tilanne on se, että juuri käynnistyi 2. vaihe eteenpäin, joten odottelen "tuomiota" lähiaikoina.
Asumme toistaiseksi edelleen samankaton alla, koska omakotitalo on keskeneräinen, rahat loppu jne.
Mun kai pitäisi muuttaa miehen mielestä, mutta ei ole varaa edes vuokratakuuisiin..
Mies haluaa minun muuttavan, vaikka itse hakee avioeroa yksipuolisesti. Syy painostamiseen on se, että en pärjää tietenkään laskujen kanssa, enkä osaa saattaa taloa loppuun, enkä myöskään osaa hoitaa taloa oikein. Kaikki ne vipstaakelit sähkökaapissa jne... Olen myös vammautunut liikenneonnettomuudessa, se tässä on kai se olennaisin syy & etten saa rahaa "tarpeeksi", vaan 1/3 entisestä palkasta.
Autoa en saa ajaa ja lähimpään kauppaan on 3 km.
Joka tapauksessa varasimme ajan lastensuojeluviranomaisille, lapset 13 ja 14 v, nyt tarvitsisin tietoa, mitä siellä kannattaa sanoa/ehdottaa?
Minun mielestäni pärjään hyvin kotona.
Nuorimmainen lähtee 7 luokalle ja vanhin 9. luokalle. Nuorimmainen on aika herkkä, oli onnettomuusvaiheessa vasta 8 vuotta ja tokaluokkalainen, oli monia vuosia äidin poika ja joka vuosi huokasi helpotuksesta, kun onnettomuuspäivä meni ohi - äiti edelleen hengissä.
Olen yrittänyt ehdottaa miehelle, että hän lähtee, koska hän sitä eroa haluaa sekä aloittaa uutta elämää puhtaalta pöydältä. Naisia ei ole kuviossa, ainakaa mun tietääkseni, vaikka kai haluaisi koska pälpättää juhannustansseihin menosta ja hekumoi ajatuksella, että sitten uuden rouvan kanssa ajellaan sinne ja tänne...
Hänen poismuutosta ei edes keskustella, mutta mun pitäisi lähteä.
Lasten asumisesta ei ole saatu puhuttua, olen yrittänyt ehdottaa, että kokeiltaisiin niin, että hommattaisiin toinen asunto ja asuttaisiin omakotitalossa 2 viikkoa/hlö, mutta ei kelpaa. Ei edes silloin harkintavaiheessa, tai ennen edes kun avioerosta keskusteltiin.
Helsingin kaupungilta olen hakenut asuntoa, nyt pääsin ykkös-kiireellisyysluokkaan. Hakemukseen kerroin, että lastensuojeluviranomaisten kanssa sovitellaan asumista, mutta todennäköisesti 2 viikkoa ja 2 viikkoa asutaan.
Tämä vaikuttaa myös omaisuuden laskemiseen, jos oikein tajusin, kolmella saa olla 132 000 euroa omaisuutta, vaikka omaisuutta ei olekaan, koska sitä ei ole, ennen kuin omakotitalo saadaan myytyä... Joten asuntotoimisto nuolaisee, ennen kuin on edes tipahtanut.
Velkaa on jotaina 100 000 sitä en tajunnut, että kaikki muukin velka huomioidaan kun asuntovelka.
Mitä te muut tekisitte sijassani? Onko oma elämä tärkeämpi kuin lasten elämä ja onko tärkeämpää pitää asuntoa rahan takia yhteisenä ??
Kokemuksia ja vinkkejä otetaan todella kiitollisena vastaan.
En jaksa oikein itse miettiä asiaa, koska olen jo tehnyt parhaani asian suhteen. Neuvotellut, ehdotellut, hakenut asuntoa jne.
