Oliko länsivaltojen ratkaisu 1939

"Noihin aikoihin alkoi näyttää siltä että vaihtoehdot ovat a) katsella vierestä kun Hitler valloittaa maailman b) Yrittää estää häntä, ennenkuin saksa on liian vahva. Etukäteen ei käsittääkseni tiedetty aikooko hitler mennä ensin ranskaan vai venäjälle. Luultavasti ainakin Ranska olisi joutunut sotaan ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa."

a) Hitlerillä ei ollut mitään halua valloittaa maailmaa. Hitler tahtoi, että brittiläinen imperiumi hallitsisi edelleenkin maailman meriä, Saksa Euroopan mannermaata, lisäalueita Itä-Euroopasta hankkien, sekä näiden lisäksi palauttaen itselleen vanhat siirtomaansa Afrikassa. Tämä oli Hitlerin alkuperäinen, jo Mein Kampfissa muotoiltu ulkopoliittinen ohjelma.

b) Tämä oli 1939 jo myöhäistä. Viimeinen tilaisuus olisi ollut ennen Müncheniä. Vuonna 1939 Saksa oli jo liian vahva briteille ja ranskalaisille. Se nähtiin seuraavana keväänä Norjassa, Alankomaissa ja Ranskassa. Saksan murskasi lopulta Neuvostoliiton puna-armeija ja Yhdysvaltojen teollinen kapasiteetti. Englanti tosiasiassa hävisi 1940 sodan, jonka USA ja NL voittivat 1945. Hitlerin rauhantarjouksen hyväksyminen 1940 olisi ollut briteille edullista. Mutta Englanti oli jo tuolloin poliittisesti Rooseveltin ja Amerikan talutusnuorassa.

Ranskan ei olisi tarvinnut pelätä mitään Saksan taholta. Saksa oli valmis pysyvästi takaamaan läntiset rajansa, jos olisi saanut vapaat kädet idässä. Suuri osa ranskalaisista tajusi tämän vallan mainiosti, eikä halunnut uutta sotaa, kun edellisen valtavat tappiot ja kärsimykset olivat vielä kokonaisen sukupolven muistissa. Iso-Britannia raahasi Ranskan mukaan sotaan, josta Ranska joutui paljon kärsimään.

"Juuri kukaan sotilas tuskin odotti Ranskan armeijan - joka oli paperilla ainakin vuoden 1939 wermachtin veroinen - ottavan pannuunsa parissa kuukaudessa, kun viime sotaa oli käyty neljä vuotta."

Tuossa on kyllä tiettyä perää siinä mielessä, että länsivallat valmistautuivat pitkään asemasotaan Saksaa vastaan Maginot-linjan turvissa tajuamatta Saksan panssariaseen ja taktisten ilmavoimien tehokkuutta. Ranskalaiset uskoivat, että linnoituslaitteet kompensoisivat uudenaikaisen kaluston puutteen. Wehrmacht kyllä tunsi ja tiesi Ranskan armeijan heikkoudet.

Mutta miksi ryhtyä 1939 sotaan Saksan kanssa, jonka Iso-Britannia ja Ranska voittaisivat ainoastaan vuosia kestävällä asema-, uuvutus- ja saartosodalla, jos silläkään, samaan aikaan kun Stalinilla oli vapaat kädet edetä omilla rajoillaan ja siirtää niitä kohti Euroopan sydäntä. Oliko Saksan tuhoaminen briteistä niin tärkeää, että toivottiin Neuvostoliiton jossain vaiheessa rikkovan hyökkäämättömyyssopimuksensa ja iskevän Saksaa selkään? Kesällä 1939, ennen Ribbentropin matkaa Moskovaan, länsivallat yrittivät houkutella Stalinia puolelleen. Se kariutui puolalaisten vastustukseen...

Oikea? kirjoitti:

"Noihin aikoihin alkoi näyttää siltä että vaihtoehdot ovat a) katsella vierestä kun Hitler valloittaa maailman b) Yrittää estää häntä, ennenkuin saksa on liian vahva. Etukäteen ei käsittääkseni tiedetty aikooko hitler mennä ensin ranskaan vai venäjälle. Luultavasti ainakin Ranska olisi joutunut sotaan ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa."

a) Hitlerillä ei ollut mitään halua valloittaa maailmaa. Hitler tahtoi, että brittiläinen imperiumi hallitsisi edelleenkin maailman meriä, Saksa Euroopan mannermaata, lisäalueita Itä-Euroopasta hankkien, sekä näiden lisäksi palauttaen itselleen vanhat siirtomaansa Afrikassa. Tämä oli Hitlerin alkuperäinen, jo Mein Kampfissa muotoiltu ulkopoliittinen ohjelma.

b) Tämä oli 1939 jo myöhäistä. Viimeinen tilaisuus olisi ollut ennen Müncheniä. Vuonna 1939 Saksa oli jo liian vahva briteille ja ranskalaisille. Se nähtiin seuraavana keväänä Norjassa, Alankomaissa ja Ranskassa. Saksan murskasi lopulta Neuvostoliiton puna-armeija ja Yhdysvaltojen teollinen kapasiteetti. Englanti tosiasiassa hävisi 1940 sodan, jonka USA ja NL voittivat 1945. Hitlerin rauhantarjouksen hyväksyminen 1940 olisi ollut briteille edullista. Mutta Englanti oli jo tuolloin poliittisesti Rooseveltin ja Amerikan talutusnuorassa.

