http://www.tem.fi/index.phtml?89506_m=94315&89506_o=10&s=2467
"Tiedotteet: Työ
27.2.2009 9.35
Uutta tutkimustietoa: Työmarkkinatukiuudistuksella ei ollut suoria työllisyysvaikutuksia
Vuonna 2006 toteutettu työmarkkinatukiuudistus on lisännyt pitkäaikaistyöttömien osallistumista työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Sen sijaan uudistuksella ei ollut suoria työllisyysvaikutuksia. Näin arvioidaan 27.2.2009 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Kari Hämäläisen, Juha Tuomalan ja Minna Ylikännön tutkimuksessa ”Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset”.
Työmarkkinatukiuudistuksen myötä työ- ja elinkeinotoimisto on velvollinen tarjoamaan 500 päivää työmarkkinatukea saaneelle työttömälle aktiivitoimenpiteitä ja työtön on velvollinen osallistumaan niihin työmarkkinatuen lakkauttamisen uhalla.
Uudistus kasvatti toimenpiteisiin osallistumisen määrää. Kunnat lisäsivät tukityöllistämistään, mutta myös muiden toimenpidemuotojen kuten työvoimapoliittisen koulutuksen tarjonta kasvoi. Kuntien keskeistä roolia työttömyyden hoidossa painotettiin tutkimusta varten tehdyissä viranomaishaastatteluissa. Samaten yhteistyön merkitys eri viranomaistahojen välillä nähdään tärkeänä.
– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lisääntyneellä aktivoinnin uhalla ei saatu pitkäaikaistyöttömiä avoimille työmarkkinoille. Siihen tarvitaan ennen kaikkea pitkäjänteistä yhteistyötä työttömän kanssa, eli enemmän porkkanaa kepillä kannustamisen sijaan, työministeri Tarja Cronberg totesi tiedotustilaisuudessa.
Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy monesti muitakin ongelmia kuin itse työttömyys. Työllistymisen esteenä ovat usein esimerkiksi sairaudet tai ylivelkaantuminen. Pelotteiden avulla ei näitä työllistymisen esteitä poisteta. Toisaalta aktivoinnin uhka ei toimi pelotteena niille, jotka ovat jo täysin syrjäytyneet työelämästä.
Seinä on usein vastassa avoimilla työmarkkinoilla
Aktivoinnin lisääminen ei yksistään edistä pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Tavoitteena on siirtyä erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden kautta avoimille työmarkkinoille, mutta seinä tulee usein vastaan palkkatuetun työn loputtua. Sen jälkeen on edessä jälleen työttömyys.
Pitkäaikaistyöttömän kannustaminen ja motivoiminen takaisin työmarkkinoille vaatii yksilöllisten ongelmien paikantamista ja oikeanlaisen tuen löytämistä. Kannustimia on hyvä olla olemassa, mutta voidaan kysyä, millaiseksi kannustimeksi esimerkiksi työmarkkinatukiuudistuksen mukanaan tuoma vastikkeellisuus käytännössä koetaan. Sen suhteen ainakin tutkimusta varten haastatellut viranomaiset ja myös työttömät itse olivat kovin epäileväisiä.
Paikallistason viranomaisten ja erityisesti kuntien toiminnalla on tutkijoiden mukaan merkittävä rooli työttömyyden hoidossa. Siksi paikallisen tason innovaatioita oman alueensa työttömyyden hoidossa paikallisten tarpeiden pohjalta tulisi tukea aiempaa enemmän. Hyviä kokemuksia paikallisista työllistämishankkeista on saatu esimerkiksi Kinnulassa ja ehkä vastaisuudessa myös Paltamossa, joissa molemmissa on erityisesti haluttu puuttua varhaiseen työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja -sarjan painetut julkaisut ovat maksullisia ja niitä myy Edita. Julkaisuja voi tilata sähköpostitse: [email protected] tai ostaa verkkokirjakaupasta: www.edita.fi/netmarket.