Tulot ovat jotain 1200 euroa kuussa, eläke myönnetty eikä siis työelämään ole paluuta. Vuokraa on varaa maksaa noin 450 euroa/kk, lainaa en tietysti pysty ottamaan tällä terveydentilalla ja muutenkaan. Ikinä en tiedä, mihin kuntoutukseen rahaa menee ja mitä ollaan vaatimassa. Sairauskulut ovat siis jonkinlaiset/vuosi.
Kiitos.
Asumme toistaiseksi edelleen samankaton alla, koska omakotitalo on keskeneräinen, rahat loppu jne.
Mun kai pitäisi muuttaa miehen mielestä, mutta ei ole varaa edes vuokratakuuisiin..
Mies haluaa minun muuttavan, vaikka itse hakee avioeroa yksipuolisesti. Syy painostamiseen on se, että en pärjää tietenkään laskujen kanssa, enkä osaa saattaa taloa loppuun, enkä myöskään osaa hoitaa taloa oikein. Kaikki ne vipstaakelit sähkökaapissa jne... Olen myös vammautunut liikenneonnettomuudessa, se tässä on kai se olennaisin syy & etten saa rahaa "tarpeeksi", vaan 1/3 entisestä palkasta.
Autoa en saa ajaa ja lähimpään kauppaan on 3 km.
Joka tapauksessa varasimme ajan lastensuojeluviranomaisille, lapset 13 ja 14 v, nyt tarvitsisin tietoa, mitä siellä kannattaa sanoa/ehdottaa?
Minun mielestäni pärjään hyvin kotona.
Nuorimmainen lähtee 7 luokalle ja vanhin 9. luokalle. Nuorimmainen on aika herkkä, oli onnettomuusvaiheessa vasta 8 vuotta ja tokaluokkalainen, oli monia vuosia äidin poika ja joka vuosi huokasi helpotuksesta, kun onnettomuuspäivä meni ohi - äiti edelleen hengissä.
Olen yrittänyt ehdottaa miehelle, että hän lähtee, koska hän sitä eroa haluaa sekä aloittaa uutta elämää puhtaalta pöydältä. Naisia ei ole kuviossa, ainakaa mun tietääkseni, vaikka kai haluaisi koska pälpättää juhannustansseihin menosta ja hekumoi ajatuksella, että sitten uuden rouvan kanssa ajellaan sinne ja tänne...
Hänen poismuutosta ei edes keskustella, mutta mun pitäisi lähteä.
Lasten asumisesta ei ole saatu puhuttua, olen yrittänyt ehdottaa, että kokeiltaisiin niin, että hommattaisiin toinen asunto ja asuttaisiin omakotitalossa 2 viikkoa/hlö, mutta ei kelpaa. Ei edes silloin harkintavaiheessa, tai ennen edes kun avioerosta keskusteltiin.
Helsingin kaupungilta olen hakenut asuntoa, nyt pääsin ykkös-kiireellisyysluokkaan. Hakemukseen kerroin, että lastensuojeluviranomaisten kanssa sovitellaan asumista, mutta todennäköisesti 2 viikkoa ja 2 viikkoa asutaan.
Tämä vaikuttaa myös omaisuuden laskemiseen, jos oikein tajusin, kolmella saa olla 132 000 euroa omaisuutta, vaikka omaisuutta ei olekaan, koska sitä ei ole, ennen kuin omakotitalo saadaan myytyä... Joten asuntotoimisto nuolaisee, ennen kuin on edes tipahtanut.
Velkaa on jotaina 100 000 sitä en tajunnut, että kaikki muukin velka huomioidaan kun asuntovelka.
Mitä te muut tekisitte sijassani? Onko oma elämä tärkeämpi kuin lasten elämä ja onko tärkeämpää pitää asuntoa rahan takia yhteisenä ??
Kokemuksia ja vinkkejä otetaan todella kiitollisena vastaan.
En jaksa oikein itse miettiä asiaa, koska olen jo tehnyt parhaani asian suhteen. Neuvotellut, ehdotellut, hakenut asuntoa jne.
