Petin ukkoa ihan piruuksillani, huomion puutteessa. Luulin pelkäksi leikiksi. Alussa sumutin itseäni hyvin, mutta kun toinen on päättömän rakastunut. Vähitellen huomaan pakosta lämpeneväni. Huomaan mitä vaille vuosia olen ollut. Kuvittelin olevani paha narttu joka tarttee ukkoi leluiksi, mutta kun tosi rakkaus osuu kohdalle mielipiteet muuttuu oudosti.
Ajattelen jopa että säälittävän suuri seksin tarpeeni on ollut pelkkää pakkoa täyttää se sielussa ollut reikä joka jäyti ja teki kipeää.
Huomasin liitossani viimeisinä vuosina seksin muuttuvan yhä oudommaksi, sairaammaksi, inhosin itseäni aamuisin ja kuitenkin öisin tein mitä toinen huoraltaan odotti. Olin tyytyväinen itseeni saadessani näyttää mihin kaikkeen kykenen.
Nyt, naurettavaa kyllä yli kolmikymppisenä, ensimmäisen kerran saan maistaa ihan pyyteetöntä rakkautta, nyt on joku joka sanoo että olen pohjimmiltani hyvä, riittävä ihan omana itsenäni. Mietin mikä pettämisessä oli hauskin vaihe. Kai se että syvällä tiesi tekevänsä toiselle yhtä kipeää kuin tämä teki minulle.
Ehkä olisin läpi elämäni kulkenut nättinä narttuna ellei tuo tomppeli olisi ollut vakavissaan leikkiessään kanssani.
Nyt tämän uuden kanssa olen ujo, arka, varautunut, minä joka iskin äijän ku äijän. Nyt pelkkä kädestä pitäminen tuntuu hurjalta, seksiin tuskin tarvin enää leluja, riittää että vierellä on ihminen joka jumaloi minua, sanoin, kosketuksin ja ajatuksin.
Että sellasta on pettäminen. Onnellinen olen että tämänkin koin, vaikka rikki menen ennemmin tai myöhemmin tässäkin. Perheellisiä kun olemme ei onnellista loppua olekaan.
Ajattelen jopa että säälittävän suuri seksin tarpeeni on ollut pelkkää pakkoa täyttää se sielussa ollut reikä joka jäyti ja teki kipeää.
Huomasin liitossani viimeisinä vuosina seksin muuttuvan yhä oudommaksi, sairaammaksi, inhosin itseäni aamuisin ja kuitenkin öisin tein mitä toinen huoraltaan odotti. Olin tyytyväinen itseeni saadessani näyttää mihin kaikkeen kykenen.
Nyt, naurettavaa kyllä yli kolmikymppisenä, ensimmäisen kerran saan maistaa ihan pyyteetöntä rakkautta, nyt on joku joka sanoo että olen pohjimmiltani hyvä, riittävä ihan omana itsenäni. Mietin mikä pettämisessä oli hauskin vaihe. Kai se että syvällä tiesi tekevänsä toiselle yhtä kipeää kuin tämä teki minulle.
Ehkä olisin läpi elämäni kulkenut nättinä narttuna ellei tuo tomppeli olisi ollut vakavissaan leikkiessään kanssani.
Nyt tämän uuden kanssa olen ujo, arka, varautunut, minä joka iskin äijän ku äijän. Nyt pelkkä kädestä pitäminen tuntuu hurjalta, seksiin tuskin tarvin enää leluja, riittää että vierellä on ihminen joka jumaloi minua, sanoin, kosketuksin ja ajatuksin.
Että sellasta on pettäminen. Onnellinen olen että tämänkin koin, vaikka rikki menen ennemmin tai myöhemmin tässäkin. Perheellisiä kun olemme ei onnellista loppua olekaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja muita onnellisen miehen lauluja kuulee kuuntelemalla oikeaa kanavaa. Elämä on valintoja.
Tuossa vaiheessa kyllä pitäisi miettiä, miten voisi parantaa olemassaolevaa ns.virallista suhdetta. Mitä jos miehesikin luulee sinun pitävän öillisistä leikeistänne? Oletko sanonut suoraan ja painavasti, että et niistä pidä? Tiedä vaikka miehesi suorastaan luulee sinun olevan se, joka niitä haluaa! Puhuminen -taas kerran- on kaiken avain.