, että kokisin tehneeni oikean valinnan.
Toisaalta taas ymmärrän, ettei vegaani edes kaipaa lihaa eikä näin ollen kärsikään siitä, mutta mielestäni se on eri asia.
Eli kysymys on siis, voiko mielestäsi puutteesta kärsiä, vaikka se olisikin "itseaiheutettua"?
Ymmärtääkseni siinä todettiin, että jos jostain kieltäytyy omasta halusta, niin silloin ei kärsi puutteesta.
Jos minä jostain mielestäni ylevästä syystä, onpa se sitten moraali, terveys, uskonto tai mikä lie, kieltäydyn jostain nautinnosta, niin ei se tarkoita, ettenkö minä kärsisi sen puuttesta.
Jos Rouva Ratikka vaikkapa sairastuisi, niin enhän minä silti kävisi muita paneskelemassa, mutta taatusi kärsisin seksin puutteesta. Tai jos teveyttäni edistääkseni lopettaisin dokaamisen ja polttamisen, niin varmaan kärsisin niiden puutteesta ja tyydyttymättömästä himosta. Siitäkin huolimatta, että kokisin tehneeni oikean valinnan.
Toisaalta taas ymmärrän, ettei vegaani edes kaipaa lihaa eikä näin ollen kärsikään siitä, mutta mielestäni se on eri asia.
Eli kysymys on siis, voiko mielestäsi puutteesta kärsiä, vaikka se olisikin "itseaiheutettua"?
Vastaukset 58
Vanhimmat
*Vain porvarit*
Se vahvisti ennakkoasenteitani, jos se oli tarkoituksesi.
..se kärsimys ylevöittää ja kuuluu olennaisena osana siihen prosessiin jonka on valinnut....
Otan itselleni tutun esimerkin: kova treeni...siihen kuuluu kovaa työtä, kurinalaisuutta, itsensä kieltämistä joissain asioissa, kipua....
Mutta silti se on mun oma valinta!
Usein kovan reenin jälkeisenä aamuna kun herää, ni tuntuu ettei meinaa pystyä kättään nostamaan ylös tms...silloin tulee mieleen et kaipaa sitä kivuttomuutta...mutta kun muistaa, että se on oma valinta ja miksi sen on tehnyt, ni ymmärtää sen kivun olevan osa sitä prosessia...
Ehkä tässä on jotain sellaista, mitä ajoin takaa. Askeesi tai kärsimys liittyy siitä saatavaan vielä suurempaan nautintoon. Mutta silloinhan kyse ei ole puutteesta vaan päinvastoin nautinnontavoittelusta.
koko ikäni kärsinyt, enkä mielestäni oo ansainnut sitä. (Ellen sit tosiaan oo ollut joku sarjamurhaaja aiemmassa elämässäni)..
Eli kyllä voi jonkun asian puutteesta kärsiä ilman omaa tahtoa.
.
Makustele mielessäsi näitä "seksi" "seksinpuute" "puutteessa"
Kun seksin yhteydessä sanotaan että ollaan puutteessa, niin silloin sitä halutaan mutta ei saada. En ole koskaan käsittänyt kenenkään sanomista "saatana kun mua panettaa ja mä olen niin puutteessa että vois rajähtää" että se nyt ihan omasta vapaasta tahdostaan ja valinnastaan esim. seksiin kyllästymisen takia ollaan tuossa tuskankiemuroissa.
Kun kieltäytyy jostain omasta halustaan, voi silti kokea joskus mielitekoja mutta se ei ole puutetta sanan kunnon merkityksessä. Puutehan on sellaista mitä sä tarvit ja haluat mutta et saa.
Rouvan Ratikan sairauden aiheuttama selibaatti valinta, on sinun valinta mutta se ei kuintenkaan lähde sinusta itsestäsi, omasta tarpeesta/halusta kuten esim. minun selibaattivalintani. Tuossa tapauksessa valitset sen, koska et halua käydä vieraissa tms. Se ei estä puutteentuntemista.
Myös seksittömän elämän voi valita kuten vegaani lihattoman elämän, eikä se aiheuta puutetta.
.
Mutta voiko sen valita ilman puutetta, vai onko silloin enemmän tai vähemmän aseksuaali, jos sen puutteesta ei kärsi?