Tulot ovat jotain 1200 euroa kuussa, eläke myönnetty eikä siis työelämään ole paluuta. Vuokraa on varaa maksaa noin 450 euroa/kk, lainaa en tietysti pysty ottamaan tällä terveydentilalla ja muutenkaan. Ikinä en tiedä, mihin kuntoutukseen rahaa menee ja mitä ollaan vaatimassa. Sairauskulut ovat siis jonkinlaiset/vuosi.
Kiitos.
Vastaukset 10
Vanhimmat
että...
- myisin talon
- ehdottaisin itseäni lasten lähihuoltajaksi - lapset voisivat vierailla isälllään vaikka päivittäin ja olla öitäkin vähintään pari kertaa kuussa (mikäli se heille sopii)
Merkillepantavaa on, että ainoastaan lähihuoltajalle maksetaan yksinhuoltajakorotus lapsilisään ja ainoastaan lähihuoltaja saa asumistukea (siis tapauksessasi tietynkokoiseen asuntoon/3 hlöä). Käytännössä siis tämä tarkoittaa, että jos lapset olisivat 50%50% molempien luona, niin molempien asuntoon tulisi mahtua aikuinen ja kaksi lasta. Ja jos molemmilla olisi esim. kolmio, niin vain toinen (se lähihuoltaja siis) saisi tuet, vaikka lasten kulut menisi puoliksi - molempien maksettavaksi. Ehdottomasti kallein tapa asua.. ja kirjoituksestasi päätellen teillä kummallikin on rahat vähissä.
Siis näillä näkymin taloa ei pysty laittamaan myyntiin, ellei halua jäädä velkaa.
Todennäköisesti tontin hinta menisi taivaan tuuliin sekä osa rakennukseen käyttämistämme rahoista.
Joten näillä tuloilla siihen en pysty suostumaan myyntiin vapaaehtoisesti, koska älytöntä myydä, jos joudun loppuelämän olemaan vammainen, veloissa ja sossu-luukun asukkaana. Jos vain on jotain muita keinoja, ne kokeillaan ensin.
Miehelle on kai yksi lysti, miten asiat menee, kunhan hän pääsee minusta eroon.
No, 4000 e/kk sekä firman tuloilla pikkulainat on maksettu aika nopeasti,
mutta 1200 euron tuloilla homma ei käykään niin helposti.
(Noi tulot on siis suuret, mutta hänellä on paljon velkaa, makselee visaa, masteria, autoa, tietokonetta, telkkaria, uusi pihakalusto oli 1200 euroa rippijuhliin.. käyttää rahaa kuin viimeistä päivää ja syyttää minua, kun minä en käytä pennejäni muuta kuin lainamaksuun, sähköön, veteen, kiinteistöveroon, mätkyihin, kuntoutukseen jne. Ja kaikki laskut pitäisi laittaa fifti-fitti?? )
Onko olemassa jotain 1 lapsi toiselle ja 1 lapsi toiselle systeemiä?
Luin jostain myös, että asuminen 2 viikkkoa kuukaudesta toisen luona onnistuu parhaiten, jos molemmat ovat saman tuloisia ja asunnot saman kokoisia?
Joten ei taida meillä onnistua.
Minkälainen asunto pitää olla, että aikuinen ja kaksi lasta mahtuvat samaan asuntoon? Tarkoittaako kolmiota?
Eläkeläisenä minulla on pikkusaumat asumitukeen, mutta kun lasketin Kelassa asumistukea, 500 euroa/kk vuokralla saan max tuen, joka olisi jotain 130 euroa/kk. Joten asunto saa maksaa sen verran enintään. Se on sitten Helsingin kämpissä 45- 50 neliöinen jos sitä ikinä saa.
Täytyy muistaa sanoa lastenvalvojalle sana lähihoitaja..
muutaman sanasen sanoa,ihan vaan ajatuksina.