Ranskan ei olisi tarvinnut pelätä mitään Saksan taholta. Saksa oli valmis pysyvästi takaamaan läntiset rajansa, jos olisi saanut vapaat kädet idässä. Suuri osa ranskalaisista tajusi tämän vallan mainiosti, eikä halunnut uutta sotaa, kun edellisen valtavat tappiot ja kärsimykset olivat vielä kokonaisen sukupolven muistissa. Iso-Britannia raahasi Ranskan mukaan sotaan, josta Ranska joutui paljon kärsimään.

"Juuri kukaan sotilas tuskin odotti Ranskan armeijan - joka oli paperilla ainakin vuoden 1939 wermachtin veroinen - ottavan pannuunsa parissa kuukaudessa, kun viime sotaa oli käyty neljä vuotta."

Tuossa on kyllä tiettyä perää siinä mielessä, että länsivallat valmistautuivat pitkään asemasotaan Saksaa vastaan Maginot-linjan turvissa tajuamatta Saksan panssariaseen ja taktisten ilmavoimien tehokkuutta. Ranskalaiset uskoivat, että linnoituslaitteet kompensoisivat uudenaikaisen kaluston puutteen. Wehrmacht kyllä tunsi ja tiesi Ranskan armeijan heikkoudet.

Mutta miksi ryhtyä 1939 sotaan Saksan kanssa, jonka Iso-Britannia ja Ranska voittaisivat ainoastaan vuosia kestävällä asema-, uuvutus- ja saartosodalla, jos silläkään, samaan aikaan kun Stalinilla oli vapaat kädet edetä omilla rajoillaan ja siirtää niitä kohti Euroopan sydäntä. Oliko Saksan tuhoaminen briteistä niin tärkeää, että toivottiin Neuvostoliiton jossain vaiheessa rikkovan hyökkäämättömyyssopimuksensa ja iskevän Saksaa selkään? Kesällä 1939, ennen Ribbentropin matkaa Moskovaan, länsivallat yrittivät houkutella Stalinia puolelleen. Se kariutui puolalaisten vastustukseen...

Lue lisää

"a) Hitlerillä ei ollut mitään halua valloittaa maailmaa. Hitler tahtoi, että brittiläinen imperiumi hallitsisi edelleenkin maailman meriä, Saksa Euroopan mannermaata, lisäalueita Itä-Euroopasta hankkien, sekä näiden lisäksi palauttaen itselleen vanhat siirtomaansa Afrikassa. Tämä oli Hitlerin alkuperäinen, jo Mein Kampfissa muotoiltu ulkopoliittinen ohjelma."

- Historiallisesti totta että Hitler tahtoi alunperin jakaa maailman britannian kanssa, mutta jälleen kerran jos katsotaan asiaa aikalaisten silmin: Hitler on moneen kertaan vakuuttanut ettei tahdo sotaa, vaan palauttaa saksalle hävityt alueet. Tähän hänelle annettiin melko vapaat kädet ja kun Hitler puheistaan huolimatta jatkoi tästä eteenpäin (tsekkoslovakian loppuosan miehitys) perusteet luottamukselle olivat menneet, vaikutti ilmeiseltä että hitlerin "nationalismi" olikin vain perinteistä voimapolitiikka, jota ei voiteta muulla kuin voimalla.


"Hitlerin rauhantarjouksen hyväksyminen 1940 olisi ollut briteille edullista. Mutta Englanti oli jo tuolloin poliittisesti Rooseveltin ja Amerikan talutusnuorassa."


- Totta, jos britit olisivat pelanneet valtapeliä, heidän olisi kannattanut hyväksyä rauha. Lienee yksi suuri syy miksi britannian toiminta oli ihailtavaa, on se että siinä oli muitakin tavoitteita kuin oma etu, kuten esim. natsien tuhoaminen. Oliko kyse typerästä idealismista vai moraalisesti ihailtavasta päätäväisyydeestä lienee jokaisen oma tulkinta.

Väitettä Amerikan talutusnuorasta en usko, myös USA:ssa odotettiin ainakin rivien välistä brittien suostumista aselepoon kun sota ranskasta oli hävitty. Nämä epäilykset hälvenivät oikeastaan "operaatio katapultin" (hyökkäys ranskan laivastoa vastaan) jälkeen.

