Hurjasta Kivisillansalmen

Jänttihän kertoi lähtiessään ampuneensa putken tyhjäksi Kivisalmen siltapalkkiin, johon tuli miehen mentävä reikä. Juttu kerrotaan ainakin tässä 1. kirjassa.

Jäntti Lauri Kannaksen suurtaisteluissa kesällä 1944
Wsoy, 1955, 375 s

Toisissa kirjoissa tuollainen väite kylläkin kiistetään. Kysehän oli oikein panssarikranaatista ja tykkikin oli aika peli eli saksalainen 150 H/40 (150 mm howitzer model 1940).

http://www.jaegerplatoon.net/ARTILLERY6.htm


Myöhemmin Jäntti venytti samaa sotajuttuaan yhä uusiin kirjoihin hieman eri versiona:

Jäntti Lauri Viipurin viimeinen päivä kesällä 1944, WSOY, 1964, 133 s.

Jäntti Lauri Tykinjyskeessä jatkosodassa - Suomen joutuminen jatkosotaan, käydyt taistelut, rauha, vaaran vuodet ja nykypäivä tykkimiehen näkökulmasta
WSOY, 1969, 372 s.

Jäntti Lauri Salainen sotapäiväkirjani - Jatkosota rintamakirjeiden ja kommenttien valossa, WSOY, 1983, 318 s.

Jäntti Lauri Sota Kannaksella 1944 ja Viipurin viimeinen päivä - Valkeasaaren teräsmyrskystä Vuosalmen tappajaisiin, WSOY, 1985, 293 s.

Jäntti Lauri Kolme sotaa ja yksi taistelu
WSOY, 1990, 275 s.

>10.D:n joukoilla ei ollut mitään kiinnostusta taisteluun<

Tuossahan se Fossi juuri kertoo "sivulla 16" kuinka Matti Koskimaankin kirjan mukaan 10.D:n komentaja eversti Kai Savonjousi torjui venäläisten 1. hyökkäyksen ErP 20:n ja I/JR1:n joukoilla. Sotahistorian mukaan Tiehnaarassa oli joukkoja "noin 4 pataljoonaa vailla keskitettyä johtoa." Siis ennen JR 61:n saapumista paikalle.

http://www.etulinjanedessa.fi/forss.pdf


Pöljä-Kustaakin hallitsee nämä asiat kun katsoo vain kirjahyllyynsä. On siellä ne kaikki Mattti Koskimaan kirjatkin ja tietenkin se Tammidivisioona.

Toim. Tammidivisioona (17.Divisioonan historia) - kertomus jalkaväen ja tykistön yhteistyöstä jatkosodassa, Wsoy, 1999, 279 s.

Tuo kirja muuten loppuu kommenttiin, jossa valitellaan ettei viimeistä "hymistely"päiväkäskyä ole löytynyt II/JR 13:lle. Liekköhän sellaista koskaan tehtykään...

Pöljä-Kustaa kirjoitti:

>10.D:n joukoilla ei ollut mitään kiinnostusta taisteluun<

Tuossahan se Fossi juuri kertoo "sivulla 16" kuinka Matti Koskimaankin kirjan mukaan 10.D:n komentaja eversti Kai Savonjousi torjui venäläisten 1. hyökkäyksen ErP 20:n ja I/JR1:n joukoilla. Sotahistorian mukaan Tiehnaarassa oli joukkoja "noin 4 pataljoonaa vailla keskitettyä johtoa." Siis ennen JR 61:n saapumista paikalle.

http://www.etulinjanedessa.fi/forss.pdf


Pöljä-Kustaakin hallitsee nämä asiat kun katsoo vain kirjahyllyynsä. On siellä ne kaikki Mattti Koskimaan kirjatkin ja tietenkin se Tammidivisioona.

Toim. Tammidivisioona (17.Divisioonan historia) - kertomus jalkaväen ja tykistön yhteistyöstä jatkosodassa, Wsoy, 1999, 279 s.