Mun mielestä kolmio se olla pitää.Ite en lähtis lapsiani erottelemaan vaan pitäisin itelläni ja antaisin miehelleni korkeintaan joka toinen viikonloppu.Olemme suht samassa tilanteessa paitsi,ettei meillä ole taloa,eikä noin suuria tuloja kun miehelläsi.No velkaa on todella paljon.Mieheni on myös rahan väärinkäyttäjä.
Mieheni on ollut vaikea tajuta että vuokra,sähköt yms on vaan maksettava.Joten laitoin eropaperit vetämään.Olen keskustellut eronneiden kanssa paljon,koska itseäni hirvittää se et miten sitä sitten yksin pärjää..Näin olen asian ymmärtänyt,että mies maksaisi elatusmaksut tulojensa mukaan,ite saisin korotukset,asumistuen ja mitä niitä nyt on.Sitten kun vuokra on maksettu sen jälkeen mulle pitää jäädä tietty summa käteen,jonka maksaisi sossu.Joten olen ajatellut,että saisin rahaa paljon enemmän kuin nyt..Mutta se ei ole syy erota.
Teidän tilanteessa yrittäisin puhua miehelleni järkeä,että lähtisi vaikka velkaneuvojalle puhumaan jos vaikka saisi noita maksuja jotenkin sovittua.Itse tiedän että jatkuva laskujen maksu ja lisävelan otto on pidemmän päälle rankkaa.Jossakin vaiheessa seinä tulee vastaan ja sitten se elämä vasta rankkaa onkin.
Mutta jos eroa mietitte ja siihen päädytte,niin luulenpa että parjäät paremmin kuin miehesi.
Siis, asunto myyntiin TAI miehesi lunastaa siitä oman osuuntensa.
Ellette myy asuntoa, maksat siitä edelleen "lainamaksut, sähköt, vedet, kiinteistöverot" Oletko ottanut huomioon asumismenoissasi (uuden asunnon vuokran lisäksi), että maksaisit nämä erottuannekin mikäli talo ei mene myyntiin tai jos miehesi ei pysty lunastamaan osuuttasi talosta sinulta. Jos omistat, niin maksat! Jos talo myydään ja siitä tulee persnettoa, niin miehesi saa siitä suurimman osan kontolleen hänen tuloillaan.
Jos taloa ei myydä, sinun tulosi eivät riitä talon ylläpitoon/lainan takaisinmaksuun. Toiselta puolelta osuus talon hinnasta laskettaisiin omaisuudeksesi - tuet vähenevät. Et pysty saamaan toimeentulotukeakaan, jos omistat.
Laskin asumistukesi kelan asuntotukimittarilla 75 neliön kolmiosta saisit 1200kk e:n tuloilla 423,20 e/kk - jos lapset laskettaisiin asumaan mukaasi (saisit myös elatusmaksut isältä sekä todennäköisesti myös toimeentulotukea). Ellet ole lähihuoltaja asumistukesi lasketaan yksinasuvan henkilön mukaan - eli voisit asua yksiössä 500 e/kk ja siihen saisit maksimituen n. 130 e/kk ja sen lisäksi olisit velvollinen maksamaan talon lainoja ym. (koska omistat). Jos miehesi olisi lähihuoltaja, hän maksaisi asumisen parhaimmaksi katsomallaan tavalla - ja sinä maksaisit elatustukea - joka noilla tuloillasi olisi mitätön tai ei mitään :).
Älä siis maksa taloa, jossa et saa/voi asua!!!!!! Älä anna miehen kusettaa enempää. Käytännössä olet pahassa toimeentuloloukussa, ellei taloa myydä. Olit sitten lähi- tai etävanhempi.