Muistan lukeneeni että britit tarjosivat -38 tai -39 Stalinille liittoa saksaa vastaan, mutta stalin ei koskaan saanut miellyttäviä ehtoja (tarjottu apu saksan mahdollisesti hyökätessä oli täysin alamittaista), joten kääntyi saksan puoleen. Ilmeisesti britit toivoivat saavansa NL:n puolelleen, mutta eivät pitäneet sitä ehtona sodan jatkamiselle. Neuvostoliitto oli tuon aikaiselle lännelle usein epäluotettava mysteeri, jonka varaan ei liikoja laskettu.

On väitetty (mm. e.radzinski) että länsivaltojen sota saksaa vastaan oli stalinin ihanneskenario, jossa hän voisi sodan uuvutettua molemmat marssia näyttämölle puna-armeijallaan ja sanella euroopan järjestyksen. Tätä tuskin lännessä pomminvarmasti tiedettiin... Vaikka sodan alku ei osunutkaan hänen suunnitelmiinsa, lopputulos oli kohtalaisen lähellä aiottua.

Micke82 kirjoitti:

"a) Hitlerillä ei ollut mitään halua valloittaa maailmaa. Hitler tahtoi, että brittiläinen imperiumi hallitsisi edelleenkin maailman meriä, Saksa Euroopan mannermaata, lisäalueita Itä-Euroopasta hankkien, sekä näiden lisäksi palauttaen itselleen vanhat siirtomaansa Afrikassa. Tämä oli Hitlerin alkuperäinen, jo Mein Kampfissa muotoiltu ulkopoliittinen ohjelma."

- Historiallisesti totta että Hitler tahtoi alunperin jakaa maailman britannian kanssa, mutta jälleen kerran jos katsotaan asiaa aikalaisten silmin: Hitler on moneen kertaan vakuuttanut ettei tahdo sotaa, vaan palauttaa saksalle hävityt alueet. Tähän hänelle annettiin melko vapaat kädet ja kun Hitler puheistaan huolimatta jatkoi tästä eteenpäin (tsekkoslovakian loppuosan miehitys) perusteet luottamukselle olivat menneet, vaikutti ilmeiseltä että hitlerin "nationalismi" olikin vain perinteistä voimapolitiikka, jota ei voiteta muulla kuin voimalla.


"Hitlerin rauhantarjouksen hyväksyminen 1940 olisi ollut briteille edullista. Mutta Englanti oli jo tuolloin poliittisesti Rooseveltin ja Amerikan talutusnuorassa."


- Totta, jos britit olisivat pelanneet valtapeliä, heidän olisi kannattanut hyväksyä rauha. Lienee yksi suuri syy miksi britannian toiminta oli ihailtavaa, on se että siinä oli muitakin tavoitteita kuin oma etu, kuten esim. natsien tuhoaminen. Oliko kyse typerästä idealismista vai moraalisesti ihailtavasta päätäväisyydeestä lienee jokaisen oma tulkinta.

Väitettä Amerikan talutusnuorasta en usko, myös USA:ssa odotettiin ainakin rivien välistä brittien suostumista aselepoon kun sota ranskasta oli hävitty. Nämä epäilykset hälvenivät oikeastaan "operaatio katapultin" (hyökkäys ranskan laivastoa vastaan) jälkeen.

Muistan lukeneeni että britit tarjosivat -38 tai -39 Stalinille liittoa saksaa vastaan, mutta stalin ei koskaan saanut miellyttäviä ehtoja (tarjottu apu saksan mahdollisesti hyökätessä oli täysin alamittaista), joten kääntyi saksan puoleen. Ilmeisesti britit toivoivat saavansa NL:n puolelleen, mutta eivät pitäneet sitä ehtona sodan jatkamiselle. Neuvostoliitto oli tuon aikaiselle lännelle usein epäluotettava mysteeri, jonka varaan ei liikoja laskettu.

On väitetty (mm. e.radzinski) että länsivaltojen sota saksaa vastaan oli stalinin ihanneskenario, jossa hän voisi sodan uuvutettua molemmat marssia näyttämölle puna-armeijallaan ja sanella euroopan järjestyksen. Tätä tuskin lännessä pomminvarmasti tiedettiin... Vaikka sodan alku ei osunutkaan hänen suunnitelmiinsa, lopputulos oli kohtalaisen lähellä aiottua.

Lue lisää

" Muistan lukeneeni että britit tarjosivat -38 tai -39 Stalinille liittoa saksaa vastaan, mutta stalin ei koskaan saanut miellyttäviä ehtoja (tarjottu apu saksan mahdollisesti hyökätessä oli täysin alamittaista), joten kääntyi saksan puoleen. "

Stalinilla oli vaatimuksena saada Moskovassa - 1939 länsivaltain kanssa käydyissä neuvotteluissa saada etupiriinsä mm. Balttianmaat ja Suomi, joihin vaatimuksiin länsivallat eivät voineet suostua. Hitler oli paljon höveliäämpi Stalinia kohtaan ja Saksan Venäjän sopimus sai muodolliset rajansa ja etupiirinsä, jota länsi 2MS pakon edessä - Teheranin sessiosta alkaen kunnioittaa osin vieläkin.

Turvatakuut eivät estä sotia, se on nähty, pikemminkin aloittavat niitä.