Meille tuli ero, miehen aloitteesta. Hän sanoi osin rakastavansa minua, osin ei (aika naurettava selitys tosin..) Näitä tällaisia "tuumailuja" oman elämän suhteen hänellä on ollut joskus aiemminkin, itse asiassa tämän on 3. kerta kun hän haluaa erota - ja joka kerta aiemmin on itse halunnut tulla myös takaisin.
Asuimme yhdessä saman katon alla 4 vuotta, seurustelua liki 5 vuotta. Hän on 28, minä 32. Tämä on (tai oli) hänen ensimmäinen vakava seurustelusuhteensa ja olen myös ensimmäinen, jota hän on omien sanojensa mukaan sanonut rakastavansa.
En tiedä.. Pitääkö mennä vain eteenpäin? Minulla rakkautta riittäisi ja mun mielestä tääkin on vaan taas "kriisi", mutta kun luen yläpuolella olevaa tekstiäni.. Tunnen itseni niin tyhmäksi ja hölmöksi.
Ikävä on helvetillinen. :(
Asuimme yhdessä saman katon alla 4 vuotta, seurustelua liki 5 vuotta. Hän on 28, minä 32. Tämä on (tai oli) hänen ensimmäinen vakava seurustelusuhteensa ja olen myös ensimmäinen, jota hän on omien sanojensa mukaan sanonut rakastavansa.
En tiedä.. Pitääkö mennä vain eteenpäin? Minulla rakkautta riittäisi ja mun mielestä tääkin on vaan taas "kriisi", mutta kun luen yläpuolella olevaa tekstiäni.. Tunnen itseni niin tyhmäksi ja hölmöksi.
Ikävä on helvetillinen. :(
Vastaukset 10
Vanhimmat
moi! olemme samassa tilanteessa. vaikka ikäni on 45 ja mieheni 50.Syy taitaa olla että miehet ei halua sitoutua.
Arvaa olenko monet itkut hänen perään itkennyt?
Tiedän että se on tosi vaikeaa lopettaa koko suhde.En ole siihen itsekkään pystynyt.
Mutta ajattelisin että olisitte vaikka 1vkk. erillänne ja miettisitte miltä tuntuu.
ja jos mies on tehnyt päätöksensä.Anna mennä hän ei ole arvoisesi.
Miltä kuulostais?
Taitaa olla niin ihan viisasta. Tsemppiä sullekin.. Ja kesää! :)
Moicca!!
On niin tuttua.. Meillä iät jo 48 ja 52. Olemme serustelleet muutaman kuukauden. Yhdessä ollaan oltu joka viikonloppu ja viikollakin ollaan tapailtu. Nyt miesystäväni sanoi, että pitäisi ottaa etäisyyttä....???
Pariin päivään ei ole vastannut puheluihinikaan. Eilen hän tosin laittoi minulle tekstarin.. Ihan arkisesta asiasta.
Tiedän ettei hänellä niin paljon tunteita kuin minulla. Pahalta tuntuu. Haluaisin silti olla hänen kanssaan. Meillä ollut tosi mukavaa yhdessä. Pari vuotta sitten hänellä ollut raskas avioero, joten toisaalta ymmärränkin häntä.
Alussa hän oli kiinnostuneempi kuin minä, mutta nyt tuntuu olevan toisinperin.
Mikähän neuvoksi. Hän sanoi minulle, "että mitä tollasia puhut" kun kysyin, jotta haluaako hän enää ollenkaan nähdä minua.
Mikähän neuvoksi????
Sattuu niin helvetisti. Itkettää, mieheen ei saa mitään yhteyttä. Eilen yöllä soitti 30 sekunnin mittaisen puhelun, "koirat voi hyvin ja tavaroita en ole vielä hakenut".
Mitä ihmettä tekisi, ettei hajoaisi ihan kappaleiksi?? Ja kun en haluaisi luovuttaa, mies on MUN mies, satoi tai paistoi, rakastan ihan älyttömästi.