Toisaalta, kuten esimerkkisi osoitti, vaimon sairauden seuraus ei olisi oma valintani. Mutta entäs vaikkapa tupakkalakko? Sehän olisi nimenomaan itse valitsemani kärsinysnäytelmä ilman uloista pakkoa? (Olettaen, ettei lekuri olisi lukenut madonlukuja.)
.
Osasinko kerrankin asettaa ajatukseni ymmärrettävään muotoon? :)
Itse en koe olevani aseksuaali vaikka sanonkin joskus jopa itseäni sellaiseksi. Kyllä mä olen ihan selibaatissa, monesta syystä johtuen, ja se on mun valinta. Aseksuaalia nyt ei ainakaan voida sanoa olevan puutteessa :)
Tupakkalakko, se on mulla nyt edessä, on myös oma valinta. Voidaan kärsiä kaikki helvetin tuskat, ja voidaanhan nikotiinivajetta sanoa että se johtuu nikotiinin puutteesta, mutta varsinaista puutetta se silti ei ole. Siinäkin on oma halua pontimena. Itseasiassa lääkärin määräämästä tupakkalakosta voidaankin jo enemmän sanoa ettei se olisi ihan oma valinta, joten silloin voidaan puhua jopa puutteesta, jos lakkolainen haluaa röökiä muttei saa. Eli kyse ei ole omasta tahdosta, ja silloin koetaan puutetta.
Oma tahto ja valinta on ne määräävät jutut joiden toteutuessa ei voida puhua puutteesta.
Mun selibaattiani voitaisiin ajatella tälläin. Muutan tuon sun kohdalle, niin josko avautuu helpommin.
Eli inhoat jotain ruokaa, vaikkapa lanttua, etkä halua syödä sitä. Päätät lopettaa lantun syönnin, ja vähän ajan päästä et enää edes muistele koko lanttua. Joskus näkiessäsi lanttuja syöviä naureskelet mielessäsi että "luojan kiitos mun ei tarvi tota sontaa syödä.. hä hä hää".
Et kärsi tuolloin lantunpuutteesta, koska valitsit lantuttoman elämän etkä edes halua sitä :)
.
...hämmästyttää toi sun suhtautuminen seksiin. Mun mielikuvitus ei riitä keksimään mikä saa ihmisen suhtautumaan noin negatiivisesti seksiin. Ei tarvi kertoo, en oikeasti halua edes tietää.
että entiset alkoholistit on kaikista kamalimpia moralisoijia! Vaikka olisit kylässä jossain Torniossa ja kannat viinaa kassissa ja ne sen huomaa (eikä tiedä vedätkö elämäsi ainointa kertaa sitä viinaa) niin kyllä todellakin paheksuu. Jos ei ne ihan tule sanoo kuinka huono ihminen olet kun juot viinaa niin kyllä sen niitten katseista huomaa.
Kai niitä vituttaa kun on pilannut oman elämänsä viinalla joskus ja JOUTUU olee ilman viinaa kun ei osaa kunnolla sen kanssa olla, että joku toinen voi juoda sillontällön eikä silti juo vuokrarahojaan tms.
Tää ei ollut mikään vertaus mihinkään... tuli vaan sun "lanttu-jutusta" mieleen.
Mutta silloinhan en olisi lanttua koskaan kaivannutkaan. Minä voisin vallan mainiosti luopua Zeron juonnista vaikkapa euron vedonlyönnin seurauksena loppuiäkseni. ;-)
Sain ensimmäisen kerran saikkua moneen vuoteen ja nauraminen sattuu aivan saatanasti.
.
Kun et juo Zeroa, et tunne mitään puutettakaan. Voilla!! :)
.
.
Anna nyt mun kertoa :)
.
.
Sopinut edes tuohon lanttuun, seksijutusta puhumattakaan :)
.
sua duunaillessa?
.
Paljon mahdollista, en tiedä :)
.
impo AA-lainen
elää "itseaiheutetussa puutteessa" ja kärsiäkin siitä, jos kyse on periaatteesta. Silloin oman tahdon täytyy olla riittävän luja, jos ei halua joutua ristiriitaan omien periaatteittensa kanssa.
