Haluaisin pitkän, pysyvän seurustelusuhteen. En halua hetken huumaa, enkä hoidokkeja tai säätöjä. Nyt kuitenkin kun miettii omia ja tuttujen kokemuksia, kaikenlainen säätäminen seksisuhteissa on erittäin yleistä. Itse haluaisin vain tavallisen kunnollisen pysyvän suhteen. Olen huomannut, että pelkään ihastua, koska olen aivan varma, että ko. tyyppi on taas vain joku säätäjä eikä sitten kuitenkaan tositarkoituksella liikenteessä.
Miten pääsisin tästä pelosta pois ja miten voisin tunnistaan "kunnolliset" aikeet?
Inhottaa, mihin nämä parisuhdesotkut ovat menneet.
Miten pääsisin tästä pelosta pois ja miten voisin tunnistaan "kunnolliset" aikeet?
Inhottaa, mihin nämä parisuhdesotkut ovat menneet.
Vastaukset 16
Vanhimmat
kun en ole saanut yhtään vastausta tähän...:). Johtopäätös on kai se, että tosiaan, näillä mennään ja pelaa itsekin!
henkilökohtaisesti, täältä et oikeita vastauksia saa. Näin uskoisin asian olevan. Rohkeasti puhumaan. Näitä lukiessa saa itsensä entistä epävarmemmaksi. Liikaa sotkijoita ja sotkuja.
Kyllä sä kuule ne huomaat, kun et heti hyppää sitten sänkyyn, ja keskustelet ja kuuntelet. Tapailet ensin ja kuuntelet, mitä se toinen puhuu, enkä tarkoita niitä satuja ja imarteluja, mielistelyistä huomaa ainakin heti, ettei voi olla tosissaan: kyllähän ihmisen pitää olla se mikä on.
Joten niinkun sä kaveriskin olet valinnut. Katot onko se riskin arvonen ja hyvä tyyppi, ole kaveri ensin.
Kyllä kaikki paljastaa aikeensa joko sanoillaan tai teoillaan.
Mutta mikään ei voi antaa takuita pysyvyydestä, vaikkei pelaisikaan, siis eihän toista vaan tunne, ennenkun tuntee.
Mä luulen, että sä olet nyt saanut siipeesi vaan niin pahasti, että pelkäät, ja mä luulen, että kandeis pitää taukoo. Meinaan kyllä suurinosa ihmisistä ketä tunnen haluaa ns. oikean suhteen, ja mä tunne kylläkin pääosin miehiä, mutta että myös naisia. Ja pelureita on todella vähän, mutta on juttuja mitkä vaan kariutuu, kun niistä ei tule mitään.
Kyllähän täällä on noita paskan jauhajia, mutta ne on pikkutyttöjä ja poikia suurinosa, sen mitä mä olen maailmaa ja suomea kiertänyt, mä voin sanoa ihan oikeella kokemuksella, että jopa niistä jotka pelaa, etsii sitä oikeaa 99%!!!
Jotkut vaan ei mahda itselleen mitään.
Olet itse rehellinen ja tapailet muita rehellisesti, jätät heti sellaiset jotka alkaa vaikuttaa pelureilta ja kysyt suoraan jos et muuten tiedä, niin johan alkaa selviämään kuka on jyvä ja kuka on akana.
Mutta ota rauhassa, ja anna aikaa, hötkyilemällä vaan sähläät ja alat elää unelmissa etkä malta kuunnella totuutta.
Ihastu, mutta älä ole täysin tunteitten vietävissä: ihastua voi, vaikkei mitään suhdetta tulisikaan :)
Onnea matkaan!
Kiitos hyvistä ajatuksista. Täytyy oikein ajan kanssa miettiä noita. Mulle on sanottu, että en uskalla heittäytyä (ei siis kukaan kumppani, vaan muu tuttu). Näin varmaan onkin juuri siksi, että joka kerta kun olen mennyt suinpäin ihastumaan, olen joutunut pettymään. Tuosta olen ihan samaa mieltä, että ihan todellisia laskelmoivia pelureita on aika vähän, tilanteet vaan menee niin, että se voi näyttää pelaamiselta. Kuitenkin tiedän ihan "puhdasoppisia" pelureitakin ihan omasta sukupuolesta; aivan kirkkain silmin esim. pettäviä ja siitä valehtelevia ihmisiä tai muuten parisuhteita kierrättäviä muutaman kuukauden tai vuoden välein. Toi on sitä, mihin en itse haluais ikinä joutua, ja nämä omat tuttunikin ovat ulospäin sellaisia, että heistä ei ikinä uskoisi. Siksi olen alkanut jotenkin pelkäämään.
Yksi muuten, mitä huomasin tässä miettiessäni, että minullahan on itseasiassa sama ongelma kavereidenkin suhteen. Kun viittasit tuohon, että "valitse" samoin kuin kaverisikin. Tosiaan olen ollut viime aikoina tosi pettynyt myös kavereihinikin. En siten, että olisivat suoraan mulle tehneet mitään ikävää, mutta mitä olen heidän nähnyt tekevän muille esim. omissa parisuhteissaan.
Olisikohan todella niin että ap:n on aika etsiä uusia, raikkaita tuulia myös kaverien, harrastusten ja ajankäytön suhteen. Mieti (think hard) mitä ITSE TODELLA haluat tehdä elämässäsi ja elämällesi. Hakeudu uusiin piireihin, ja jos oikein kypsyttää, muuta vaikkapa pois suurkaupungista, jonnekin vaikkapa pohjoisemmaksi, jos niitä rehellisiä ja luotettavia ihmisiä olet etsimässä.