Voimia Matilda ja muut!
sympatiat sulle...
mullekin eilen sanoi miesystäväni, ettei enää tykkää minusta,, ja käsiki lähteä pois koska hänen exänsä oli tulossa jutteleen. ja minä rakastan
häntä täysillä. tosin hän pahasti alkoholisoitunut ja mieliala heittää... mutta kuka meistä täydellinen...? kysyn vaan. silti haluaisin olla hänen kanssaan ja yrittää auttaa.. ihan oikeesti. olenko ihan "pöllö"??? tunteet on vaan ja ne jyllää!
voit voittaa veikkauksessa.
kirjoittelin jo tuonne alemmaskin.
mulla sama tilanne. tosin olaan oltu vaan muutama kuukausi yhdessä. mutta rakastua ehdin. eilen kertoi miesystäväni, ettei enää edes tykkää minusta. arvaa vaan sattuiko? syksyllä kuoli moni vuotinen miesystäväni ja tuntui ihanalta rakastua uudestaa.. ja näin taas kävi... olen jo 48 v enkä enää hehkeimmilläni, mutta onneksi huumoria löytyy, ja lapsistani (3) saan voimaa... palaillaan
Pelkkää kylmää tietoa. Älä koe asiaa tunteella. Ymmässä asia järjellä.
Intressisi on ymmärtämisen hyöty (edellytys että tieto on oikeaa).
°°°huumoria löytyy°°°
Luotan, rohkenen vertauksiin: Pöllö ja hiiri. Ymmärtänet.
Et ole pöllö, olisi järjetöntä arvostella ihmistä siksi kun tämä on rakastunut.
On järjellistä arvostella tekoja, minkä syy on rakastuminen ja mistä seuraa hyötyä tai haittaa, rakastuneelle, itselleen. Vertauksellisesti ihminen pöllöilee (muuttunut 'pöllöksi').
°°°samassa tilanteessa°°°
Sama mikä sama = rakastuminen. Tunne-elämä on muuttunut ja siksi käyttäytyminenkin on muuttunut.
°°°hän oli kiinnostuneempi, nyt toisin°°°
Näin käy kun rakastuu, mutta toinen ei rakastu.
Tajuat eron, sen aiheuttaa psyykkinen prosessi, mielentila. Rakastuminen voimistaa tunteet äärimmilleen (muuttuu pöllöksi). Kun toinen ei rakastu, hänen tunteensa eivät voimistu äärimmilleen (jää hiireksi).
Traumaattinen historia ei ole pääsyy nyt tapahtuneeseen, toki voi osaksi vaikuttaa.
°°°Yhdessä joka viikonloppu ja viikollakin tapailtu. °°°
Rakastuneen fyysisen läheisyyden tarve on loputon. Hiiri ei tajua miksi pöllö haluaa rajusti ja ahdistuu, kun ei kykene käsittämään tilannetta.
°°°pitäisi ottaa etäisyyttä....???°°°
Näin tavallisesti kai käy väistämättä. Hiiri kavahtaa pöllöä, vaikkei pöllö popsi poskeensa niin silti.
Rakastomisprosessin ymmärtäminen voi auttaa, jos tietoa osaa soveltaa (muuttuisiko suhde kumpaakin miellyttäväksi, en osaa sanoa).
°°°Hän sanoi, "että mitä tollasia puhut" ,, haluaako hän enää ollenkaan nähdä minua.°°°
Mies näkee naisen hyviä puolia, haluaa hakeutua seuraan vaikka pelottaa. Ahdistus ei ole käynyt hiirelle vielä ylivoimaiseksi, mutta pöllöily jatkuu.
°°°ettei enää edes tykkää minusta. °°°
Tämä on osittain totta ja epätotta. Jotain on muuttunut. Naisen hyvät puolet eivät ole kadonneet ja mies pitää naisesta (mutta pöllöily on jatkunut). Rakastuneen pohjaton läheisyyden tarve on niin valtava ettei siihen tunne kykenevänsä vastaamaan kylliksi. Se 'kyllästää' jo hänet joka ei ole rakastunut, ja samaan aikaan rakastunut 'potee' vakavaa vajausta. Tilanne alkaa tuntua mahdottomalta. Kumpikin oireilee avuttomana, kun ei pysty muutokseen. Ahdistus on käynyt hiirelle jo ylivoimaiseksi, ja se on muuttumassa pöllöllekin ylivoimaiseksi.