...että puutteesta voi kärsiä vain silloin kun se ei ole omasta tahdosta kiinni.
niin silloin ei kyllä kärsi mistään.
Nimim. Miehenä yli vuoden joskus ollut selibaatissa.
ps. Luovu ennakkoluuloistasi.
No niinhän minä jo monta kertaa totesin, että jos jonkun asian puutteesta saa toisella tavalla enemmän takaisin, niin silloinhan kyse on nautinnosta eikä kärsimyksestä.
esim. kieltäytyy seksistä kasvattaakseen luonnettaan, jos vaikka seksi on alkanut hallita liiaksi elämää ja ajatuksia. Tottakai se aiheuttaa kärsimystä ainakin aluksi.
Mä itse olen päättänyt, etten harrasta minkäänlaisia irtosuhteita/ yhdenillanjuttuja, eli en siis seksiä seurustelusuhteen ulkopuolella. Ja koska olen erittäin valikoiva eli nirso kumppaneideni suhteen, en päädy seurustelemaan kovin helposti, joten ei tule harrastettua seksiäkään.
Enkä mä tästä kärsi ollenkaan.
(Olen nainen.)
2 kuukautta omasta tahdostani selibaatissa ja kärsin ajoittain helvetillisestä munanpuutteesta. Anteeksi ronski ilmaisuni, mutta kauniimpi kuvaus ei kuvaa sitä riittävän hyvin.
Kuka edes löytää uuden kumppanin noin nopeaa, jollei ole täys lutka jolle kelpaa kuka vaan.
kyllä valikoiva lutka :)
voi kärsiä,en minä ainaskaan.
aiheesta vois oikeesti keskustella livenä 4 tuntia yhteen putkeen
eikö totta?
Kyllä kyllä. Juurikin sellaisia olemme. Oletko nyt tyytyväinen?
jos lopettaminen lähtee aidosta halusta lopettaa ei tarvitse kärsiä puutetta.
Jos taas syynä on joku muu syy, joka ajaa lopettamiseen esim. pitenevä elinajanodote, niin mielestäni puutteen tunnetta voi kokea.
.
.
Jos ei tahdo jotain, niin sen puutteesta ei voine kärsiäkkään.
jotakin muuta
kun aikoinani lopetin tupakoinnin, mulla oli ihan helvetin vaikeeta. Itse halusin eroon tupakasta, mutta lopettaminen oli yhtä kärsimystä.
Parin vuoden päästä ei tehnyt pahemmin mieli tupakkaa ja nyt tupakki haisee helvetin pahalle, enkä voi ymmärtää mikä siinä oli silloin niin hyvää.
Selibaattiin en vapaaehtoisesti alkaisi, koska seksi on sentään vaan syntiä, mutta terveellistä sellaista.
syntiä. Jos nyt Raamattua mukailen, niin Jumala loi meidät mieheksi ja naiseksi, ja laittoi Eedeniin sikiämään ja täyttämään luomaansa maata. Syntisotkut ei siihen kuulu.
Kyllä seksi on lähimpänä sitä hyvää mitä varten täällä olemme.
Taisit provoilla... :)
että on se, jos sitä tekee muuten, kuin siittämistarkoituksessa. Mutta juu, provoksi pikkuisen liian mieto?
Eikös se ole niin, että kaikki hyvä on epäterveellistä ja kiva on syntiä?
Ja seksi on seksiä silloin kun ei olla siittämässä... Siitoshetkellä se on -luomistyötä-...ainakin sen auttamista.
En saa otetta kirjoittamastasi. Siis mitä sä oikein haet? Sä listailit, että sä kärsisit 1. seksin puutteesta ja että 2. kärsisit ylipäätään nautinnoista kieltäytymisestä (eh, kehälogiikkaako?). Sou? Mikä tossa oli se ajatuksen "ydin"? Miten toi "oma tahto" edes liittyy tohon sun juttuun, kun et perustellut sitä mitenkään? Susta siis on "eri asia", että vegaani ei kaipaa lihaa? Eikö vegaanilla siis ole omaa tahtoa?;( Anteeks, mutta mä en tajua!;D
Pystyisitkö sinä jotenkin hahmottelemaan tai määrittelemään, että mitä toi käsite "oma tahto" sulle niinkuin tarkoittaa ja että minkäsortin ajatuksen jalokiveä sä oikein meinasit käsitteellä "itseaiheutettua"?