Tutkimus kokonaisuudessan
Lisätiedot:
Johtava ekonomisti Kari Hämäläinen, VATT, p. 040 3045518, [email protected]
Erikoistutkija Juha Tuomala, VATT, p. 040 3045575, [email protected]
Tutkija Minna Ylikännö, KELA; p. 020 6342803, [email protected]
työmarkkinaneuvos Matti Sihto, TEM, p. 050 3960092, [email protected]
"
"Tiedotteet: Työ
27.2.2009 9.35
Uutta tutkimustietoa: Työmarkkinatukiuudistuksella ei ollut suoria työllisyysvaikutuksia
Vuonna 2006 toteutettu työmarkkinatukiuudistus on lisännyt pitkäaikaistyöttömien osallistumista työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Sen sijaan uudistuksella ei ollut suoria työllisyysvaikutuksia. Näin arvioidaan 27.2.2009 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Kari Hämäläisen, Juha Tuomalan ja Minna Ylikännön tutkimuksessa ”Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset”.
Työmarkkinatukiuudistuksen myötä työ- ja elinkeinotoimisto on velvollinen tarjoamaan 500 päivää työmarkkinatukea saaneelle työttömälle aktiivitoimenpiteitä ja työtön on velvollinen osallistumaan niihin työmarkkinatuen lakkauttamisen uhalla.
Uudistus kasvatti toimenpiteisiin osallistumisen määrää. Kunnat lisäsivät tukityöllistämistään, mutta myös muiden toimenpidemuotojen kuten työvoimapoliittisen koulutuksen tarjonta kasvoi. Kuntien keskeistä roolia työttömyyden hoidossa painotettiin tutkimusta varten tehdyissä viranomaishaastatteluissa. Samaten yhteistyön merkitys eri viranomaistahojen välillä nähdään tärkeänä.
– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lisääntyneellä aktivoinnin uhalla ei saatu pitkäaikaistyöttömiä avoimille työmarkkinoille. Siihen tarvitaan ennen kaikkea pitkäjänteistä yhteistyötä työttömän kanssa, eli enemmän porkkanaa kepillä kannustamisen sijaan, työministeri Tarja Cronberg totesi tiedotustilaisuudessa.
Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy monesti muitakin ongelmia kuin itse työttömyys. Työllistymisen esteenä ovat usein esimerkiksi sairaudet tai ylivelkaantuminen. Pelotteiden avulla ei näitä työllistymisen esteitä poisteta. Toisaalta aktivoinnin uhka ei toimi pelotteena niille, jotka ovat jo täysin syrjäytyneet työelämästä.
Seinä on usein vastassa avoimilla työmarkkinoilla
Aktivoinnin lisääminen ei yksistään edistä pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Tavoitteena on siirtyä erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden kautta avoimille työmarkkinoille, mutta seinä tulee usein vastaan palkkatuetun työn loputtua. Sen jälkeen on edessä jälleen työttömyys.
Pitkäaikaistyöttömän kannustaminen ja motivoiminen takaisin työmarkkinoille vaatii yksilöllisten ongelmien paikantamista ja oikeanlaisen tuen löytämistä. Kannustimia on hyvä olla olemassa, mutta voidaan kysyä, millaiseksi kannustimeksi esimerkiksi työmarkkinatukiuudistuksen mukanaan tuoma vastikkeellisuus käytännössä koetaan. Sen suhteen ainakin tutkimusta varten haastatellut viranomaiset ja myös työttömät itse olivat kovin epäileväisiä.
Paikallistason viranomaisten ja erityisesti kuntien toiminnalla on tutkijoiden mukaan merkittävä rooli työttömyyden hoidossa. Siksi paikallisen tason innovaatioita oman alueensa työttömyyden hoidossa paikallisten tarpeiden pohjalta tulisi tukea aiempaa enemmän. Hyviä kokemuksia paikallisista työllistämishankkeista on saatu esimerkiksi Kinnulassa ja ehkä vastaisuudessa myös Paltamossa, joissa molemmissa on erityisesti haluttu puuttua varhaiseen työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja -sarjan painetut julkaisut ovat maksullisia ja niitä myy Edita. Julkaisuja voi tilata sähköpostitse: [email protected] tai ostaa verkkokirjakaupasta: www.edita.fi/netmarket.
Tutkimus kokonaisuudessan
Lisätiedot:
Johtava ekonomisti Kari Hämäläinen, VATT, p. 040 3045518, [email protected]
Erikoistutkija Juha Tuomala, VATT, p. 040 3045575, [email protected]
Tutkija Minna Ylikännö, KELA; p. 020 6342803, [email protected]
työmarkkinaneuvos Matti Sihto, TEM, p. 050 3960092, [email protected]
"
Vastaukset 1
Vanhimmat
eikä lätistä jostain toimeentulotuista mitään, loispummihuijareille (linevätkö Laatusen kavereita ?) miljardit menevät.