kasvoi aikanaan joutsen.
Olin lapsena poikamainen ja olin vähemmän varakkaasta perheestä, vaatteet olivat tummia ettei lika heti näy ja sellaiset jotka kestävät kulutusta. Hiukset leikattiin aina liian lyhyiksil,ettei mene aikaa/rahaa kiharapehkon selvittelyyn ja on helpompi hoitaa muutekin.
Yleensä minua luultiinkin pojaksi. Olin aika raisu, tappelin poikien kanssa jne. Koulussa olin puutöissä jne.
Murrosikäisenä olin näppynaamainen ja hiljainen, vihasin poikia. Tuskin hymyilin koskaan. Ystäviä minulla on aina kuitenkin ollut, mutta kadehdin kai nuorempana niitä luokan muka kauniimpia tyttöjä, joita pojat piirittivät. Yläasteella lähinnä haveksin ikäisiäni tyttöjä, jotka jakoivat surutta itseään pojille/miehille, kännäsivät ja keikistelivät minkä kerkesivät.
Sitten tapahtui jotain. Olin 16-vuotias kun yht'äkkiä huomasin, että pojat alkoivat olemaan kiinnostuneita minusta... Minusta, jota kaikki olivat lähinnä säälineet tai inhonneet, tai ainakin ajatelin niin.'
Poikien huomio teki todella hyvää itsetunnolleni. Aloin hymyillä jne.
Nyt olen 30-vuotias enkä juurikaan ole enää joutunut olemaan ilman seuraa. Olen urheilullinen ja hoikka, pukeudun hyvin. Monet miehet ovat kauniiksi kehuneet. Saan valita seurani, enkä nyt puhu mistään seksiseurasta. Jokainen saa seksiseuraa, jos haluaa.
Tärkein muutos on ollut varmasti sisäinen. Kun käyttäytyy kaunnisti ja itsevarmasti, omaa hyvän ryhdin ja kauniin hymyn ja silmät niin niillä pärjäileekin pitkälle.
Välillä olen törmännyt näihin "luokan suosittuihin tyttöihin".... Ja olen tuntenut pelkkää vahingoniloa. Yleensä he ovat kotipuoleen jääneitä, ylipainoisia hylkeitä...
Itse olen onnellinen siitä, että olen päässyt oman elämäni kuninkaaksi, pärjään omillani ja olen onnellinen siitä mitä olen nykyään.
Olin lapsena poikamainen ja olin vähemmän varakkaasta perheestä, vaatteet olivat tummia ettei lika heti näy ja sellaiset jotka kestävät kulutusta. Hiukset leikattiin aina liian lyhyiksil,ettei mene aikaa/rahaa kiharapehkon selvittelyyn ja on helpompi hoitaa muutekin.
Yleensä minua luultiinkin pojaksi. Olin aika raisu, tappelin poikien kanssa jne. Koulussa olin puutöissä jne.
Murrosikäisenä olin näppynaamainen ja hiljainen, vihasin poikia. Tuskin hymyilin koskaan. Ystäviä minulla on aina kuitenkin ollut, mutta kadehdin kai nuorempana niitä luokan muka kauniimpia tyttöjä, joita pojat piirittivät. Yläasteella lähinnä haveksin ikäisiäni tyttöjä, jotka jakoivat surutta itseään pojille/miehille, kännäsivät ja keikistelivät minkä kerkesivät.
Sitten tapahtui jotain. Olin 16-vuotias kun yht'äkkiä huomasin, että pojat alkoivat olemaan kiinnostuneita minusta... Minusta, jota kaikki olivat lähinnä säälineet tai inhonneet, tai ainakin ajatelin niin.'
Poikien huomio teki todella hyvää itsetunnolleni. Aloin hymyillä jne.
Nyt olen 30-vuotias enkä juurikaan ole enää joutunut olemaan ilman seuraa. Olen urheilullinen ja hoikka, pukeudun hyvin. Monet miehet ovat kauniiksi kehuneet. Saan valita seurani, enkä nyt puhu mistään seksiseurasta. Jokainen saa seksiseuraa, jos haluaa.
Tärkein muutos on ollut varmasti sisäinen. Kun käyttäytyy kaunnisti ja itsevarmasti, omaa hyvän ryhdin ja kauniin hymyn ja silmät niin niillä pärjäileekin pitkälle.
Välillä olen törmännyt näihin "luokan suosittuihin tyttöihin".... Ja olen tuntenut pelkkää vahingoniloa. Yleensä he ovat kotipuoleen jääneitä, ylipainoisia hylkeitä...
Itse olen onnellinen siitä, että olen päässyt oman elämäni kuninkaaksi, pärjään omillani ja olen onnellinen siitä mitä olen nykyään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
>
Voi että osaatkin olla sisäisesti söpö!
mutta tuo ylipainoiset hylkeet sattu korvaan.
Oletko varmasti nainen?
Kirjoitit nimittäin "elämäni kuninkaaksi", harvempi nainen tekisi tuota mokaa.. :D
Oletko tullut ajatelleeksi, että nämä yläasteikäiset "prinsessat" ovat olleet hyväksikäytön uhreja näissä suhteissaan, ja ovat nykyään ylipainoisia, mielenterveysongelmaisia hylkeitä sen takia??? Varmaan mukavaa nautiskella toisen kärsimyksellä nyt ...aikuisena... kun saat huomiota normaaleilta miehiltä, kun olet itse saanut viettää normaalin lapsuuden sinne kuusitoista vuotiaaksi asti. Ei seksin suojaikäraja turhaan ole 16 vuotta!
Nim. Väkivaltainen lapsuus kera seksuaalisen hyväksikäytön
Minäkin olin ruma ala-asteella. Luokan pojat haukkuivat läskiksi ja rumaksi ym. Yläasteella tilanne muuttui. Sain jopa salaisen ihailijan :D Olihan se aluksi todella outoa kuulla jonkun kehuneen minun ulkonäköäni ja meni vuosia, ennen kuin aloin itsekin vähitellen uskoa, etten enää ole se sama rumilus, jota silloin joskus haukuttiin. Kerran eräs mies jopa sanoi, että olen kaunein nainen, jonka hän on koskaan nähnyt. Ja ei, hän ei ollut seksin perässä :D
Pakko myöntää, että kyllä minäkin kuljen tervehtimättä niiden ala-asteen haukkujieni ohi. En naura heille, mutta ei kiinnosta myöskään tervehtiä. Ilmeestä kyllä näkee, että he tunnistavat minut.