Tuo kirja muuten loppuu kommenttiin, jossa valitellaan ettei viimeistä "hymistely"päiväkäskyä ole löytynyt II/JR 13:lle. Liekköhän sellaista koskaan tehtykään...

Lue lisää

puna-armeijan ensi ongelmat Viipurissa. Kivisillansalmen sulku torjui 21.6. heikot yritykset sillan yli. Aamupäivällä 22.6.hyökkäsi noin komppania, jonka muutama mies pääsi yli. Paikalla oli 2 patl 10.D:sta ja kaksi oli reservinä lähistöllä. Niiden taisteluhenki oli huono ja miehet häipyivät linjasta tilaisuuden tullen. JR 61:n saapuessa asemat olivat tyhjät alta aikayksikön.

Vakavat hyökkäykset alkoivat 22.6. iltapäivällä, jatkuen seuraavan päivään. Ne hyökkäykset torjui JR 61 tykistön ja ilmavoimien tulella.

krapula olivat kirjoitti:

puna-armeijan ensi ongelmat Viipurissa. Kivisillansalmen sulku torjui 21.6. heikot yritykset sillan yli. Aamupäivällä 22.6.hyökkäsi noin komppania, jonka muutama mies pääsi yli. Paikalla oli 2 patl 10.D:sta ja kaksi oli reservinä lähistöllä. Niiden taisteluhenki oli huono ja miehet häipyivät linjasta tilaisuuden tullen. JR 61:n saapuessa asemat olivat tyhjät alta aikayksikön.

Vakavat hyökkäykset alkoivat 22.6. iltapäivällä, jatkuen seuraavan päivään. Ne hyökkäykset torjui JR 61 tykistön ja ilmavoimien tulella.

Lue lisää

>Ne hyökkäykset torjui JR 61 tykistön ja ilmavoimien tulella.<

Olisiko kuitenkin näin totuudenmukaisempaa?

Ne hyökkäykset torjuttiin tykistön ja ilmavoimien tulella JR 61:n varmistaessa, että harvat ylipäässeet viholliset tuhottiin.

SeXiettan kirjoitti:

>Ne hyökkäykset torjui JR 61 tykistön ja ilmavoimien tulella.<

Olisiko kuitenkin näin totuudenmukaisempaa?

Ne hyökkäykset torjuttiin tykistön ja ilmavoimien tulella JR 61:n varmistaessa, että harvat ylipäässeet viholliset tuhottiin.

Lue lisää

Koskimaa, Matti Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 / Porvoo : WSOY, 1996

luule vähemmän. kirjoitti:

Koskimaa, Matti Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 / Porvoo : WSOY, 1996

Eikä täältä löydykään riittävästi OIKEAA tietoa?

Toim. Tammidivisioona (17.Divisioonan historia) - kertomus jalkaväen ja tykistön yhteistyöstä jatkosodassa, Wsoy, 1999, 279 s.

SeXiettan kirjoitti:

>Ne hyökkäykset torjui JR 61 tykistön ja ilmavoimien tulella.<

Olisiko kuitenkin näin totuudenmukaisempaa?

Ne hyökkäykset torjuttiin tykistön ja ilmavoimien tulella JR 61:n varmistaessa, että harvat ylipäässeet viholliset tuhottiin.

Lue lisää

Missäs se Kulhmeyn osasto olikaan 20. kesäkuuta 1944?