Arvio yleisen asumistuen määrästä Päiväys: 18.06.2009
Ilmoitetut tiedot: Hyväksytyt tiedot:
Asuinkunta Helsinki Helsinki
Ruokakuntaan kuuluu 3 henkilöä 3
Ruokakunnan bruttotulot yhteensä 1200,00 e/kk 1200,00
Tulo omaisuudesta (sisältyy tuloihin) e/kk
Asunto on kokonaan ruokakunnan käytössä Kyllä Kyllä
Asumismuoto Vuokra - asunto Vuokra - asunto
Asunnon pinta-ala 75.0 m2 75.0
Asunto valmistunut tai perusparannettu v. 1980 1980
Asunnossa on keskuslämmitys Kyllä Kyllä
Vammaisen lisätilan tarve Ei Ei
Vuokra / Vastike 700,00 e/kk 700,00
Vesimaksu yhteensä (henkilöltä) e/kk
Lämmityskustannukset e/kk
Alivuokralaisen maksama vuokra e/kk
Asumismenot yhteensä 700,00 e/kk 693,00
Asumismenot e/m2/kk 9,24
Perusomavastuu e/kk 164,00
Yllä ilmoitetuilla tiedoilla ARVIOITU ASUMISTUKI 423,20 e/kk
Meillä oli vuoroviikot, kunnes ex löysi uuden, sen jälkeen nuorimmat muuttivat luokseni ja tapaavat isäänsä koka toisen viikonlopun ja vanhin lapsista asuu lasten isän kanssa, joten lapset voi mainiosti myös jakaa jos kukaan ei tunnu asiasta kärsivän.
Sinun tapauksessasi, antaisin exn lunastaa talonne, jos hän sitä kerran haluaa. Se mitä saat siitä riippuu tietty siitä jääkö mitään jaettavaa. Eli asuntovälittäjältä kannataa pyytää vaikka edes ilmainen suullinen arvio hinnasta ja siitä vähennetään kaikki lainat. Jos mitään jaettavaa ei jää niin kirjaatte sitten sen, että ex saa pitää talon ja vastaa kaikista lainoistanne kun sinulla ei ole niiden maksamiseen varaakaan. Jos taas jaettavaa jää, ex maksaa sinulle rahaa puolet siitä mitä jää jaettavaksi. Omaisuudeksi lasketaan tietty myös mahdolliset autot sun muut.
Oman ja kaikkien mielenrauhan takia kannattaa sinun siis oikeasti hakea 3h k asuntoa, ja kuten joku olikin laskenut, niin vaikka lapset asuisivat 2 vko 2 vkoa, mutta olisit heidän lähihuoltajansa niin saat asumistukea riittävästi, miehesi ei sitä kuitenkaan saa vaikka lapset olisivat hänen lähihuollettavia, joten ihan järjellä se olisi molemmille ihan reilu ratkaisu.
Kun olette tehneet osituslaskelman talosta ja muusta niin se kannattaa toimittaa todistukseksi omaisuudestasi asuntotoimistoon, jotta saat pysyvän vuokrasuhteen koska sinulla ei ole omaisuutta tai sitä on alle rajan.
Nyt vaan asioita setvimään ei se venyttämällä parane.
