Laihdutan Painonvartijoiden Points-ohjelmalla. Kaikki ruoat ja juomat pisteytetään. Saan siis periaatteessa syödä mitä haluan, kunhan pysyttelen annetuissa pistemäärissä.
Ongelmana on sosiaaliset tilanteet. Esim. juhlat tai kahvikutsut. Jos otan vain palan kuivakakkua ja kupin kahvia, niin heti alkaa armoton tuputtaminen: ota nyt voileipäkakkua, täytekakkua, entä pasteijat, pikkuleivät...? Tai kun kerran jätin työpaikalla laskiaispullan väliin, niin heti eräs kollega kysyi _kaikkien kuullen_ suureen ääneen: "Onko ***** dieetillä?" Ja aina joku työntekijä kiinnittää huomiota jos ostan välipalaksi pelkän hedelmän: "Tälläkö meinasit pärjätä???"
Siis vittu soikoon. Itseäni ei pätkääkään kiinnosta mitä kukin syö tai jättää syömättä. Miten itse hoitelisitte vastaavat tilanteet? Millä tekosyillä kieltäydyitte kaikista tarjolla olevista herkuista kutsuilla?
Ongelmana on sosiaaliset tilanteet. Esim. juhlat tai kahvikutsut. Jos otan vain palan kuivakakkua ja kupin kahvia, niin heti alkaa armoton tuputtaminen: ota nyt voileipäkakkua, täytekakkua, entä pasteijat, pikkuleivät...? Tai kun kerran jätin työpaikalla laskiaispullan väliin, niin heti eräs kollega kysyi _kaikkien kuullen_ suureen ääneen: "Onko ***** dieetillä?" Ja aina joku työntekijä kiinnittää huomiota jos ostan välipalaksi pelkän hedelmän: "Tälläkö meinasit pärjätä???"
Siis vittu soikoon. Itseäni ei pätkääkään kiinnosta mitä kukin syö tai jättää syömättä. Miten itse hoitelisitte vastaavat tilanteet? Millä tekosyillä kieltäydyitte kaikista tarjolla olevista herkuista kutsuilla?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Laihduttajan suurin ongelma on itsekurin puute. Tai laiskuus.
miten kohteliaasti kieltäytyä noilla kutsuilla?
että et voi syödä niitä herkkuja. Että täytyy pitää huolta muodoistas.
mutta en voi syödä kakkua ja pullaa, kun saan siitä mahani kipeeksi. Siis mulla ei ole mitään todettua laktoosivaivaa, eikä keliakia, mutta ne ei vaan sovi mulle.
Majoneesi on vitun pahaa, joten voileipäkakku jää valistä sekin.
inhoon yli kaiken tota tuputtamista, kun en syö muutenkaan paljon, enkä kylässä tykkää varsinkaan syödä paljon.. koska tulee "syömispaniikkihäiriö" :) Ei toisten katseiden alla vaan oo kiva syödä. Mitä vähemmän, sen parempi.
Mutta en oo keksinyt sopivaa keinoa, miten nätisti sais "emännän" uskomaan yhdestä kerrasta, että EI kiitos on todellakin EI. Kun ei viittis tylykään olla ja sanoa, et on niin hemmetin pahoja tarjottavia, ettei niitä kukaan voi syödä. Tolla vois mennäkin perille jo ekalla kerralla:D
Jos vaan sanoisit, että sulla on todettu allergioita tai jotain..?
että mä noudatan tiettyä ruokaohjelmaa ja ei kiitos, mulle riittää tämä (mitä söin). Se on kuule heidän oma ongelmansa, jos eivät kestä sitä, että sinä laihdutat, kyllä sitten pyörittelevät silmiään kun olet saanut painoasi alas ja yleiskuvasi on kohentunut, usko mua :) Se innostaa muitakin laihduttamaan, mä olen aloittanut meillä töissä varsinaisen kuntobuumin kun olen muuttunut paljon liikunnan tultua elämään. Aluksi kaikki päivitteli, että et kai sä rehki liikaa.. Se johtuu ihan siitä, että he potevat huonoa omatuntoa omista tottumuksistaan kun näkevät edessään jonkun viitseliään joka pystyy siihen, mihin he eivät pysty eli dieettiin, säännölliseen kuntoiluun yms.. Eli ota asia ihan kevyesti, kohta kaikki muutkin alkavat kieltäytyä niistä laskiaispullista :P
...söisin kaikenlaista ja paastoaisin pari päivää, siitä sit palaisin normaali päivärytmiin.
Pitkällä tähtäimellä yksi juhlapäivä mättöineen ei vaikuta painonpudotukseen mitenkään. Voit ihan huoletta mässäillä ja palaat sen jälkeen normaaliin päiväjärjestykseen. Tosin en itse välitä painonvartijoiden metodeista vaan suosittelisin kaikkia laskemaan oman energiankulutuksensa ja rakentamaan sitä kautta terveellisen ruokavalion jota noudattaa säännöllisesti.
kun ei tosiaan tee mitään mieli, mutta emäntä on ylitehokas, voi vedota johonkin terveysjuttuun :) Nykyään joka toisella on joku allergia, yliherkkyys, tms. sairaus, että joutuu katsomaan mitä suuhunsa tunkee. Sanot vaan ettei nyt sovi, muttet halua levitellä asioitasi. Eikä se ole tekosyy; ei satu sopimaan kun laihdutat, ja sehän ei muille kuulu :D
Minä sanon ylensä, että pysyn mielummin atleettina kuin muutun kotletiksi. Ylensä turpea tuputtaja tuntee siinä vaiheessa piston sydämessään ja keskustelu saa arvoisensa päätöksen.