Hannu Valtosen kirja Lento-osato Kuhlmey Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2 Gummerus 1991 ISBN 951-95688-1-6

Sivulla 130 Luftwaffe 20.6.1944:

02.57 23 JU87 8 WF 190 pommitti panssarikolonnaa Kaislalahden aseman eteläpuolella
06.55 23 Stukaa WF 190 pommitti moottoroitua hyökkäyskolonnaa Huumolan aukeilla
10.20-11-30 SG 3 pommittaa Viipurissa panssarivaunuja ja kuorma-autoja
16.30-17.30 SG 3 pommittaa Viipurissa panssarivaunuja ja kuorma-autoja, sama maali
19.30-20.25 SG 3 pommittaa Viipurissa panssarivaunuja ja kuorma-autoja, sama maali

Pudotukset yhteensä 7 viholliskonetta, WF190 oli suojaamassa JU87 koneita. Yksi JU87 ammuttiin alas Viipurissa suomalaisten toimesta!

Missä oli Kuhlmey 25. kesäkuuta 1944?

Luftwaffe: Ei lentoja, sää osin huono. (Ja varautuminen suurhyökkäyksen torjuntaan)

Sää: 00.00-06.00 täysin pilvistä, alaraja 100-300, ajoittain vesisadetta. 06.00-18.00 kirkasta, 18.00-24.00 Suomenlahdella 4-8/10 200-300 alaraja, vesisadetta.

Viipurissa kirjoitti:

Missäs se Kulhmeyn osasto olikaan 20. kesäkuuta 1944?

Hannu Valtosen kirja Lento-osato Kuhlmey Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2 Gummerus 1991 ISBN 951-95688-1-6

Sivulla 130 Luftwaffe 20.6.1944:

02.57 23 JU87 8 WF 190 pommitti panssarikolonnaa Kaislalahden aseman eteläpuolella
06.55 23 Stukaa WF 190 pommitti moottoroitua hyökkäyskolonnaa Huumolan aukeilla
10.20-11-30 SG 3 pommittaa Viipurissa panssarivaunuja ja kuorma-autoja
16.30-17.30 SG 3 pommittaa Viipurissa panssarivaunuja ja kuorma-autoja, sama maali
19.30-20.25 SG 3 pommittaa Viipurissa panssarivaunuja ja kuorma-autoja, sama maali

Pudotukset yhteensä 7 viholliskonetta, WF190 oli suojaamassa JU87 koneita. Yksi JU87 ammuttiin alas Viipurissa suomalaisten toimesta!

Missä oli Kuhlmey 25. kesäkuuta 1944?

Luftwaffe: Ei lentoja, sää osin huono. (Ja varautuminen suurhyökkäyksen torjuntaan)

Sää: 00.00-06.00 täysin pilvistä, alaraja 100-300, ajoittain vesisadetta. 06.00-18.00 kirkasta, 18.00-24.00 Suomenlahdella 4-8/10 200-300 alaraja, vesisadetta.

Lue lisää

" Missäs se Kulhmeyn osasto olikaan 20. kesäkuuta 1944? "

Painostettiinko Suomea poliittiseen sopimukseen ,,,,mahdollisesti?


Tässäpä miettimistä asiaan SAMAAN AIKAAN Mikkelissä,.,.,.


" >>19.6.1944 SAKSALAISTEN KANSSA KÄYTYÄ KÄDENVÄÄNTÖÄ PÄÄMAJASSA MIKKELISSÄ SAADA LISÄÄ ASEITA.
Jodlille lähetttämässään kaukokirjoitin viestissä Erfurth epäili voiko Suomi pitää ja pystyä puolustamaan VKT-linjaa joka murtuessaan aiheuttaa myös vakavia poliittisia seurauksia.
Myös Moskovan rauhan raja olisi merkinnyt murtuessaan merkinnyt viimeisen varustetun puolustuslinjan murtumista.

Samana iltana 19.6.1944
Heinrich selvitti Erfurthille : " Jos panssarit pääsevät VKT-linjan läpi, on Etelä-Suomeen johtavat tiet auki, niin ne ovat ” Muutamassa tunnissa” kenraali sanoi mietteliäänä,
”saattaisivat panssarit olla täällä Mikkelissä.”