muuta ennen kuin katkeroidut. siis sovi miehesi kanssa vaikka minä juhlapyhinä ja lomina hän saa lapset luokseen jos lapset haluaa isälleen tuo fifty fifty ei kuulosta hyvältä lastenkaan kannalta. ja elatusmaksujen.. ota mieluummin koko elarit kuin se jotta lapset juoksevat kahden kodin väliä. talon arvo lasketaan sille päivälle kun eron ykkösvaihe vireille. koeta saaha miehesi maksamaan sinulle tasinkoa talosta, sillä rahalla saat asiasi järjestykseen näin aluksi. ja vaikka asumisoikeusasunnon. toisaalta oletko koskaan harkinnu muuttavasi ihan eri paikkakunnalle? lapset jo sen ikäisiä jotta pystyvät itsenäiseenkin matkustamiseen etävanhemmalle ja heiltä kysytään kumman luona asuvat mieluummin. itse aloitin nollasta myös vammaisena ja paljon pienemmällä eläkkeellä. eläkkeensaajan asumistuki lasketaan erilailla kuin yleinen asumistuki. kysy kelalta mahdollisuuksiasi saada sitä. neuvoisin sinua myymään oman osuutesi talosta sinne jäävälle puolisolle eli ota tasinkorahat ja lähde. muuta toiselle paikkakunnalle ja järjestä itsellesi asunto. ja hoida asuinpaikkakuntasi sossun kanssa kuljetuspalveluasiatkin kuntoon. ei vammaisten tarvi asua kaupan vieressä ja kotona pärjäämiseen on tod.apuvälineitä,vammaispalvelulaki säätää kuljetuspalvelumatkoista vähintään 18kpl yhdensuuntaisia/kk. niitä voit käyttää kaupassakin käyntiin yms. asiointiin harrastuksiin,et siis välttämättä tarvitse autoa.vammasi laadusta johtuen saat ehkä avustajankin käyttöösi kauppa-asioille.
miehesi ei 4000e/kk tuloilla pysty luisteleen elatusmaksuista. joten vaadi kunnolla, kuntakin maksaa jo yli 100e kuussa jos elatusvelvollinen varaton.osituksessa lasketaan yhteen niin varat kuin velatkin ja välisumma pannaan puoliksi ja toiselle maksetaan sen jälkeen tasinkoa se summa tai hänkin jää velkaa sen summan. mutta tosi tarkkana oltava kenen nimi velkapapereissa ja millonka velat otettuna. jos vaikka miehesi ottanut lisävelkaa eron vireilletulon jälkeen niin ne eivät sinun murheesi.meillä oli aika paljon sama tilanne kuin sinulla, olen vammainen itse ja mies holtiton rahan suhteen mun eläke noin 800 kuussa ja sillä on pärjätty.. kun on ollu pakko, lapsia yksi joka täysi-ikäistymässä ja asunut mun luona viimiset vuodet. lähti mukaani kun muutin toiselle paikkakunnalle, halusi uuteen elämään hänkin, ja on tyytyväinen kun ei jäänyt tuppukylään isälleen ahdistumaan kun isä on jatkuvasti veloissa, kun ei osaa hoitaa raha-asioitaankaan isommista tuloistaan huolimatta.
anyway lastensuojelu määrää asumisen vasta jos lapsenetu ei toteudu jomman kumman lähihuoltajaksi haluavan luona, lapsenetu ei ole rahavarat vaan muu hyvinvointi, meillä ei exä osannut edes teevettä keittää tmv. oli kyllä varakkaampi kuin minä ja "terveempi" mutta lapsen katsottiin voivan paremmin minun luona, soitinkin vaan lastensuojeluun ja kysyin ku he tunsivat perheemme mitä mielipuolta ovat asiasta ja lastensuojelu puolsi minun käsitystä koska ymmärrän jopa heitä enemmän lapsen vammaisuutta, hänellä eräs neurologinen oireyhtymä.minä itse pyörätuoliakäyttävä liikuntarajoitteinen.
voimia sinulle päätöksentekoon. kiva olisi jutella muutenkin.olen toiminu tukihenkilönä muissakin yhteyksissä joten tunnen tuskasi ja yksinäisyytesi.aika huono olen kirjoittamaan mutta vaikka puhelimitse tai ei NÄIN julkisesti juttu kyllä luistaa, mutta toivottavasti tästäkin sepustuksesta löyty jokin tiedonjyvänen ja sitä kautta saat apua ongelmiisi.
