Avoliittoa takana nykyisen mieheni kanssa viisi vuotta. Lähiaikoina tilanne on jo paljolti rauhoittunut, aikaisemmin riitelimme koko ajan, syynä minun luottamukseni häntä kohtaan, joka on siis aivan nollissa. Syy tähän tapahtui noin vuosi sitten, kun hän tuli aivan päissään samaan baariin, jossa minä olin, kainalossaan toinen naikkonen, joka pusutteli miestäni poskelle, eikä mieheni tuntunut edes välittävän asiasta, puristeli vain mimmiä. Huippu tapauksessa oli se, kun mies tuli tämän naikkosen kanssa samaan pöytään minun ja ystävättäreni seuraan, esitteli naiselleen minut tyttöystävänään ja istui viereeni. Tämä hänen laina-naisensa sanoi sitten että otas hani takki pois. Ja mies lähti takkia viemään naisen kanssa. Minä otin hatkat, myöhään illalla oli suuri riita, ja loppujen lopuksi en kerännyt luitani ja lähtenyt, ja nyt vähän kaduttaa, kun en pysty luottamaan sitten yhtään. tapaus tulee aina mieleen ja aiheuttaa järjettömän masennuksen. suhteesta on vaikea läteä, mutta toisaalta tuntuu, ettei tämä rakkauttakaan ole, josko ollutkaan koskaan. En tällä hetkellä tiedä mitä tehdä, voiko luottamusta enää rakentaakaan?
avoliiton ratkeamispiste?
epätoivoinen hutsu
5686
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Melko karua. Varmaan munkin selän takana käy koko ajan noin. Yhteenkään mieheen ei kannata luottaa. Olen nähnyt melkoista teatteria "ystävä pariskuntiemme " kohdalla etenkin tuolla baarissa. Ei kannata masentua. Elämä on siihen liian lyhyt !
Samantyyppinen tilanne tapahtui minullekin noin viisi vuotta sitten. Takana paljon huutoa, raivoa, itkua, keskustelua, keskustelua ja keskustelua. En väitä, että vieläkään olisin unohtanut. En todellakaan. Vieläkin otan asian puheeksi, jos se minun mieleeni jostain juolahtaa. Anteeksi olen kuitenkin antanut ja parisuhteemme voi vallan erinomaisesti! :) Mieheni saa käydä yksin baarissa ja minä voin nukkua hyvillä mielin miettimättä, mitä hän tekee. Ja myös tiedän, ettei mieheni minua ole pettänyt. Eli luottamus on tullut takaisin ja suhteeseen on tullut paljon muutakin hyvää.
Kaikki tuo vei vietävästi aikaa ja voimia, joten riippunee teidän omasta parisuhteestanne, saatteko jatkettua sitä. Eli jos hän on se OIKEA, kannattaa tehdä töitä parisuhteenne eteen, mutta vain jos hänkin on siihen valmis.
Ei se siltä kuulosta, että olisit miehellesi antanut anteeksi jos kerran aina muistuttelet asiasta kun se tulee mieleen..?
Sanoinhan etten ole UNOHTANUT. Tervettä kai on keskustella asioista, jotka mieltä painavat.
Minun exäni pyöri baarissa toisten naisten kanssa. Jätin hänet lopulta useiden anteeksiantojen jälkeen. En enää jaksanut valheita ja mukamas-anteeksipyyntöjä.
Otin ihanan raittiin miehen, joka ei käy baareissa eikä viihdy niissä, koska ei itse juo eikä siedä kovaa melua. Hän viihtyy harrastuksissa ja kotona. Voi kuulostaa tylsältä, mutta on ihana ja luotettava ja hoitaa kotiasiat hyvin, on kohtelias ja hyvätapainen. Meillä ei riidellä. Kai se johtuu siitä, ettei olla kännissä ja siksi kontrolli ei petä, eli ei tule sanottua mitään toista loukkaavaa.
Toivon aloittajalle todella ihanaa puolisoa ja toivon, ettei hän jää suhteeseen, jossa häntä loukataan koko ajan. Se on tosi surullista, kun mennään toisten naisten kanssa ja loukataan siten omaa puolisoa. Itse vihelsin sellaisen pelin ajoissa poikki. Pahin virhe olisi ollut jäädä siihen suhteeseen, koska jälkeen päin tajusin, että se oli kärsimystä ja toiseksi, nythän olen saanut ihanan seesteisen elämän, jossa ei ole tuollaisia huolia. Isäni muuten varoitti "sellaisista" miehistä, kun olin nuorempi. Olisi vaan pitänyt isääni uskoa, kun hän sanoi, että on olemassa miehiä ja Miehiä.