Ja ainahan voi olla ensin yrittää olla diplomaattinen sanankäänteissään ja sanoa, että yrittää huolehtia terveellisestä ruokavaliosta eikä ole erityisen makean ystävä muutenkaan, joten kiitos vaan tarjoilusta.
Pakko kysyä lopuksi, että entäs, jos joku tuputtaisi samoin sanankääntein huumeita, viinaa tai tupakkaa? Miksi silloin ei olisi epäkohteliasta kieltäytyä? Miksi se olisi epäkohteliasta vain epäterveellisen ravinnon suhteen?
Sun elämäs on yhtä helvettiä. Ajattele, jos joku luulis, että sä oot laihiksella???!!!! Kauheeta!
se ei ole tarkoitukseni mutta kirjoitanpa siitä huolimatta, koska painonvartijaohjelmasta jotain tiedänkin. Etkö sinäkin voi tehdä niin kuin nuo tuntemani ihmiset jotka niitä pointseja laskeneet, että viikon aikana liikkuu vähän enempi ja kerää niitä pointseja varastoon, jotta voi syödä sitten vaikka enempi yksissä juhlissa?
Toinen vaihtoehto on vain yksinkertainen tosiasian myöntäminen ettei yksillä juhlilla ja niissä ahmimisella ole mitään merkitystä sen laihdutuskuurin kanssa, kunhan sitä nyt ei tapahdu ihan joka viikko, kunhan palaa seuraavana päivänä takaisin ohjelmaan. Toki jos ruoka edustaa samaa kuin päihdeongelmaisilla päihteet, niin silloin ymmärtää tuon ettei voi relata missään vaan tiukkalinja aina.
Kolmas vaihtoehto ettet osallistu mihinkään juhliin ja jäät muutenkin himaan neljän seinän sisälle, niin ei tarvitse kuunnella muiden kommentteja.
Mitä itseeni tulee mä kuulun ihmisiin joille ruoka on sama asia kuin päihdeongelmaisille päihteet, joten tiedän henkilökohtaisesti nuo muiden kommentit eli olen aina lähtenyt lihomaan silloin kun voin huonosti ja kun menee paremmin automaattisesti alkanut laihtumaan ilman erikoisia laihiksia, koska ruoka ei merkitse silloin mitään ei ole pakko tunkea kaikkea ylimäärästä rahaa syömiseen, niin silloin alkaa satelemaan noit laihiskommentteja ja ihmisten luuloja esim.aikoinaan raskaassa parisuhteessa lihosin ja miehen jouduttua vankilaan tai saadessa muuta huomiota kuin mun päähän potkimista, niin luonnollisesti laihduin kun en hakenut jotain ihmettä ruoan mussutuksesta, niin johan viisaimmat ihmiset keskustelivat nyt se laihduttaa kun äijästään pääs eroon ja muuta huomioo. (tavallaan tiedän mitä on olla nisti ja vieroutua)
Unohtamatta kommentteja syötkö sä mitään? Ootko sä syönyt mitään? Sä kutistut silmissä? (tähän väliin täytyy kommentoida etten mä koskaan nyt mikään niin lihava ole ollut, mutta kun normaali tila on ollut se 27/28" farkut) Aika harva pystyy oikeasti ymmärtää sitä että asiat ei juuri eroa -> toiset dokaa ja toiset syö. (Toivon jos joskus vielä lähden turpoamaan niin joku läheinen ihminen kysyy suoraan "onko kaikki hyvin?" nyt meni jo liikaa sivuraiteille teksti.
No joo seuraava asia on sitten liikunta mistä ihmiset jaksavat kommentoida ja monikaan ei ymmärrä sitä että ihminen voi urheilla ilman varsinaista laihduttamistakin ja ihan vain koska rakastaa liikkumista ja on tehnyt sitä niiku syntymästä saakka ja sekun on selkärangassa niin ei sitä osaa lopettaa vaikka turpoaiskin tai voi huonosti.
Mitä muuten ruoka sulle merkitsee ja miksi otat siitä noin suuren ongelman? Koska ongelmahan se sulle on tuosta kirjoituksestasi päätellen.
(ongelman löytymisen jälkeen ei tarvitse miettiä noita tekosyy asioita kuinka kieltäytyä ja mitä jättää syömättä)
Tuli vaan mieleen mikä ei itseeni liity niin alkoholia paljon käyttävät naiset jos kieltäytyy juomasta joissain juhlissa, niin joku älypää keksii heti kysyä "ootko raskaana" sama röökin lopettamisen seurauksena.
P.s. jumalauta minkä romaanin jaksoit kirjoittaa :) en jaksanut lukea edes ensimmäistä lausetta.
just tuon vuoksi, mutta voin mä romaaninkin kirjoittaa, että ei siinä mitään :>>
Jätä nuo kusipäät omaan arvoonsa
Mä olisin ainakin tyytyväinen, jos joku tarjoaisi ilmaista hyvää ruokaa. Mikään pakko sitä ei ole ottaa vastaan, jos ei ole nälkä tai muuten halua syödä. Edes juhliin ei ole kukaan koskaan pakottanut, vaikka kutsuttu onkin.