Ongelma on siis tämä: ystäväni (mies) on rakastunut minuun. Ollaan oltu ystäviä jo vuosia, joten siksi tämä tilanne ihmetyttää. Muita miehiä mulla on ollut ja mennyt enkä kertaakaan ole huomannut mitään mustasukkaisuutta. Mutta nyt kun ei ole mitään viritelmiäkään niin ystäväni kertoi että hänellä on vahvoja tunteita minua kohtaan yms.
Siis mitä tehdä? Kyseinen mies on todella ihana, mutta ei vaan iske muhun muuta kuin ystävänä. Olen kertonut sen monta kertaa, mutta silti hän tuntuu elättelevän "ehkä sitten joskus-tunnetta"... En halua harhaanjohtaa, olenkin kertonut monta kertaa että hän on tärkeä ihmissuhde mulle, yksi parhaista ystävistäni. Mutta ei mee läpi.....
Mitä tehdä? En tietenkään halua loukata/satuttaa tms. mutta en halua suhdetta enkä halua että menetämme ystävyytemme.
Siis mitä tehdä? Kyseinen mies on todella ihana, mutta ei vaan iske muhun muuta kuin ystävänä. Olen kertonut sen monta kertaa, mutta silti hän tuntuu elättelevän "ehkä sitten joskus-tunnetta"... En halua harhaanjohtaa, olenkin kertonut monta kertaa että hän on tärkeä ihmissuhde mulle, yksi parhaista ystävistäni. Mutta ei mee läpi.....
Mitä tehdä? En tietenkään halua loukata/satuttaa tms. mutta en halua suhdetta enkä halua että menetämme ystävyytemme.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olet ollut hänen ystävä jo vuosia, etkä ole ottanut "omenaa" ja puraissut, kertoo ystävyytenne laadusta kaiken. Et tunne fyysistä vetoa tähä, namupalaan ihanaan hunaja pojuun. Joka flirttaillen syytää Sun päälle kukkasia. Vapaa luotettava ihana miesystävä voi olla läheisempi kuin oma mies, etenkin jos on homo, jossa ei seksi häiritse vapaata kommunikointia. Ystäväsi (nais?) juorut eivät saata olla ihka tosia, vaan sinua voidaan ovelasti "naitattaa" joten varo.
Kuuntele sydämesi ääntä, kalasta kuvaa ja päästä voi kohdallasi olla oikea tie.
sinua, koska elättelet toiveita saavasi jonkun paremman ja komeamman, koska olet ennenkin saanut. Mutta katso itseäsi, olet jo lähes 30 vee ja vielä yksin. Et olekaan saanut ketään niitä joita olet tavoitellut. Menet aina merta edemmäs kalaan, todellinen rakkautesi kohde on lähempänä kuin uskotkaan. Tulepa 5-10 vuoden päästä tänne palstalle kertomaan teidän ihanasta vastasyntyneestä esikoislapsesta.
Yksi läheisimmistä ystävistäni sattuu olemaan mies. Olemme tunteneet toisemme usean vuoden ja sopineet aikoinaan tutustuessamme että olemme sitten vain kavereita. Ystäväni kuitenkin ihastui minuun ja olisi halunnut seurustella kanssani. Selvitimme asian ja jatkoimme ystävinä. Mutta edelleen huomaan että ystäväni elättelee toiveita, että jos joskus kuitenkin.. Toisinaan jopa painostaa. Ja ikävä kyllä tunnen oloni välillä vaivaantuneeksi hänen seurassaan tämän takia ja se on alkanut vaikuttamaan haluuni viettää aikaa hänen kanssaan.
Pidän hänestä kovasti, mutta vain ystävänä. Eikä romanttiset tunteet herää pakottamalla. Se tietty kemia puuttuu ja moni muukin asia elämissämme on sellaisia, että tiedän ettei suhde toimisi.
Olen samanikäinen kuin sinä alkuperäinen kirjoittaja. Eikä kyse ole siitä että odotan jota kuta parempaa jne. Ei minun tarvitse alkaa suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa kenen kansssa en halua suhteessa olla, vaikka toinen kuinka haluaisi. Vaikka tilanne olisi se etten koskaan tulisi löytämään itselleni kumppania ja olisin sinkku (niin kuin tällä hetkellä, omasta tahdostani) koko lopun ikäni, niin en silti alkaisi suhteeseen ystäväni kanssa.
Nämä kaksi edellsistä vastusta tuntui mielestäni hieman asiattomilta. Kyllä toisesta ihimisestä voi pitää ilman romanttisia tunteita. Eikä se kumppanin valinta ole sitä että kenet tahansa pitäisi ottaa.