saat eläkkeensaajan asumistukea elatusmaksut lapsilisät eläkkeesi hoitotuen kuljetuspalvelumatkat kuntoutusta vaikka mitä, liikenneonnettomuudessa jos olet loukkaan tunut niin saathan varmaan jotain liikennevakuutuksesta. kunnassasi on varmaan joku sosiaaliasiamies tmv. jolta voit kysellä neuvoa mitä kaikkea tukea sinulle vähintään kuuluisi. et joudu loppuikääsi ravaamaan luukulta toiselle vaan edut tulee kun osaa hakea. ja ne ovat sinulle eläkeläisenä ihan oikeutettuja tuloja joten ei tarvitse yhtään ujostella mitä "naapurit sanovat". kuntoutuksesta et joudu maksamaan kuin matkakulujen omavastuut noin 157e/vuosi. siihen sisältyy myös muut sairaalamatkat yms. kela maksaa loput paitsi jos olet yli 65vuotias mutta noin pienet lapset jos on niin lienee utopistinenajatus jotta olet jo niin iäkäs.minä otin lainaa just tuolla 800e/kk eläkkeellä, ostin asumisoikeusasunnon ja muutan jonku kuukauden kuluttua. tiukkaa tekee, mutta jotenkin on selvittävä.. ja kai sitä selviää kuten tähänkin asti...
No, tässä sopassa on avioeron mukana myös vakuutusriita vakuutusyhtiötä vastaan. Se oikeastaan romahdutti suhteemme viime vuonna. Mies ei vain jaksa olla koko ajan hirttosolmussa ja raahata kivirekeä. Niitä lauseita hän on käyttänyt.
Vakuutusasia on ollut jo 2-3 vuotta tiedossa, onneksi nyt on asia jo vireillä käräjäoikeudessa. Odottelemme Valviran lausuntoa vammoista.
Käräjäjutun ohella, kun en enää ole se 22 vuotta sitten ihana nainen, simpsakka, teräväälyinen vaan "ryppyinen" ylipainoinen vammainen, niin..
Jos te muut, jotka olette eläkkeellä, varmaan tiedätte miten nihkeästi noita vammaistuki-asioita myönnetään kunnassa. Vammais-etuja saan: Sampo-kyydin kotiin, siis ei tarvitse lompsia lähimmälle pysäkille, vaan mini-bussi tai taksi hakee kotiin ja palauttaa kotiin. Eläkeläisen lapsikorotusta 19 euroa/lapsi/kk ja eläkeläisen hoitotukea alimmaista, olikos se 48 euroa/kk.
Kuntotus tulee kunnalta, käyn neuropsykologilla ja kotona käy toimintaterapeutti.
Matkoja Kela maksaa 154 euron jälkeen, se on yleensä täynnä jo huhtikuussa.
Eläke on siis työkyvyttömyyseläke, ilman, että siihen vaikuttaa liikenneonnettomuus. Onneksi olen painanut töitä (jo 18 v, vasta 23-v otetaan huomioon), ja en ole pitänyt kolmen vuoden taukoja vauvalomien jälkeen.
Onnea sinne asumistoikeustaloon! Ne vain tuntuvat olevan niin älyttömän kalliita ne yhtiövastikkeet, etten hirviä sellaista hommata. Olen käynyt velkaneuvojallakin ykkösvaiheen aikana, velkaneuvoja pudisteli vain päätä, ettei minulla ole varaa mihinkään. Ei lunastukseen eikä edes talon ylläpitoon.
Tsemppiä meille "murjotuille" :)
Luen viestejänne tarkasti, mutta nyt juhannuksen viettoon. Olen
Pohjois-Suomessa jonkun aikaa tyttären kanssa, mies ja poika jäi kotiin.
Kotia tulosta en puhunut mitään, eikä hän ole soitellut.
Kiitos siitä katkeruus-asiasta, olen miettinyt, milloin minusta tulee katkera? Varmaan sitten, kun todellisuus iskee silmille. Nythän olen ollut miehen siipiveikkona (sitä hän on muistanut kyllä korostaa), mutta kun omaan talouteen muutan, on elämä pelkkää puuroa ja näkkileipää.
