Erostani on jo vuosia. Minä tulin jätetyksi. Tapailin jonkun verrran hyvin erilaisia miehiä eroni jälkeen, suhteita niistä ei välttämättä kehittynyt ja osa kohtaamisista meni ohitse merkitsemättä sen enempää, kunhan elämä rullasi eteenpäin, kukaan ei tuntunut oikein missään. Yli puoli vuotta sitten tapasin miehen johon olen rakastunut ekaa kertaa eron jälkeen tosissani, vasta nyt tuntuu oikealta. En usko mihinkään Se Oikeaan, vaan siihen tunteeseen joka sisälläni on.
Mutta.. mieskin on eronnut yhtä kauan aikaa sitten kuin minäkin. Hänen exänsä on haamuna välissämme. Mies tuli myös jätetyksi. Hän pyytää, että odotan, hän tarvitsee aikaa rakastuakseen. Voiko mies rakastua mukamas sopivan odotusajan jälkeen? Aika erikoista. Tunnen että hän välittää ja jopa tykkää, silti en riitä. Itse olen täysillä sitounut tähän suhteeseen, en enää näe muita miehiä ympärilläni. Silti en riitä. Ulkonäöstä se ei ole kiinni, luonteesta se ei ole kiinni, varallisuudesta se ei ole kiinni, koulutuksestakaan se ei ole kiinni... vaan... ????
Olen esittänyt paljon kysymyksiä, "vika" rakkaudettomuuteen ei ole muka minussa, minä olen ihana ja hyvää seuraa, mutta tunnen että miehen ex kummittelee välissämme, hänen päässään. Kannattaako odottaa? Saattaa olla, että käteen jää vain luu ja sitten sattuu taas niin s...nasti. Eli menetin erossani mahdollisuuden oikeaan rakkauteen jos tässä suhteessa jatkan roikkumista? Tämä ei tunnu roikkumiselta, mutta jos x-määrää ajan kuluttua huomaan ettei se kaveri saa niitä vahvempia tunteitaan syttymään, sellaistahan ei voi kukaan taata, en oikein jaksa uskoa, että jokin ihme saisi hänet rakastumaan minuun.
Vastaavanlaisia kokemuksia omaavat pari vinkkiä olisi poikaa tai tyttöä...
Mutta.. mieskin on eronnut yhtä kauan aikaa sitten kuin minäkin. Hänen exänsä on haamuna välissämme. Mies tuli myös jätetyksi. Hän pyytää, että odotan, hän tarvitsee aikaa rakastuakseen. Voiko mies rakastua mukamas sopivan odotusajan jälkeen? Aika erikoista. Tunnen että hän välittää ja jopa tykkää, silti en riitä. Itse olen täysillä sitounut tähän suhteeseen, en enää näe muita miehiä ympärilläni. Silti en riitä. Ulkonäöstä se ei ole kiinni, luonteesta se ei ole kiinni, varallisuudesta se ei ole kiinni, koulutuksestakaan se ei ole kiinni... vaan... ????
Olen esittänyt paljon kysymyksiä, "vika" rakkaudettomuuteen ei ole muka minussa, minä olen ihana ja hyvää seuraa, mutta tunnen että miehen ex kummittelee välissämme, hänen päässään. Kannattaako odottaa? Saattaa olla, että käteen jää vain luu ja sitten sattuu taas niin s...nasti. Eli menetin erossani mahdollisuuden oikeaan rakkauteen jos tässä suhteessa jatkan roikkumista? Tämä ei tunnu roikkumiselta, mutta jos x-määrää ajan kuluttua huomaan ettei se kaveri saa niitä vahvempia tunteitaan syttymään, sellaistahan ei voi kukaan taata, en oikein jaksa uskoa, että jokin ihme saisi hänet rakastumaan minuun.
Vastaavanlaisia kokemuksia omaavat pari vinkkiä olisi poikaa tai tyttöä...
Vastaukset 1
Vanhimmat
näen aika epätodennäköisenä rakastumisen suhun. ihminen kuitenkin ihastuu ja kiinnostus lisääntyy koko ajan jos suhde junnaa kivaa olla yhdessä . se ei mun kokemuksen mukaan ole johtanut rakkaus suhteeseen alkavaan myöhemmin.
kun exä kerran pyörii mielessä mies edelleen jossain munaskuissa alitajuntaisesti odottaa palaamista sinne. näin mä näen nämä mukamas eronneet. sinulle tekis hyvää kylmästi lopettaa suhde kokonaan. etsi valmiimpi mies.niitäkin on vaikka nyt ei siltä tunnukaan.