Ehkei ole tarkoituskaan, että kirjoitukseni avautuisi aivan kaikille. Ihan tarpeeksi moni jo ymmärsi kirjoitukseni pointin ja vastasi siihen, mihin toivoin vastauksia saavanikin. Ja vieläpä erilaisia, jotka avarsivat jälleen maailmakuvaani.
No ehkä mulla sitten oli tossa se ajattelun next level, jonne et pääse.;) Sori, nou kän duu...
Kuule. Mä muistan, että kun lapsena kävin Heurekassa, oli siellä sellainen kiva putki, jonka läpi kulkiessa näki tosi mielenkiintoisia juttuja. Se putki oli siis suora, ihan strict on the line...Ajattelin, että kun mä tsiigailen vaan eteeni, niin etenen nopeiten. Nopeushan toki on arvo jo itsessäänkin!
Ihan sitä mieltä saat vaikka vegaaneistakin olla kuin mitä olet, mutta en _mä_ sitä olisi halunnut tietää!;D Voisit olla hienotunteisempikin, sinäkin joskus...
Ja joo: kieltämättä se on ihan totta, etten mihinkään jaa/ ei -listauksiin useinkaan edes osaa vastata. Kaikki siis voittivat.
vähän pisti silmään. Ymmärsin pointtisi ja olen sitä mieltä, että toki voi puuttesta kärsiä vaikka se olisikin itseaiheutettua. On eri asia olla kaipaamatta esim. seksiä (en tajua ihmisiä, jotka ei sitä ikinä kaipaisi, mutta meitä on ns. moneen junaan) tai tupakkaa, jos kyseisiä nautintoja ei elämäänsä oikeasti kaipaa kuin moraalisen, terveydellisen tms. syiden takia päättää luopua, jostakin itselle nautintoa tuottavasta asiasta, Silloin on kyse päätöksestä. Jos ei tupakoi tai on ns. aseseksuaali, ei kai siinä mitään puutetta voi olla kuin ei ole tarvetta tai tarkemmin sanottuna; tupakka, seksi ym, ei tuota nautintoa tai edes päähän pätkähdä.
Tämä on ehkä pikkumaista, mutta kyllä vegaanikin voi kaivata lihaa ja kärsiä sen puutteesta. Jos lihasta pitäisi, mutta on (tavallisimmin) eettisistä syistä luopunut sen syönnistä. Silloin tilanne on sama kuin hypoteettisessa Rva Ratikan sairastumistilanteessa.
Olen itse vegetaristi, syön kasviksia ja maitotuotteita, lihaa inhosin jo lapsena. En siis kärsi lihan puuttesta, mutta tunnen muita kasvissyöjiä, joihin toisinaan iskee suoranainen lihanhimo. Silloin he kieltäytyvät tahdonvoiman avulla. Eli eikö tämä nyt myös ole sitä 'omaa tahtoa'?!
Ihmisen oma tahto on varsin mielenkiintoinen aihe. Siitä saisi vaikka kuinka laajoja keskusteluja aikaan. Jos ajatellaan kasvatusta, yhteisön ja yhteiskunnan odotuksia, mainontaa, yleistä mielipidettä ja yleisesti sopivina pidettyjä asioita, läheisten odotuksia etc., niin mitä se ihmisen vapaa tahto loppujenlopuksi oikeastaan on... Vai onko sitä?!
Vegaaniesimerkkini ei ollut aivan loppuunsaakka harkittu, mutta lähes kaikki näyttävät kuitenkin ymmärtäneen pointtini, että jotain asiaa ei edes kaipaa tai se peräti ällöttää, jostain kieltäytyminen vaatii tahdonvoimaa.
Hyvä meininki sulla!
Jos siis ihminen eiii ole päläpälä, niin ihminen on päläpälä ja täten ihminen on päläpälä, mistä seuraa, että ihminen on päläpälä, josta seuraa, että ihminen on päläpälä, mikä johtaa siihen, että ihminen on päläpälä, paitsi jos ihminen on päläpölö.
