Luin tuota aikaisempa ketjua yksityisasioiden puhumisesta muille. Olen muutaman kerran loukkaantunut todella pahasti kun avomieheni on kertonut äidilleen ja isälleen, asiasta minkä olin hänelle kertonut luottamuksella. En edes osannut odottaa, että asia kerrottaisiin eteenpäin. Ja vielä niin, että istuttiin siinä anopin kahvipöydässä, kun mieheni otti asian esille kuin minkä tahansa keskustelunaiheen. Säikähdin ja menin täysin lukkoon. Hän taas ei edes voinut kuvitella, että minulla olisi jotain sitä vastaan, että asiasta keskusteltaisiin hänen vanhempiensa kanssa. Mistä johtuu näin tiiviit välit omiin vanhempiin? Mieheni on ainut lapsi, se on varmasti vaikuttanut asiaan, mutta ei kaikki ainoat lapset ole samanlaisia tämän asian suhteen. Mieheni saattaa puhua kaksikin tuntia päivässä isänsä kanssa puhelimessa (ajavat autoja työkseen). Anoppilssa pitää käydä vähänväliä vain tervehtimässä. Ohi ei voi koskaan ajaa pysähtymättä. Mieheni on kehoittanut minua soittamaan äidilleen ja kertomaan mitä me lasten kanssa on tänään tehty. Minä en ole kertonut omille vanhemmillenikaan juuri mitään sen jälkeen kun täytin 12. Minua ahdistaa suuresti, että anoppi tietää kaikki meidän asiat. Miten saisin mieheni ymmärtämään asian minun kannaltani. Hänen mielestä minä olen outo kun en puhu asioistani omille vanhemmilleni ja hänellä on käsitys, että on ihan normaalia olla yhteydessä vanheempiinsa monta kertaa päivässä ja todella raportoida kaikesta mitä teet, mihin tänään meet ja millon tuut, kenen kans ja mitä puhuttiin.
yksityisasioista vielä
örri
2396
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oi voi, kuulostaa kamalalta. Ei kai siinä auta kuin sanoa suoraan mutta ystävällisesti kuten tuossa kirjoitit, että sinua ahdistaa kun anoppi tietää kaikki teidän asiat etkä halua raportoida kaikkia tekemisiä -- sellainen on sinun mielestäsi outoa. Ellei mies tätä ymmärrä niin pahempi juttu.
Olette kuitenkin jo lapsiakin tehneet. Miehesi omituisen kiinteä seurustelu vanhempiensa kanssa ei ole voinut tulla sinulle yllätyksenä, vaan toki tuollaisen on täytynyt näkyä jo seurusteluvaiheessa. Nytkö sinua vasta on ruvennut ahdistamaan, tai kuvittelitko että ongelma poistuisi itsestään? Olisi ehkä kannattanut miettiä puolisonvalintaa vähän tarkemmin. Tuollainen alkaa rassata todella pahasti vaikka mies muuten olisi kuinka kiva. Kyllä aikuisen miehen pitäisi osata elää elämäänsä ilman että kaikki jaetaan mamman kanssa. Ja eikö niillä appivanhemmillakaan ole muuta elämää kuin seurata päivittäin teidän tekemisiänne?
Ilmeisesti teillä ei ole vielä varsinaisesti ollut riitoja, mutta sen kyllä arvaa mitä tapahtuu jos sinulle ja anopille tulee pienikin erimielisyys vaikkapa lastenkasvatuksesta tai kodinhoidosta. Mammanpoika-miehesi pitää silloin automaattisesti äitinsä puolta eikä tue sinua.
Kyllä näitä mammanpoikia Suomeen mahtuu. Minulla sattuu olemaan yksi avomiehenäni. Meilläkin anoppi soittaa joka päivä pojalleen ja kyselee kaikki kuulumiset, minun ja myös lasteni (eivät ole avopuolisoni). Hänelle on tehtävä tarkka selonteko kaikista tekemisistä, mutta minä en saisi kertoa mitään miestäni tai hänen sukuaan koskevaa asiaa omalle suvulleni, koska he ovat kuulemma vieraita ihmisiä, joiden ei tarvi tietää mitään heidän asioistaan. Olen kyllä hiukka kummastellut asiaa.