Miten suhtautua vanhan ihmisen holtittomaan pelihimoon? Antaako olla vai puuttuako? Kysyin asiaa viranomaisilta,
vastaus oli : antaa pelata, omiaan pelaa ja kun omat loppuvat, sitten voi hakea yhteiskunna apua. Voiko tämä olla
enään totta ?
vastaus oli : antaa pelata, omiaan pelaa ja kun omat loppuvat, sitten voi hakea yhteiskunna apua. Voiko tämä olla
enään totta ?
Vastaukset 1
Vanhimmat
että totta on ja oikein sanottu. Jokainen täysijärkinen saa omillaan tehdä mitä tahtoo ja elää miten tahtoo kunhan ei ole vaaraksi itselleen. Ikävä kyllä asia on niin. Ymmärrän kyllä, että nuorempi sukupolvi mielellään soisi vanhuksen kyttäävän niitä arkkurahoja mahdollisimman paljon jälkeenjääville, mutta jos ei hän niin halua tehdä, niin oma on asiansa.
Itsekin nuorempana syyllistyin yksin asuvan vanhuksen holhoamiseen kun häntä usein huimasi ja kaatuili siellä ja minulla huoli, että loukkaa itsensä. Silloin minulle sanoi eräs viranomainen, että hänellä on oikeus asua tahtonsa mukaan jos on sen terveellä järjellä päättänyt. Sitä minun piti pitkään miettiä, ennenkuin tajusin.
Ei meistä kukaan halua olla kenenkään holhottavana jos kerta itse tiedämme mitä teemme. Tietenkin sitten kannamme tekojemme seurauksetkin, sehän on selvä. Silloin te nuoremmat voitte olla ainakin tukena ja lohtuna hänelle.
Tällaista tämä elämä on.