En taida jaksaa enää

surkimus,,,,,taisi saada potkut ja väittää ite lähteneensä...näitä viinan kans läträäviä surkimuksia ei kannata sääliä, hoivata tai joudut pian ahdinkoon taloudellisesti sen pellen kans, kun vasta parikk ryypännyt voit antaa pienen mahdollisuuden sille lähtemällä itse sen luota tai heitä se pummi ulos, yhdenkään toisen ihmisen elämän pilalle meno alkoholistin takia ei ole tarpeen... koita tehdä päätökses nopeasti sil sitä helpompaa sen tekeminen on. koita jaksaa ja kaikesta huolimatta toivon sinulle parempaa tulevaisuutta.

Minulla on vähän erillaisia kokemuksia,mutta yhtä rankkoja.-Joissain asioissa vielä rankempia? Siksi rankempia, ettet puhu pahoinpitelyistä?- Ex-mieheni yritti kyllä käydä töissä enkä tiedä hänen lainanneen rahaa. Kuvioon kuuluivat myös vieraat naiset,aina ulkomaita myöten kun oli matkatöissä.- Mutta pahinta olivat ne pahoinpitelyt ja syyttelyt että kaikki oli minun syytäni. Aloin jo itsekkin uskoa että minussahan se vika oli.- Alkoholistihan syyttää aina kaikesta,läheisiään.-Ketään ei saa pakolla hoitoon tai terapiaan,mutta yritä suostutella joko A-Klinikalle tai terapiaan psykiatrian pkl:lle/ psykologille

Olen vierestä seurannut tuttavapariskunnan taistelua alkoholia vastaan ja se on todella, todella surullista katsottavaa. Mies alkoi juomaan, sai potkut, jatkoi juomistaan. Tätä kesti monta kuukautta, vaimo yritti jaksaa ymmärtää ja yritti saada miestä hoitoon. Mies raitistuikin ja sai uuden työn, tätä kesti puolisen vuotta, kunnes ratkesi taas juomaan ja työkin meni taas alta. Ryyppyputkea kesti taas muutaman kuukauden. Taas kuin ihmeen kaupalla mies raitistui ja onnistui taas saamaan työtä ja kaikki näytti hetken aikaa hyvältä, kunnes.. niin, juominen lähti käsistä. Miehelle yritettiin puhua järkeä päähän, sitä yrittivät vaimo ja ystävät.. mutta ei se auttanut. Mies alkoi käydä jo väkivaltaiseksi, paiskoi huonekaluja ja vaimolla oli käsissä mustelmia. Vaimo vaan rakasti ja yritti jaksaa uskoa. Hänkin sanoi tuota samaa: hyvä mies on mennyt ihan pilalle. Selvin päin mitä ihanin ja hyväsydämisin mies, joka oli ahkera ja tunnollinen.. mutta juotuaan kuin toinen mies.
Vaimo muutti muualle, mies joi suruunsa ja kävi vaimon oven takana kännipäissään pyytämässä tätä takaisin. Kävimme myös miehen luona puhumassa ja yritimme saada tätä tajuamaan mitä tekee, miten saa pitkän suhteen pilattua juomisellaan ja yritimme saada häntä ryhdistäytymään. Ei tulosta. Jonkin ajan kuluttua mies suostui menemään vaimonsa pyynnöstä AA-kerhoon, joka tuntuikin auttavan. Mies oli raitis pitkän aikaa ja vaimo suostui muuttamaan takaisin yhteiseen kotiin. Jonkin aikaa taas meni hyvin, kunnes viina tuli taas kuvioihin. Mies oli aivan sekaisin ja meinasi tappaa vaimonsa. Tämä oli viimeinen pisara ja vaimo muutti uudestaan pois kotoa ja laittoi eropaperit vireille. Mies joi ja joi ja kävi vähän väliä kyttäämässä vaimonsa uuden asunnon luona tämän tekemisiä. Nyt ero on astunut voimaan ja nainen on helpottunut siitä, ettei tarvitse enää välittää ex-miehensä tekemisistä, kun eivät enää ole naimisissa. Totta kai hän välittää, ei pitkää suhdetta noin vain pyyhitä pois, mutta kun ero on voimassa, on se tietynlainen henkinen helpotus ja voi aloittaa uutta elämää. Nainen on ostamassa uutta asuntoa, eikä aio kertoa exälleen sen sijaintia. Mies vain juo, juo ja juo..

Älä sinä odota niin kauan, kuin tuttavapariskuntani nainen. Alkoholi on petollinen aine, kun se saa valtaansa, siitä ei pääse eroon. Se on surullista ja hirveää, mutta miehesi ei enää ole oma itsensä. Tämäkin, maailman kiltein mies, päätyi pahoinpitelemään vaimoaan ja melkein tappoikin hänet. Vaimo ei halunnut vaikeuttaa miehen elämää entisestään, eikä tehnyt poliisille ilmoitusta, vaikka sitä ehdotimmekin.

Rohkeutta ja voimaa, älä jää suhteeseenne pilaamaan elämääsi. Et voi miestä auttaa.. :( Auta itseäsi!