Tapailin upeaa daamia, mutta juttu kuivui siihen, että nainen oli mielestäni alkoholisti. Viiniä kului iltaisin huomaamatta hänellä pullo, joskus parikin ja aika useana arki-iltana siis. Ei jokaisena, mutta usein. Viikonloppuisin otettiin surutta pohjia, viinipullo, muutama tölkki siideriä ja sitten baanalle vetään viinaa. Lauantai aamu alkoi korjaavalla turhan usein, samoin sunnuntai.
Jos oli mahdollista, niin esim mökillä oli pakko olla kännissä vaikka 4 päivää putkeen. Kaikki muut oli tiukkapipoja ja outoja ja viini kuului elämään "nautintona". Omasta mielestään hän siis joi, koska se on sivistynyttä ja rentoa ja kuuluu täydelliseen elämään (hänen mielikuvaansa siitä siis).
Tuttujen kautta kuului korviini, että työpaikallakin asiasta puhuttiin, mutta kukaan ei tehnyt mitään. En minäkään. Siis miten voi puuttua naisen juomiseen niin, että nainen tajuaa sen, että on tosi kyseessä? Jos olisin sanonut juopoksi se olis ollut kenkää perseelle, kun yritin ohjailla olin "vitun tylsä". Nainen on fiksu, hyvä työ ja aikuinen noin keski-ikäinen. Mä lopetin suhteen kun en jaksanut sitä viinin lipitystä ja siitä seuraavia riitoja mm luottamuspulasta (nainen heilui kännissä varsin kyseenalaisesti ja syytteli kuitenkin mua koko ajan, ts pelkäsi minun olevan samanlainen kuin itse oli. Mikään mitä sanoin tai tein ei muuttanut sitä kuvaa oikeammaksi), rahasta (makeaa elämää olisi pitänyt tarjota naiselle, mutta en toisten lipittelyjä maksa) jne jne...
Tiedän, että näitä naisiakin on pilvin pimein, joille alkoholi on ongelma, mutta miehelle siitä on helpompi sanoa suoraan. Miten olisi pitänyt hoitaa asia niin, että nainen olisi SISÄISTÄNYT mitä yritin sanoa? Tuli mieleen tää juttu tuolla toisaalla olevasta kirjoituksesta anopin juomisesta. Miksi lähipiirille on satakertaa vaikeampaa puuttua naisen juomiseen? Miten itse olette toimineet?
Jos oli mahdollista, niin esim mökillä oli pakko olla kännissä vaikka 4 päivää putkeen. Kaikki muut oli tiukkapipoja ja outoja ja viini kuului elämään "nautintona". Omasta mielestään hän siis joi, koska se on sivistynyttä ja rentoa ja kuuluu täydelliseen elämään (hänen mielikuvaansa siitä siis).
Tuttujen kautta kuului korviini, että työpaikallakin asiasta puhuttiin, mutta kukaan ei tehnyt mitään. En minäkään. Siis miten voi puuttua naisen juomiseen niin, että nainen tajuaa sen, että on tosi kyseessä? Jos olisin sanonut juopoksi se olis ollut kenkää perseelle, kun yritin ohjailla olin "vitun tylsä". Nainen on fiksu, hyvä työ ja aikuinen noin keski-ikäinen. Mä lopetin suhteen kun en jaksanut sitä viinin lipitystä ja siitä seuraavia riitoja mm luottamuspulasta (nainen heilui kännissä varsin kyseenalaisesti ja syytteli kuitenkin mua koko ajan, ts pelkäsi minun olevan samanlainen kuin itse oli. Mikään mitä sanoin tai tein ei muuttanut sitä kuvaa oikeammaksi), rahasta (makeaa elämää olisi pitänyt tarjota naiselle, mutta en toisten lipittelyjä maksa) jne jne...
Tiedän, että näitä naisiakin on pilvin pimein, joille alkoholi on ongelma, mutta miehelle siitä on helpompi sanoa suoraan. Miten olisi pitänyt hoitaa asia niin, että nainen olisi SISÄISTÄNYT mitä yritin sanoa? Tuli mieleen tää juttu tuolla toisaalla olevasta kirjoituksesta anopin juomisesta. Miksi lähipiirille on satakertaa vaikeampaa puuttua naisen juomiseen? Miten itse olette toimineet?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Et ole vastuussa alkoholistin juomisesta. Päinvastoin, on tervettä olla ottamatta asiaa omille harteilleen.
Nainen selittää asiaa hyväksi kunnes itse valaistuu ja on valmis tunnustamaan ongelmaan ja tekemään korjausliikkeitä. Hän ryyppää, koska on alkoholisti ja selittää sen 'kauniiksi' myöskin koska on alkoholisti. Ei siksi, ettei duunikaveri, perhe, sinä tai ystävät osaa toimia. Alkoholismi on sairaus, joka ei aiheudu muista mutta saattaa sairastuttaa lähellä olevia (siksikin on tärkeää ettei ota vastuuta joka ei kuulu itselle!).
Eli ei siinä auta kuin sanoa naiselle suoraan että tämän alkoholinkäyttötottumukset huolestuttavat ja loppu on sitten naisen itsensä hoidettava.
Sinänsä supertyypillistä, että alkoholistinaisen mielestä alkoholinkulutusta kummeksuvat ovat tiukkapipoja, alistajia, kontrolloijia, kyttiä jne ja että nainen ei suinkaan ryyppää, vaan ottaa pohjia, nauttii hyvästä ruoasta ja viinistä, arvostaa ruoan lisäksi hyviä juomia, rentoutuu jne.
Ihan miettimisen arvoinen juttu kyllä. Aika moni ottaa sen pari kolme kertaa viikossa ryyppyä tuntemistani nuorista ihmisistä ja en oikein tiedä, miten pitäis suhtautua naiseen sueurstelukumppanina, jos tosiaan juo sen pari, kolme kertaa viikossa, kun ite juon kerran kuussa...
ketään aloittelevaa juoppoa saa sisäistämään yhtään mitään järkiperäistä. Ei, jos se on jo tuossa pisteessä. Huomasit (kait) sen itsekin, heti alkoi sinun kyseenalaistaminen ynnä muu varsinaisen aiheen itsestä pois siirtäminen. Antaa vaan juoda niin että on molemmat perseet olalla, ei se holhoaminen auta yhtään. Itselleen vaan saa pahan mielen ja vitutuksen. Vaikka vähän voi perään katsoakin. Juopon on itsensä ymmärrettävä missä on menossa, ja kun hän alkaa HALUTA muutosta, vasta sen jälkeen kannattanee edes vaivautua.
Olisin itse toiminut samalla tavalla, akka vaan mäkeen.
jo rankan suurkulutuksenkin ohi. Ei nainen tosiaan kuitenkaan voi koskaan olla alkoholisti, mutta jos on, se on sen miehen vika. Ts. mitä sinä teit, että ajoit hänet käyttäytymään noin? Kerro syyt, älä selittelyjä, sillä niihin en usko.