Hienoa, että sinäkin tajusit homman nerokkuuden. Olin vähän huolissani puolestasi.
Nerokasta on perustella.
Pidä tuo! ;-)
Pidän kyllä, jos sä pidät ensin! ;-)
Homma on sitten sovittu. ;-)
Puoli vuotta ilman tupakkaa takana ja välillä tekee ihan käsittämättömän paljon mieli, mutta ei se puutteesta johdu, vaan vieroitusoireista. Puute käsitteenä ylipäätään on vähän ryöstöviljelty, sillä oikea puute tarkoittaa minusta jotakin sellaista, että joku elämänedellytysasia jää puuttumaan. Itse olen kärsinyt anemiasta eli raudanpuutteesta, mutta seksiä, tupakkaa ja viinaa vain haluan. :)
Ja mikä tulee seksiin, viinaan ja tupakkaan, niin se on tottumiskysymys. Mitään niistä en oikeasti TARVITSE, koska pärjäisin ilman niitä vaikka autiolla saarella. Mutta tämä tosin pätee vain minuun enkä väitä että kaikki olisivat samanlaisia. Minä mm. tarvitsen hiilihydraatteja (testattu on), mutta jotkut pärjäävät ilmankin ja vieläpä hyvin (kuulemma, joskin epäilen).
Niin että eihän ihminen hengissäpysyäkseen paljoakaan tarvitse, mutta silti me himoitsemme monenmoisia asioita.
näin ollen puute, tarve, halu ja himo olisi hyvä osata erottaa toisistaan.
Ylensä keksin aloitukseni pienessä nousupöhnässä, jolloin en välttämättä ole terävimmilläni, vaikkakin idearikkaimmillani. Niinpä saivarreltavaa saattaa löytyä enemmänkin jos sellaiseen haluaa ryhtyä. ;-)
Mitäs noin muuten olet puuhaillut, kun ei ole näkynyt?
ei vaan ole ollut mitään kommentoimisen arvoista viime aikoina. Ja olihan tässä muutakin puuhaa ;)
Nyt on Poikaystävä palautettu kotimaahansa ja Immu käytetty koiranäyttelyssä, joten palstallakin varmaan näkyy...
Siis Britteihin vai Afganistaniin? Mites Immu pärjäsi?
nyt ja viikon päästä Irakiin. Immu pärjäsi yli odotusten, sai ERInomaisen, voitti junnu-urokset ja sai Juniorivoittajan tittelin sekä Juniorisertin. Nyt se on vaan ihan pihalla, etsii Poikaystävää joka puolelta ja vinkuu. C'est la vie ja takaisin rutiineihin. Plääh.
No Irakissahan se olikin. (Sama pää kesät talvet.) Ja onnea vaan sille nelijalkaiselle. ;-)
ei tajua menestyksestään mitään... Mutta tää on sen tie joko pukille tai pallien poistoon, joten paree pärjätä! ;)
No, teillä se on sitten edessä, jossain vaiheessa. Ehkä. Koiranäyttelyissä sentään on oikeasti mukavampaa kuin mitä voisi kuvitella.
Onhan niitä sattuneesta syystä tullut jo kierrettyä. Tosin en ole yhtään innostunut näyttely- tai pennuntekotouhusta. Oikeastaan allergien takia poisannettu aikuinenkin kelpaisi meille oikein hyvin. Kun vaan löytyisi suht terve perhekoira.
voi kärsiä puutteesta, vaikka itse onkin tavallaan sen aiheuttaja. Toisaalta, jos kieltäytyy esim. seksistä sen vuoksi, ettei yksinkertaisesti halua alentaa tasoaan ja tyytyä johonkin, mitä ei loppujen lopuksi pitkällä tähtäyksellä halua, niin silloin se kieltäytymisestä johtuva kärsimys on pienempi kuin kärsimys, mikä aiheutuisi siitä ettei kieltäydy "kutsusta". :) Aina kannattaa valita pienempi paha kuitenkin elämässä, eikö?
Pienempi paha tai kärsimystä surempi nautinto, kuten vaikka tuossa The Onen esimerkissä.