Miten tällaiset jutut toimii ja toimiiko ne?
Haluaisin seuraa jostain kivasta miehestä, jonka kanssa viettää aikaa, käydä leffassa, kahvilassa... ja seksiä tekee myös mieli välillä :) Haluaisin kuitenkin olla vielä vapaa ja "löytää itseni" enkä taas alkaa jonkun nukeksi. Toivonkohan liikaa? Pitäisikö vaan kärsiä yksin sinkkuna kunnes on todella valmis suhteeseen? Yhdenyönjutut ei kuitenkaan kauheasti kiinnosta.
Kokemuksia? Kertokaa, haluaisin kuulla mitä vaan mielipiteitä?
Haluaisin seuraa jostain kivasta miehestä, jonka kanssa viettää aikaa, käydä leffassa, kahvilassa... ja seksiä tekee myös mieli välillä :) Haluaisin kuitenkin olla vielä vapaa ja "löytää itseni" enkä taas alkaa jonkun nukeksi. Toivonkohan liikaa? Pitäisikö vaan kärsiä yksin sinkkuna kunnes on todella valmis suhteeseen? Yhdenyönjutut ei kuitenkaan kauheasti kiinnosta.
Kokemuksia? Kertokaa, haluaisin kuulla mitä vaan mielipiteitä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei se väärin voi olla, sillä mullekkin riittäisi/kelpaisi tollanen järjestely.
Omakohtaisia kokemuksia ei ole, mutta jos joskus vakavasti seurustelen, niin siihen todenäköisesti päädytään tuollaisen esiasteen kautta. Todella helppo siinä tutustua toiseen ilman ihmeempiä velvotteita..jos jutusta on jotain "vakavampaa" tullakseen, niin sitten tulee.
Mulla ollu tommonen suhde jo puolisen vuotta. Siis seksiä, leffojen katteluu, puhelimes jutteluu ym. Hyvin toimii, kunhan sovitte heti alkuun pelisäännöt ja kunhan molemmat tietää missä mennään.
Miten valitsit tämän kumppanin? Siis pitäisikö tietoisesti ottaa joku josta tietää ettei tule rakastumaan? Itse voisin kuvitella suhteen jatkuvan tiiviimpänä, mutta jos toinen on eri mieltä, niin hän ei sitten saisi olla rakastuttavan ihana? Vaikeaa...
Ota joku hemmetin ruma hemmo, jota et kehtaa missään esitellä. No se voi taas kiintyä suhun.
Mutta jos moraalisi kestää, niin ota reilusti itseäsi vanhempi ukkomies. Niistä ei tule riippoja, ne roikkuvat vain kulissiavioliitoissaan, taloudellisten seikkojen vuoksi. Etkä sinä heidän korkean iän vuoksi voi ainakaan itse heitä vakavasti ottaa.
Kiitos tuhannesti näistä vinkeistä :)
En välttämättä haluaisi kovin rumaa miestä, jostain kumman syystä =) Ja tuo toinen vinkki, vanhempi mies oliskin ihan hyvä, jos haluaisin vaan seksiä, mutta kehtaako sellaisen kanssa sitten ilmestyä vaikka ravintolaan? Mahtaako kolmekymppiset miehet katsella mua sillä silmällä jos mulla on joku rikas erkki siinä vieressä? Täytyisi sitten ottaa pelkkä seksisuhde ja sitä en nyt välttämättä haluaisi.
Ja en minä sitä välttämättä pelkää, että minuun jäädään roikkumaan. Todennäköisesti itse ihastuisin. Jos vaikka laittaisin ilmon deitti.nettiin niin taatusti valitsisin sen kaikkein miellyttävimmän näköisen ja parhaimmalta kuulostavan ja siinä sitten oltaisiin...
..Nimerkillä suhde sängyn kautta..
Mieheni kanssa aloitimme suhteen nurinkurisesti juuri sängyn kautta.
Hässittiin, kun mieli teki ja teimme muutakin.
Ei sidottu toisiamme sen kummemmin vaan säädettiin milloin mitenkin sillä varauksella, että saattaa toinenkin löytyä..
Aika kului..Ja aloimme seurustelemaan.
Jälkeenpäin olen tajunnut, ettemme kumpikaan muita kuitenkaan ottaneet tähän "suhteeseen" vaan kuitenkin jostain kummansyystä olimme uskollisia toisillemme, vaikkemme seurustelleet.
Joten voihan se niinkin alkaa,
nimimerkillä: kokemusta on!!!
mutta täytyy olla itsekuria. Joskus asiat voi helposti riistäytyä käsistä.
Tietysti niiden "kavereiden" täytyy olla henkisesti samalla tasolla, jotta ne tulee toimeen, muutenkin kuin vain seksin suhteen.
Eli vaikka joku yhteinen kiinnostuksen kohde.
Samaten keskustelukontaktin on toimittava.
Siitäpä se vaara syntyykin, jos alkaa mennä liian hyvin asiat yksiin, voi taas ajautua suhteeseen.
Ihmisen luonto on omituinen, meitä riivaa, joku kumma pariutumisen vietti, jonka hallinta on monelle joka ei halua pariutua hankalaa.
Mulla oli tälläinen suhde monia vuosia, välillä loppuen tämä sänky puoli... Luulin että se toimii, mutta sitten huomasinkin että mieshän on mustasukkainen jokaisesta uudesta mieskokelaasta tai vain ystävästä. Keskustelut kyllä alussa auttoivat, mutta ei kauaa.
Nyt kuljemme omia polkujamme hyvinä ystävinä ilman seksiä (vaikka välillä tekisi mieli molemmilla...)
Mulla on tuollainen suhde ollut reilun vuoden. 90% ihan jees, ja ei käy aika pitkäksi, mutta loput ihan kamalaa. Kuitenkin pidemmän päälle jommalle kummalle tulee halu, kaipaus ja tarve johonkin pysyvämpäänkin. Ongelma on vain se, että tämä kun lyhyellä aikavälillä tyydyttää kaikki tarpeet, niin ei tule etsittyäkään mitään muuta. Ja sen 10% ajasta kärsii siitä.
Sekava viesti, mutta näin on näreet. Jos kuitenkaan et halua suhdetta tai mitään sen pysyvämpää, niin suosittelen lämpimästi. Saa suhteen hyvät puolet, mutta ei velvollisuuksia, joten ei ole riitojakaan. Se vain ei enää riitä mulle.
Niin tuttu ja turvallinen on hyvä juttu. Puhut nyt varmaankin seksisuhteesta. Minulla on ollut tälläinen seksisuhde, joka kesti muutaman vuotta. Jälkeenpäin ajateltuna ei se nyt niin ihmeellistä ollut. Seksikin oli aika tavannmaista ja tylsää. Mutta tuttua ja turvallista! Sain hellyyttä, jota tarvitsin.
Ei ole ollenkaan vaikea löytää tälläistä vakituista seksikumppania. Se on helpompaa, kuin vakituisen kumppanin löytäminen. Seksiä on tarjolla joka kulmassa.
Mulla oli seksi-kaverisuhde ja hyvin ei päättynyt. Melkein koko suhteen ajan olin ihastunut toiseen ja hän ei minuuun. Silti elättelin koko ajan toiveita, kunnes lopulta tsemppasin ja päästin irti. Tota kesti vuoden !