Suomen Marsalkan valtuuttamana Suomen yleisesikunnan päällikkö asetti saksalaisen kenraalin vastattavaksi kaksi kysymystä:

>1. Onko Suomen pysyttäytyminen sodassa niin ratkaisevan tärkeätä Saksalle, että se olisi asetoimitusten lisäksi valmis antamaan muutakin tukea?
>2. Onko Saksa kykenevä ja halukas asettamaan suurempia voimia ( esim. 6 divisioonaa) Moskovan linjan eteläkaistalle Suomenlahden ja Saimaan
alueelle, ottaakseen siellä vastaan Viipurin-Vuoksen linjalla taistelevan Suomen armeijan.

Erfuth lähetti pyynnön OKW:lle, ja tähdensi avun merkitystä Warlimontin kanssa seuraavana päivänä puhelimitse. Hän oli saanut vaikutelman että suomalaiset
olisivat taipuvaisia lähentymään Saksaa myös poliittisesti. ” Sehän on mainiota” vastasi Warlimont, mutta sai myös samalla tietää Hitleri epäilyt koska Itä-Karjala oli tyhjennetty
vapaaehtoisesti, josta vaadittiin suomalaisia tilille. Hitlerin strategiat olivat aina saavutettuihin asemiin erilaiset, niistä ei luovuttu vapaaehtoisesti.
Heinichs joutui perustelemaan asiaa. ” Eihän sentään voida sallia puna-armeijan marssia Suomen armeijan ohitse, tehty ratkaisu on lopullinen.”


HITLER LUPAA APUA

Warlimont sähköttää Hitlerin tahtovan auttaa. Edellytyksenä on, Vuoksen Viipuri linja pidetään. Tätä on vaadittava erittäin ponnekkaasti. Vuoksen linjaan ei voida ajatellakkaan . Viipuri - Vuoksen linjasta on taisteltava. Ensiapuna lähetettäisiin 1 rynnäkkötykkiprikaati
1 syöksypommituslaivue POHJOISRINTAMALTA. (Heeresgruppe Nord?)

Myöhemmin saapuisi muita saksalaismuodostelmia. 6 divisioonaa suomalaisten käyttöön sen sijaan ei voitu ajatella. Materiaalitoimituksia lisättiin tuntuvasti.
mm. 30 rynnäkkötykkiä oli Mikkelille mieluinen uutinen. Suomalaiset laittoivat kiitossähkeen Hitlerille avun lupauksesta.

Warlimont kysyy erikseen poliittisen sopimuksen mahdollisuuksia 21.6.-44. Mikkelin saksalainen kenraali vastasi sisäpoliittisen kriisin olevan syntymässä.
NYT HITLERILLE OLI KOITTAVA HETKI LYÖDÄ VALTTINSA PÖYTÄÄN. Suomalaisten asema oli erittäin vaikea, Erfurd oli todennut heidät entistä taipuvaisemmaksi lähestymään Saksaa. "

vastauksia kirjoitti:

" Missäs se Kulhmeyn osasto olikaan 20. kesäkuuta 1944? "

Painostettiinko Suomea poliittiseen sopimukseen ,,,,mahdollisesti?


Tässäpä miettimistä asiaan SAMAAN AIKAAN Mikkelissä,.,.,.


" >>19.6.1944 SAKSALAISTEN KANSSA KÄYTYÄ KÄDENVÄÄNTÖÄ PÄÄMAJASSA MIKKELISSÄ SAADA LISÄÄ ASEITA.
Jodlille lähetttämässään kaukokirjoitin viestissä Erfurth epäili voiko Suomi pitää ja pystyä puolustamaan VKT-linjaa joka murtuessaan aiheuttaa myös vakavia poliittisia seurauksia.
Myös Moskovan rauhan raja olisi merkinnyt murtuessaan merkinnyt viimeisen varustetun puolustuslinjan murtumista.