Jos kävisi niin, että hän suostuisi muuttamaan edes täksi lama-ajaksi pois oma-kotitalosta, voisin laittaa osan asunnosta vuokralle. Äidillenikään en ole asiasta jaksanut puhua, voisi olla, että hän tulisi mukaan lunastuspuuhiin, vaikken sitä haluaisikaan. Tai no, ei ehkä 200 000 ole varaa.. Yleensä naisvoima on voimakas meidän suvussa, mutta nyt ainakin minä olen siipirikkona, enkä ole jaksanut asiasta paljon jutella.
Vain siskon kanssa, että olemme puhuneet erosta, en kuitenkaan "muistanut" mainita, että ero on jo lopullinen tuomion jälkeen, vaan sanonut, että olen etsinyt asuntoa ja avioerostakin on puhuttu.
Varmaan ne vaaleanpunaiset lasit on aika vahvasti päässä, koska koko asiaa tässä sekamelskassa en jaksa käsitellä.
Hyvää juhannusta!
homma meni niin (hain itse molemmat avioerovaiheet) että ilmoitin miehelle millä hinnalla olen valmis talon lunastamaan ja hän saa talon lunastaa samalla hinnalla. Ei suostunut taloa antamaan sillä minulle eikä itsekään ollut halukas taloa lunastamaan joten myyntiin meni. Lastenvalvoja kertoi meille että mikäli muutan lasten kanssa talosta pois ennen myyntiä ja mieheni jää taloon, niin minun ei tarvitse osallistua talon käyttökustannuksiin. Avioero oli siis jo voimassa. Maksan ainoastaan puolet talon lainasta. Mieheni suostui siihen että minusta tuli yksinhuoltaja, jo käytännön asioidenkin vuoksi. Miehelläni oli alkoholiongelma, oli välillä jopa viikon pari täysin hukassa. Tämän vuoksi siis halusin ottaa itselleni yksin päätöksentekovastuun ja tätä myös lastenvalvoja suositteli mm. terveydenhoidollisista syistä, esim. jos lapselle tapahtuisi jotakin minkä vuoksi tarvittaisiin molempien vanhempien suostumus määrättyyn toimenpiteeseen ja toista ei sitten saataisikaan kiinni mistään. Lapset saavat tavata isäänsä ja olla isällään silloin kun haluavat, pakota heitä en siihen koska on tuo alkoholiongelma. Ja isäkin teki lapsille selväksi ettei hänen tarvitse enää huolehti lapsista eikä ostaa heille mitään .....
Toivottavasti saat elämääsi ratkaisun, itse myisin talosta oman osuuteni puolisolle. Avioerohan ei pääty eroon vaan ositukseen.
Hei,
meidän systeemi hiukan viivästyi ja huomenna on lastenvalvojalla käynti.
Avioero on jo ollut voimassa yli kuukauden.
Lomat on jo ohi 8.8. ja viikon päivät olen ollut jo exän kanssa saman katon alla.
Riitojakin on tullut; Taisi olla jo tiistaina 10.8, sen jälkeen torstaina, lauantaina (mun synttäripäivänä), eilen... ja olen nukkunut rocky-sohvalla koko ajan.
Lomalla olin monta viikkoa, olisko kesällä oltu samaan aikaan kotona noin kolme viikkoa, josta siitäkin oli monta päivää, jolloin oli yövieraita, joten hän osasi käyttäytyä hyvin.
Sen verran olen asiaa miettinyt, että otan edelleen vinkkejä vastaan.
Äsken soitin exälle ja kyselin häneltä. Hän taisi sanoa, ettei hänen mielestään ole asialla kiire, koska olen käytännössä rahaton laskujen jälkeen. Hänen mielestään hän voi lunastaa asunnon (hinnasta ei puhuttu) ja voin ostaa asunnon sillä rahalla, kun asiat etenevät vakuututusyhtiön kanssa.
Osistus asia on siis tekemättä.