Elikkäs... olen siis 19, kohta 20v mies. Mä olen homo, myönnän sen heti alussa. Mun poikaystävä on ns. "shemale" hän on saanut hormonihoitoa 16-vuotiaasta asti ja hänellä on rinta- implantit, hän näyttää TÄYSIN naiselta. Olemme jo harkinneet kihlautumista, eikä hänen vanhempansa närkästy yhtään, ovat vaan onnellisia tyttärensä puolesta. Mutta entäs mun vanhemmat sitten. Kerran, kun olin hänen kanssaan vanhempieni luona kylässä, niin sain kuulla vittuilua ja homoksi haukkumista koko ajan... Kun isoäitini näki hänet ensimmäisen kerran puoli vuotta sitten, hän ihasteli, kuinka kauniin naisen olin itselleni löytänyt ja sitten mun kusipää isä heti isoon ääneen huusi, että "Ei tuo ole nainen, TUOLLAHAN ON MUNAKIN HOUSUISSA!!" Ja sen jälkeen mummokin pisti välit poikki kuolemaansa asti... Olen tässä harkinnut, kun olen saanut opiskeluni päätökseen.. vaihdan sukunimeni, pistän välit poikki kaikkiin sukulaisiini ja muutan elämään tulevan vaimoni kanssa, enkä enään koskaan tapaa yhtään sukulaistani!
Suku syrjii....
...eikä ymmärrä...
3471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vois sanoa, että melkoinen soppa. Muutenkin sulla aika kasvaa aikuiseksi ja itsenäistyä, joten riittää monenlaista mietittävää tai päätettävää.
Sehän on selvä, että se mistä sinä tykkäät ja kenen kanssa aikasi haluat viettää on tietenkin sinun asiasi ja mitä teet toisen kanssa vällyjen alla ei todellakaan kuulu kellekään. Ei nyt, eikä tulevaisuudessa.
Ja ihan varmasti monessa kodissa vanhemmat pettyvät olitpa homo tai päättäisit ryhtyä munkkierakoksi, niin jos sinä et vastaa ns standardilasta sen kuvion kanssa saat painia hyvässä lykyssä lopun ikääsi. Joten oman identiteettisi vahvistamiseksi kannattaisi päästä puhumaan kodin ulkopuolelle tai toivon mukaan nauttia niin fiksun kaveripiirin tuesta, että koet olosi turvalliseksi ja vahvaksi-oikeudenmukaisesti. Et nimittäin voi muuta kuin joko 1. antaa anteeksi vanhempiesi ennakkoluuloille 2. koettaa sovitella kunhan pölyt laskeutuvat 3. repäistä itsesi irti ja pitää muodolliset välit.
Vanhempasi joka tapauksessa ovat kasvattaneet sinut ja jos yhä asut heidän luonaan on heillä kuitenkin oikeus ladella asumiseen ja elämiseen liittyvät säännöt olipa se sinusta kuinka tyhmää tahansa. Ymmärrän loukkaantumisesi, mutta joskus myös vanhempiesi syynä voi olla silkka huoli saatko elämäsi ylipäätään järjestymään ja kouhkaatko liian nuorena jo jonkun ihmisen perässä kun pitäisi myös osata elää omaakin elämää.
Minulle homous ei ole huono asia, mutta homojen pahin vika on pyrkiä joskus olemaan niin hirveästi homoja että heistä katoaa kaikki ihmisyys. Toivon sinun osaavan olla kuitenkin se ihminen. Loppupeleissä kun me kuitenkin olemme kaikki, siis ihan kaikki, vain ihmisiä.
Aikamoinen tarina.
Eiköhän huoltajan vastuu kestä pari vuotta pidempään.
Naapurin teini-Tero on taas ottanut osaa keskusteluun.