Suhteemme on tällä hetkellä tauolla. Katsomme suhdetta uudelleen kun lapsi on syntynyt. Mies on nyt aika varma että ei ole valmis perheenisäksi. Joka toinen viikonloppu- isäksi kyllä, mutta muuta ei vielä osaa luvata.
Suhteesamme on ollut isoja ylä ja alamäkiä. suurin alamäki tuli silloin kun hän petti minua ja juuri silloin huomasinkin olevani raskaana. aborttia emme tehneet ja yhteistuumin annamme lapsen kuitenkin tulla.
Kasvatan sen yksin jos on tarvis. Ongelmana ei ole niinkään lapsi vaan suhde.
Hän on sanonut että hän ei ole päättänyt vielä mitään. Pystyykö perheisyyteen vain ei.
Mitä luulette, nostaako vauvan syntymä tunteet uudelleen?
vain onko suhde tuhoontuomittu?
Tämä on siis meidän ensimmäinen lapsi ja miehellä ikää 20
Kysymyksiä saa esittää.
Suhteesamme on ollut isoja ylä ja alamäkiä. suurin alamäki tuli silloin kun hän petti minua ja juuri silloin huomasinkin olevani raskaana. aborttia emme tehneet ja yhteistuumin annamme lapsen kuitenkin tulla.
Kasvatan sen yksin jos on tarvis. Ongelmana ei ole niinkään lapsi vaan suhde.
Hän on sanonut että hän ei ole päättänyt vielä mitään. Pystyykö perheisyyteen vain ei.
Mitä luulette, nostaako vauvan syntymä tunteet uudelleen?
vain onko suhde tuhoontuomittu?
Tämä on siis meidän ensimmäinen lapsi ja miehellä ikää 20
Kysymyksiä saa esittää.
Vastaukset 7
Vanhimmat
yleensä se on niin, että jos mies ei tunne olevansa raskauden aikana valmis isäksi, ei hän ole kykenevä ja kypsä terveeseen perhe-elämään lapsen synnyttyäkään. Jos mies kuvioon jääkin, on seurauksena usein päihdeongelmaa, pettämistä ja juhlintaa ja juoksuja.
Eli kannattaa tehdä lapset miehen kanssa, joka itsekin haluaa ne lapset ja on selvästi jo raskautta suunniteltaessa valmis isäksi.
Parisuhteen korjaaminen lapsen avulla harvoin onnistuu, kuin myös miehen sitominen itseensä lapsen avulla ei tuota toivottua tulosta.
Kuulostaisi kohdallasi, että pärjäät paremmin lapsen kanssa kahdestaan, ja annat miehen käydä tapaamassa lastansa siten kuin sovitte. Se, että kotona on hyvä olla, on rauhallista, stressitöntä ja riidatonta, olisi lapsen synnyttyä sinulle ja vauvallesi todella tärkeää.
Tämän ikäinen mies on aika teini vielä, ei ihme ettei osa luvata mitään. Osviittaa voi antaa miehen perhe, minkälaiset keskinäiset perhesuhteet siinä on?
Äiti synnyttää lapsen ja lapsi synnyttää isän. Anna siis tulevalle isälle aikaa ja kärsivällisyyttä ja kerro hänelle , että parasta mitä isä voi lapselleen tehdä on kunnioittaa ja pitää huolta sen äidistä!
Mutta sinun kannattaa kumartaa vaan tulevaa vauvaa ja antaa miehen jäädä jos on jäädäkseen. Tosin yrittää kannattaa aina.
Lapsn isällä on hyvä lapset vanhempiinsa ja vanhemmat tietysti toivovat että yhdessä oltaisiin, vaikkei ääneen sitä eivät sano.
Tottakai toivon että yhdessä oltais, mutta en rupea pakottamaankaan ketään..
olen hänelle sanonutkin, että hän siinä enemmän menettää kuin minä ja se on aivan totta :)
Ei varmaan tähänkään tilanteeseen ole yhtään ainutta oikeaa vastausta, vaan antaa ajan kulua ja katsoa sitten.
