mussa on vähän draamakuningattaren vikaa ja tämä alkaa vaikuttamaan vähän liikaa jo parisuhteeseeni. olen välillä ihan järjetön... käyttäydyn suorastaan järjenvastaisesti. vaikka suhteessamme ei olisi mitään varsinaista vikaa onnistun keksimään sellaisen ja tekemään poikaystäväni sanomisesta tai vaikka vain äänensävystä.
tästä on puhuttu monta kertaa. tiedän, että tämä on todella vakava ongelma ja juuri se mikä meidät erottaa, jos joku erottaa. haluaisin parantaa tapani, mutten tiedä miten se käytännössä onnistuisi.
tämä ongelma on toistunut jokaisessa suhteessani joka minulla on ollut. aikaisemmat tosin ovat kariutuneet heti alkuunsa, juuri tästä syystä. mietin, että pitäsikö minun hankkiutua jonkunlaiseen terapiaan, vai mikä neuvoksi???
tahdon todella pelastaa suhteeni ja itseni. keinot ovat vain hukassa. auttakaa mua, kivat kiltit ihmiset!!
myös vertaistuki olisi kivaa..
tästä on puhuttu monta kertaa. tiedän, että tämä on todella vakava ongelma ja juuri se mikä meidät erottaa, jos joku erottaa. haluaisin parantaa tapani, mutten tiedä miten se käytännössä onnistuisi.
tämä ongelma on toistunut jokaisessa suhteessani joka minulla on ollut. aikaisemmat tosin ovat kariutuneet heti alkuunsa, juuri tästä syystä. mietin, että pitäsikö minun hankkiutua jonkunlaiseen terapiaan, vai mikä neuvoksi???
tahdon todella pelastaa suhteeni ja itseni. keinot ovat vain hukassa. auttakaa mua, kivat kiltit ihmiset!!
myös vertaistuki olisi kivaa..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voi musta tuntuu tosi pahalta kun joku muu käy samaa läpi.
Itsekin oon ollut aina todella vaikea suhteissa, ihan järjettömistä syistä, ja tunnistan sen itsessäni.. sillä hetkellä en vaan tunnu osaavan pitää suutani kiinni.
Tiedän äsyttäväni ja pahoittavani poikaystäväni mielen, ja olen siitä todella pahoillani. Olemme puhuneet asiasta, ja se oikeastaan helpotti sen verran, että siinä tilanteessa poikaystävä pyytää rauhottumaan ja muistuttaa että nyt vois olla sellanen hetki että miettii mitä tulee suusta. Yleensä saankin mentyä itseeni tässä vaiheessa. En usko että kyse on muusta kuin opitusta tavasta, joka tosin tuskin rikkoutuu jos sille ei tee mitään. Puhukaan ainakin asiasta, keksikää jokin lausahdus tai ele, tai.. jotai mitä poikaystäväsi voisi tehdä saadakseen sinut ulos siitä "tilasta".
Toivottavasti pääset tavastasi irti ja elämänne voi olla onnellista, eikä suhteen tarvitse kariutua ainakaan tästä syystä!!
Lisäisin vielä, että hienoahan se on että ymmärrät huomata tuon itsessäsi ja edes tahtoa muuttua. Ilman sitä sulla ei olis mitään toivoa, nyt sitä on paljonkin! älä luovuta!