Olen 48v sinkku, yksi 15v avoliitto takana ja yks kolmen vuoden seurustelu. Lisäksi satunnaisia suhteita ja tietty ne nuoruuden seurustelut.
Haluaisin vakaan parisuhteen, jossa olisi luottamus ja yhteiset haaveet. Tunteita ja tahtoa. Lupa rakastaa ja näyttää tunteet, molemmilla. Halu ja tahto yhteisen suhteen eteen. Havittelenko kuuta taivaalta? Onko haaveni utopistinen? Miksi suhteissani on ollut pettämistä, luottamuspulaa, puhumattomuutta -> minun tunteet vähitellen loppuu? Tai jos ihastun ja olisin valmis panostamaan suhteeseen niin toisella ei olekaan tunteita. Juuri nyt parin kuukauden tapailun jälkeen toisella ei ole tunteita - ja minun tunteet on vain syventyneet :-( Eikö minun kohdalle koskaan tule sitä oikeaa? Kaipaa NIIN paljon rakkautta, hellyyttä ja välittämistä - sekä saada että antaa.
Kaikki sanoo, että kyllä se vielä tulee. Mut ku en jaksais odottaa ja pettyä tai särkeä sydäntäni enää. Tämää tuntuu niin niin pahalta!
Haluaisin vakaan parisuhteen, jossa olisi luottamus ja yhteiset haaveet. Tunteita ja tahtoa. Lupa rakastaa ja näyttää tunteet, molemmilla. Halu ja tahto yhteisen suhteen eteen. Havittelenko kuuta taivaalta? Onko haaveni utopistinen? Miksi suhteissani on ollut pettämistä, luottamuspulaa, puhumattomuutta -> minun tunteet vähitellen loppuu? Tai jos ihastun ja olisin valmis panostamaan suhteeseen niin toisella ei olekaan tunteita. Juuri nyt parin kuukauden tapailun jälkeen toisella ei ole tunteita - ja minun tunteet on vain syventyneet :-( Eikö minun kohdalle koskaan tule sitä oikeaa? Kaipaa NIIN paljon rakkautta, hellyyttä ja välittämistä - sekä saada että antaa.
Kaikki sanoo, että kyllä se vielä tulee. Mut ku en jaksais odottaa ja pettyä tai särkeä sydäntäni enää. Tämää tuntuu niin niin pahalta!
Vastaukset 4
Vanhimmat
kun kerroit:Kaipaa NIIN paljon rakkautta, hellyyttä ja välittämistä - sekä saada että antaa.
että alat olla epätoivoinen ja tukahdutat orastavan suhteen just tuolla yllämainutulla,
voi olla, että karkoitat toisen liialla "hellyyden tarpeella" saada/antaa.
Anna suhteelle tilaa ja ilmaa jos ei se sitä saa se tukehtuu.
Tämä oli vaan mun ajatus,,
Älä etsi koko ajan, eräänä päivänä se seisoo edessäsi.
kun en tunne sinua, mutta ainakin itse eron jälkeen päätin, että olen jonkin aikaa yksin ja mietin omia juttuja. Miten tämän sanoisin...en haluaisi sanoa itseäni kyyniseksi, mutta kun tietää sen, mitä parisuhteesta voi pahimmillaan tulla tai mihin katoaa rakkaus - en halua kokea sydänsuruja, todella ikäviä hylkäämisiä ja vittuiluja enää. En enää jaksa sitä p***** enää. Ja avoimuus ei kannata. Sen olen huomannut.
totta, viikonloppuna katkesi suhde. Kaikki piti olla hyvin, ei sitten näköjään ollutkaan. Mies lopetti kaiken yhteydenpidon samantien, eikä vastaa puheluihin tai viesteihin. No, hetken aikaa kun kestää yrityksiäni, niin lopetan kyllä kun pystyn. Vielä en osaa hellittää, mutta pakkohan se on antaa surutyön alkaa. Jonain päivänä.
että aina syyllistetään. Jos ei ota yhteyttä, syyllistetään kuinka toinen on kylmä ihminen. Hän ei rakastanutkaan, ei välittänyt. Kun taasen itkee perään, syyllistetään kuinka on helppo, epätoivoinen tai huonolla itsetunnolla varustettu. Miesten sielunelämää en tunne ja en oikeastaan halua tunteakaan. Mies on ikuinen arvoitus sitoutumattomuutensa, levottomuutensa ja puhumattomuutensa kanssa.
Tuo on aika itsekeskeistä käyttäytymistä, jos ei vastaa viesteihin. Miehille parasta terapiaa on antaa niiden mennä ja sekoilla rauhassa. Tai sitten jos joutuvat jonkun kylmän naisen kylmän kyydin alle, niin oppivat siitäkin myös. Kun hän vuoden päästä ottaa sinuun yhteyttä, voit kysyä:" Onko joku nainen jättänyt vai mistä päin nyt tuulee?"