Mahdollisuus on annettu kyllä ja katsotaan käyttääkö lapsen isä sen.
Voi kuinka idiootti oletkaan. Teet lapsen ja kohta haet uutta miestä mitä on vaikeampi loytää yksinhuoltajana. Oletko ajatellut vain ja ainoastaan nyt itseäsi ja itsekkäästi halunnut lapsen ajattelematta muiden ihmisten elämää laisinkaan?
Ei kauaakaan kun "nukkeleikit" jaksaa sinua kiinnostavan niin kuin ei sitä lapsen siittäjäkään. Vähän ajan päästä olet yksiksesi lopen uupunut siihen kakaraan ja et muuta kuin halua päästä siitä eroon sillä se pilaa elämäsi. Onko sinulla vanhemmat kenties jolle tuupata kakaraa kun väsyt? Nyt varmaankin penska mahassa tuntuu hyvinkin auvoiselta elämä maatessa niin kuin monilla muillakin mutta hetken päästä yksinhuoltajat haluaa istuskella baarissa kun kakara alkaa ahdistaan.
Olen niin henkisesti valmis lapseen kuin olla ja voin. Mietimme aborttiakin silloin kun lapsi sai alkunsa mutta päätimme pitää sen. Miestä on ruvennut pelottamaan vastuu, mutta minä olen sen valmis kantamaan.
Minä en miestä heti tarvitse elämääni ja todellakin aion katsoa miestä pitemmän aikaan ennen kuin uuden ottasin taas elämääni.
Kyllä minulla on äiti ja miehellä vanhemmat jotka varmasti lapsesta huolehtivat välillä kun on tarvis. Joten tukiverkkoa löytyy.
Ikinä en ole baarissa käynyt ja en koko paikkaan halua tutustua, en sinkkuna, en perheellisenä enkä yksinhuoltajana. Koskaan en ole ollut kännissä enkä aio tehdä sitä kun lapsikin on. Miestä en todellakaan lähde baareista etsimään.
Sinulla on aika mustavalkoinen kuva yksinhuoltajista. Toivottavasti pääset siitä ylitse.
päätettiin yhdessä! Koeta keskittyä ja lukea viestit loppuun, ennen kuin päässä kilahtaa. Prkl, että on taas ihmisillä myötätuntoa ja empatiaa vaikka kuinka muille jakaa>:-/! Kuka siellä baarissa istuskelee, miten minä en elämäni aikana ole vielä yhtäkään sellaista yh-äitiä tuntenut?? No tosin, enhän ole itsekään baareissa istunut kuin 90-luvun alussa ennen ekan lapsen syntymää;-D.
AP:lle sanoisin samaa kuin joku muukin: anna vähän aikaa sille isälle - miehet nyt tunnetusti kehittyvät vähän hitaammin. Ja voi olla, että vauvan syntymä ja se, että vauva on oikeasti olemassa, muuttaa paljonkin. Mutta ei väkisin. Voi olla, ettette ole enää yhdessä, mutta lapsella on silti isäänsä hyvä suhde. Ja sinulla myöhemmin apua lapsen kasvatuksessa. Toisekseen: vaikka jäisit lapsen kanssa yksiksesikin, voit mainiosti tavata vaikka miten hyviä miehiä:-). Jo valmiiksi isiä, eronneita, tai sitten sinkkuja, jotka tykkäävät lapsestasi. Tiedän, ettei ole mitenkään vaikeaa yh:na löytää onnellista parisuhdetta ja perustaa perhettä:-). Siis onnea odotukseen ja synnytykseen:-)!
Itsellä oli melko sama tilanne, paitsi lapsi ehti syntyä ennenkuin ukko ilmoitti ettei taidakaan olla valmis isäksi!
Noin helppoa on miehen elämä.
Näin lapsen äitinä kun ei voi vain päättää, ettei olekaan vielä valmis.
Hyvin on pärjätty jo kymmenen vuotta kahdestaan pojan kanssa!!!!!