Samana iltana 19.6.1944
Heinrich selvitti Erfurthille : " Jos panssarit pääsevät VKT-linjan läpi, on Etelä-Suomeen johtavat tiet auki, niin ne ovat ” Muutamassa tunnissa” kenraali sanoi mietteliäänä,
”saattaisivat panssarit olla täällä Mikkelissä.”

Suomen Marsalkan valtuuttamana Suomen yleisesikunnan päällikkö asetti saksalaisen kenraalin vastattavaksi kaksi kysymystä:

>1. Onko Suomen pysyttäytyminen sodassa niin ratkaisevan tärkeätä Saksalle, että se olisi asetoimitusten lisäksi valmis antamaan muutakin tukea?
>2. Onko Saksa kykenevä ja halukas asettamaan suurempia voimia ( esim. 6 divisioonaa) Moskovan linjan eteläkaistalle Suomenlahden ja Saimaan
alueelle, ottaakseen siellä vastaan Viipurin-Vuoksen linjalla taistelevan Suomen armeijan.

Erfuth lähetti pyynnön OKW:lle, ja tähdensi avun merkitystä Warlimontin kanssa seuraavana päivänä puhelimitse. Hän oli saanut vaikutelman että suomalaiset
olisivat taipuvaisia lähentymään Saksaa myös poliittisesti. ” Sehän on mainiota” vastasi Warlimont, mutta sai myös samalla tietää Hitleri epäilyt koska Itä-Karjala oli tyhjennetty
vapaaehtoisesti, josta vaadittiin suomalaisia tilille. Hitlerin strategiat olivat aina saavutettuihin asemiin erilaiset, niistä ei luovuttu vapaaehtoisesti.
Heinichs joutui perustelemaan asiaa. ” Eihän sentään voida sallia puna-armeijan marssia Suomen armeijan ohitse, tehty ratkaisu on lopullinen.”


HITLER LUPAA APUA

Warlimont sähköttää Hitlerin tahtovan auttaa. Edellytyksenä on, Vuoksen Viipuri linja pidetään. Tätä on vaadittava erittäin ponnekkaasti. Vuoksen linjaan ei voida ajatellakkaan . Viipuri - Vuoksen linjasta on taisteltava. Ensiapuna lähetettäisiin 1 rynnäkkötykkiprikaati
1 syöksypommituslaivue POHJOISRINTAMALTA. (Heeresgruppe Nord?)

Myöhemmin saapuisi muita saksalaismuodostelmia. 6 divisioonaa suomalaisten käyttöön sen sijaan ei voitu ajatella. Materiaalitoimituksia lisättiin tuntuvasti.
mm. 30 rynnäkkötykkiä oli Mikkelille mieluinen uutinen. Suomalaiset laittoivat kiitossähkeen Hitlerille avun lupauksesta.

Warlimont kysyy erikseen poliittisen sopimuksen mahdollisuuksia 21.6.-44. Mikkelin saksalainen kenraali vastasi sisäpoliittisen kriisin olevan syntymässä.
NYT HITLERILLE OLI KOITTAVA HETKI LYÖDÄ VALTTINSA PÖYTÄÄN. Suomalaisten asema oli erittäin vaikea, Erfurd oli todennut heidät entistä taipuvaisemmaksi lähestymään Saksaa. "

Lue lisää

Varmaan noin tehtiinkin... Mutta tässä on kyse hieman eri asiasta...

>19.6.1944 SAKSALAISTEN KANSSA KÄYTYÄ KÄDENVÄÄNTÖÄ PÄÄMAJASSA MIKKELISSÄ SAADA LISÄÄ ASEITA.<

Nyt pyydettiin suoranaista apua ja TODELLA pian. Sitä tulikin aika nopeaa tahtia.

Nyt voitkin tarkistaa ihan itse, koska se Marski pyysi Saksalta pikaista APUA!


Aseavun voi jättää omaan arvoonsa... sitä tuli siten pitkin kesää aina syksyyn saakka!