°°° näin taas kävi... ja käsiki lähteä°°°
Käykö noin jos rakastuminen, henkisenä prosessina, tunnetaan riittävän hyvin?
Onko nämä ikävät seuraukset vältettävissä?
°°°Pahalta tuntuu. °°°
Ylivoimaisen pahalta, musertavalta. Lisäksi tuntuu niin pöllöltä, eikä osaansa voi muuttaa. Tahdonvoima ei yksinkertaisesti riitä perumaan tai keskeyttämään prosessia.
°°°Haluaisin silti olla hänen kanssaan. °°°rakastan häntä täysillä.°°°
Pöllönä on pakko jatkaa, ei voi mitään, mutta onko ihan pakko pöllöillä tai voiko pöllöilyä vähentää? Pystyykö toimimaan itselleen vähemmän haitallisesti jos tietää ja ymmärtää? Onnistuuko jotenkin vaihtamaan kurssia selvemmille vesille, pois karikoista?
°°°ja yrittää auttaa.. °°°
Tuota ei tarvitse minulle vakuutella hetkeäkään. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Teoriassa kyllä on, ne ovat juuri nyt poissa käytöstä, ei valittavissa. Auttamisen ilokin olisi suurimmillaan nimenomaan suunnattuna tuntteittensa kohteeseen (joka ei ole vaihdettavissa).
°°°lapsistani (3) saan voimaa...°°°
Kuten ei yksikään lapsistasi vaihdettavissa(ei tule kuloonkaan), ei rakastuneen tunteitten kohdekaan ole vaihdettavissa (ei tule kuloonkaan). Tunneside on yhtä vahva.
°°°alkoholisoitunut ja mieliala heittää... mutta kuka meistä täydellinen...? °°°
Tervettä ajattelua ja aiheellista kysyä, varsinkin netissä. Täydellisyydestä ei ole kysymys (enkä siksi käytä vertausta hiireen), se on epäoleellista. Hän on Sinulle korvaamaton, oli sitten minkälainen tahansa.
°°°olenko ihan "pöllö"??? tunteet on vaan ja ne jyllää!°°°
Pöllö tai et, tärkeää ei ole se mitä olet vaan se mitä teet. Kun tunteet jylläävät, kuuluu kysymys: Jos tunteitaan ei voi muuttaa, voiko toimintaansa hallita, suunntata, muuttaa niin että tekemisistään hyötyy oman tarpeensa mukaisesti, vai koituuko harmia ja vahinkoa, mitään sille mahtamatta?
°°°Mikähän neuvoksi????°°°
Nyt kun tilanne on mennyt 'liian pitkälle'...
Olisi välttämätöntä ymmärtää, osata tehdä niin paljon oikein ja niin vähän väärin kuin vain ikinä pystyy! Miten houkutella hiiri ulos kolostaan, olla pöllöilemättä, ei napata tätä kynsiinsä?
Omaksu rakastumisen lyhyt oppimäärä: Francesco Alberoni - Rakastuminen.
Yritä VAROVASTI! Alkurepliikkinä sopisi ehkä: "Ymmärrän nyt mikä minua vaivaa. En tiennyt miksi kävi ikävästi. Luulen että osaan nyt paremmin olla ja elää. Tulisitko vähäksi aikaa juttelemaan?"
Itselläni juuri tällä hetkellä sama että mies jätti ja tahdon hänet takaisin koska rakastan häntä niin paljon.
Ei kuulema oikein enää tietänyt mitä tuntee minua kohtaan. Olen nyt yrittänyt kaikkea parin päivän ajan ja ollut todella epätoivoinen mutta tämä viestisi auttoi.
Kohta olen lähdössä kirjastoon hakemaan mainitsemaasi kirjaa ja yritän syventyä siihen kunnolla.
Jospa tämä vielä auttaisi minuakin hillitsemään itseäni etten niin ahdistelisi häntä.
Eilen tuli viesti, tai yöllä.. Että hän rakastaa ja on ihan rikki. Ja että mitä tapahtu 2 vuotta sitten rikkoi aika pahasti meidän välejä (totta), eikä hän osaa sitä korjata vaikka haluaisi. Muuttaa nyt meistä noin 60 km päähän.
En tiedä, olotila on toistaiseksi ok.