Jos meni jo liian radikaaliksi, niin kotipaikkakunnallasikin varmaan on jotakin sinulle mielekästä ja uusia ihmisiä elämääsi tuovaa. Jos et ole tavannut luotettavia miehiä, et vain ole liikkunut samoissa paikoissa ja piireissä kuin he. Miten olisi SPR, jokin vapaaehtois- tai talkootyö, esim. niittotalkoot tai jokin urheiluun liittyvä porukkatoiminta. Ne parhaat miehet voisivat löytyä vaikkapa lapsia ja nuoria valmentamasta tai esim. humalaisia nuoria auttavista vapaaehtoisista. Tai seurakuntanuorista? Joskus meikämuori luulee jotakin tietävänsä, ja nyt luulen että reilusti itseäsi vanhempi mies, 5 - 10 v. ehkä, omat kokeilunsa ja virheensä jo tehnyt, ehkä pari lastakin saanut, on kohtalolla sinulle katsottuna. Juuri netin kauttakin voivat tienne kohdata.
Onnea elämääsi ja kuumaa kesää!
Kiitos ajatuksien herättämisestä! Voi tosiaan ola, että en ole oikein uskaltanut ajatella isompaa irtiottoa myös muista piireistäni, joissa "liikun". On kai vähän hulluutta jäädä kiinni ihmissuhteisiin, jotka tuottavat vähintäänkin kummastelua ja pettymystäkin. Jotenkin on vaan tuntunut pahalle ajatus valikoinnista ja osa näistä kavereista on aika vanhojakin ja olen jotenkin halunnut nähdä siinä pitkäaikaisuudessakin arvoa.
Sun ajatukset on kyllä justiin niinku suoraan mun omia ajatuksia :)
Se on kyl aika järkyttävää seurata miten sekä nais- että miespuoleiset kaverit menee ja kusettaa ihmisiä ihan oman tyydytyksen vuoksi. Etsippä siinä nyt sitten luotettavaa miestä, kun ei voi edes kavereihinsa luottaa. Eipä siinä pahemmin uskalla ihastua (saati rakastua) kehenkään.. Kummaksi on tämä maailma menny, täytyy sanoa!
Mutta pakko kai se on ajatella, että silti on vielä jotain toivoa, vai? :)
Hei kiitos viestistä, ihanaa kuulla, että joku muukin on samaa ihmetellyt ympärillään. Niin ei kai siinä muuta vaihtoehtoa ole kuin uskoa kuitenkin, sillä onhan niitä hyviä ja tasapainoisiakin suhteita ihmisillä tässä maailmassa, harvoin vaan tulee vastaan:). Pitää vaan yrittää ne neulat sieltä heinäsuovasta etsiä ja tää koskee siis sekä ystäviä että sitä miestä. Eikä luottaa liikaa ennenkuin tuntee paremmin.
oikein vihaksi pistää ettei voi luottaa naisiin
Pieni vinkki ap:lle, että jos nyt ihan vakavasti haluat alkaa seurustelun niin heitäpä tänne palstalle anonyymi sähköpostiosoite jotta joko prinssisi osaa karauttaa ratsullaan oikeaan suuntaan tai ainakin hänen siskonsa, työkaverinsa, äitinsä tms. voisi antaa vinkin rehdistä miehestä tarpeisiisi. Takuuta ei tietenkään mistään voi antaa mutta tämä tätikin löysi tuolta gallerian puolelta sinulle ihan passelin sulhaskandidaatin, ainakin jos tamperelaisetkin lasketaan? "Antaa hyvän kiertää"
Ettei välttämättä tarvitse sen neulan perässä koko heinäsuovaa moneen kertaan kontata polvet ruvilla : )
Mua ei kiehdo yhdessäolo miesten kanssa.Voit suorittaa jatko-lomat mun puolesta,mulle riittää alkuinnostus.
Katselen nyt tilannetta tällaisesta näkökulmasta: olen mies, ja olen yrittänyt
tutstua ikäisiini naisiin. Tuttavuuksia on syntynytkin ja lupaavia alkuja, jostain
syystä melkein kaikki pitävät minua pelurina eivätkä uskalla jatkaa. Minusta
kyllä lupaavaan suhteeseen tutustumista kannattaa jatkaa sen verran pitkälle
etää oppii oikeasti tuntemaan toisen. Kukaan ei löydä koskaan ketään jos ei
uskalla heittäytyä peliin kunnolla.
mutta en ole milloinkaan hypännyt heti sänkyyn, vaan seurustelun aloittamisesta on saattanut hyvinkin kulua muutama kuukausi ennen ekaa kertaa. Näin välttyy pelimiehiltä. Eivät he jaksa noin kauaa odottaa. Toki se itselläkin joskus tekee vaikeaa, mutta parempi olla vähän liiankin varuillaan kuin hypätä heti sänkyyn...
Mutta muista, että teot kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Se on mottoni ja on pitänyt aina paikkansa. Esim. jos mies puhuu heti paljon imeliä ja kehuu maasta taivaisiin, voi olla merkki siitä, että hän haluaa vain p****a. Mutta jos hän tekee vuoksesi kaikenlaista miestä syövää, kuten esimerkiksi ostaa sinulle tamppooneja, niin se on jo aika varma merkki oikeasta välittämisestä :D
Tuo pitää NIIN paikkansa, teot kertoo enemmän kuin sanat. Kyllä sen vaan huomaa, että se on turhaa sananhelinää sellainen yletön kehuminen. Teot ratkaisee, ja käytös paljastaa paljon. Omat vaistot kannattaa ottaa huomioon ja jonkun asian painaessa kysyä vain rohkeasti, sillä se selviää.
Inhottavaa.