APUVA! kirjoitti:

Varmaan noin tehtiinkin... Mutta tässä on kyse hieman eri asiasta...

>19.6.1944 SAKSALAISTEN KANSSA KÄYTYÄ KÄDENVÄÄNTÖÄ PÄÄMAJASSA MIKKELISSÄ SAADA LISÄÄ ASEITA.<

Nyt pyydettiin suoranaista apua ja TODELLA pian. Sitä tulikin aika nopeaa tahtia.

Nyt voitkin tarkistaa ihan itse, koska se Marski pyysi Saksalta pikaista APUA!


Aseavun voi jättää omaan arvoonsa... sitä tuli siten pitkin kesää aina syksyyn saakka!

Lue lisää

" Nyt voitkin tarkistaa ihan itse, koska se Marski pyysi Saksalta pikaista APUA! "

Juu!

Heti suurhyökkäyksen alettua 10.6.-.44. Mannerheim kääntyi 11.6.- OKW:n puoleen tiedustellen mahdollisuuksia asevientikiellon kumoamiseksi. Pikainen apu oli tarpeen jota Erfurt myös korosti.
Helsingissä Blücher taas havaitsi että viljakysymyksen joutunen uuteen vaiheeseen. Saksan toimitusten loppumisesta seurasi, että hallituksen olisi supistettava leipäannokset puoleen entisestä.

( Blücher ) " Tällöin on varauduttava siihen, että Saksan politiikka tullaan meille vihamielisellä taholla selittämään tikariniskuksi ankarasti ahdistetun pienen aseveljen selkään "

Jatketaan - . Seuraava kysy.

vastauksentynkää kirjoitti:

" Nyt voitkin tarkistaa ihan itse, koska se Marski pyysi Saksalta pikaista APUA! "

Juu!

Heti suurhyökkäyksen alettua 10.6.-.44. Mannerheim kääntyi 11.6.- OKW:n puoleen tiedustellen mahdollisuuksia asevientikiellon kumoamiseksi. Pikainen apu oli tarpeen jota Erfurt myös korosti.
Helsingissä Blücher taas havaitsi että viljakysymyksen joutunen uuteen vaiheeseen. Saksan toimitusten loppumisesta seurasi, että hallituksen olisi supistettava leipäannokset puoleen entisestä.

( Blücher ) " Tällöin on varauduttava siihen, että Saksan politiikka tullaan meille vihamielisellä taholla selittämään tikariniskuksi ankarasti ahdistetun pienen aseveljen selkään "

Jatketaan - . Seuraava kysy.

Lue lisää

Suurhyökkäyksen alettua 10.6.-.44. Mannerheim kääntyi 11.6.- OKW:n puoleen tiedustellen mahdollisuuksia ase ja viljatoimitusten vientikiellon kumoamiseksi. Pikainen apu oli tarpeen jota saksalainen päämajaan sijoitettu yhteysupseeri Waldemar Erfurt myös korosti.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Waldemar_Erfurth

Helsingissä Blücher taas havaitsi että viljakysymyksen joutunen uuteen vaiheeseen. Saksan toimitusten loppumisesta seurasi, että hallituksen olisi supistettava leipäannokset puoleen entisestä.
Miksi Suomen Päämaja Mikkelissä, Mannerheim, Blücher ja Erfuth eivät olleet keväällä 1944 ollenkaan tietoisia, ettei Hitler ollutkaan asettanut Suomea asevientikieltoon?
Mistähän johtui noinkin tärkeän tiedon katkos Suomen ja Saksan välillä. Rytihän teki poliittisen sopimuksensa aseapua vastaan täysin harhaanjohtavien tietojen varassa. Aseitahan oli selvästi ENEMMÄN, mitä venäläisten suurhyökkäyksen torjuminen tulisi edellyttämään. Ketkä olivat tällaisen salaliiton takana?

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6841184#comment-35906948