Olen tässä lukenut näiltä palstoilta, että monet miehet haluavat ruveta mieluusti seurustelemaan n. 18-vuotiaan naisen. Ihmettelen tätä asiaa, koska tuon ikäisenä naisella voi olla monia "ongelmia". Nainen on usein epävarma itsestään ja ehkä mahdollisesti hiljainen ja ujokin miesten seurassa. Naisella voi olla myös vaikeuksia päättää mitä alaa lähteä opiskelemaan ja monesti naisella on myös pienet tulot ja rahaongelmia.
Itse rupesin ensimmäistä kertaa seurustelemaan juuri 18-vuotiaana ja nyt jälkeenpäin ajateltuna olin todella lapsellinen ja aika karseakin tyttöystävä. Vuoden seurustelin sen miehen kanssa kun tuli sitten ero.
Eron jälkeen tajusin monia asioita ja opin itsestäni todella paljon.
Muutenkin tässä vuosien varrella elämä on alkanut vähitellen tuntua helpommalta ja hauskemmalta. Tunnen itseni paremmin kuin ennen ja tiedän millainen olen ja mitä haluan. Minulla on selviä mielipiteitä asioista ja olen puheliaampi ja sosiaalisempi kuin aikaisemmin.
En tiedä olenko itse jotenkin "kypsynyt" hitaasti, mutta olen sitä mieltä että tässä iässä naiset ovat parhaimmillaan. Tässä iässä (26v) on jo käynyt koulut ja elämä on kaikin puolin selkiintynyt. Itse olen tähän mennessä käynyt lukion lisäksi ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun ja olen työssä josta pidän.
Oletteko sitä mieltä että myös miehet paranevat vanhetessa?
Itse rupesin ensimmäistä kertaa seurustelemaan juuri 18-vuotiaana ja nyt jälkeenpäin ajateltuna olin todella lapsellinen ja aika karseakin tyttöystävä. Vuoden seurustelin sen miehen kanssa kun tuli sitten ero.
Eron jälkeen tajusin monia asioita ja opin itsestäni todella paljon.
Muutenkin tässä vuosien varrella elämä on alkanut vähitellen tuntua helpommalta ja hauskemmalta. Tunnen itseni paremmin kuin ennen ja tiedän millainen olen ja mitä haluan. Minulla on selviä mielipiteitä asioista ja olen puheliaampi ja sosiaalisempi kuin aikaisemmin.
En tiedä olenko itse jotenkin "kypsynyt" hitaasti, mutta olen sitä mieltä että tässä iässä naiset ovat parhaimmillaan. Tässä iässä (26v) on jo käynyt koulut ja elämä on kaikin puolin selkiintynyt. Itse olen tähän mennessä käynyt lukion lisäksi ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun ja olen työssä josta pidän.
Oletteko sitä mieltä että myös miehet paranevat vanhetessa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vaikea sanoa olenko parantunut, mutta tullut varmaan fiksummaksi.
Kypsyy hiljalleen pimeässä kellarissa.
En väitä etteikö vaikka jonkun 20v. naisen seksuaalinen huomio olisi minulle mieleen, mutta jos puhutaan ihan ihmissuhteesta, niin kyllä minä mieluummin käännän katseeni niihin 25v. naisiin ja siitä eteenpäin. Enkä nyt tarkoita etteikö 25 tai vanhemman naisen seksuaalinen huomio myös olisi mieleen ;)
Vaikka tietysti tämäkin on tapauskohtaista, niin luulisin tulevani yleisesti ottaen paremmin juttuun ko. ikäryhmää edustavan naisen kanssa.
Mutta mistäs sitä tietää. Voihan joku nuorempi kuin 25v. täräyttää sukat pois jalasta muutenkin kuin seksuaalisesti. Nämä ovat vain ennakkoaavistuksiani.
"Nainen on usein epävarma itsestään ja ehkä mahdollisesti hiljainen ja ujokin miesten seurassa. "
Tuolla nyt on merkitystä vain tutustumisvaiheessa. Mitä tarkoitetaan sitten epävarmuudella? Seksuaalista epävarmuutta? Toivoisin ettei se olisi lieventynyt makaamalla hirveän monen kanssa kun tyttöystäväehdokkaista puhutaan.
"Naisella voi olla myös vaikeuksia päättää mitä alaa lähteä opiskelemaan ja monesti naisella on myös pienet tulot ja rahaongelmia. "
Varmaan 18-vuotiaalla on aika onnettomat tulot jos niitä on ollenkaan mutta miten se seurusteluun liittyy?
Minun mielestä nuo sinun iän kertymiseen liittämät hyvät asiat auttaa enimmäkseen miehiä. Toki on kiva että pullat on uunissa jne. ja elämässä suuntausta mutta ei se nyt seurustelun kannalta niin olennaiselta asialta vaikuta.
Mielestäni kaikki paranee vanhetessa tiettyyn pisteeseen asti,miehet vain hyötyvät siitä enemmän. On traagista ironiaa että naisten kehittyminen voi olla vain naisen päänsisäistä vapaalle vaihtamista samalla kun naisen ulkonäkö ajelee alamäkeä ja miehet luovat katseita niihin kauniisiin,nuoriin ja vittumaisiin,epävarmoihin,sekaviin naisiin.
...ja sileämpi iho kiinnostavat ainakin minua. 18-vuotiaalle tytölle painovoima ei ole vielä ongelma.
Eli oon 24-vuotias ja asiat alkaa elämässä olla järjestyksessä. Oon kans miettiny et kuinka paljon kivempi tyttöystäväks oisinkaan nyt kuin joskus teinimpänä: jolloin opiskelusuunnitelmat oli epäselviä ja poikaystävälle tuli enimmäkseen vaan itkettyä kaikenlaisia huolia ja ruikutettua omia ongelmia.
Nykyään oon jo paljon vakaampi ja tästä varmaan vakaammaks vaan muutun. Ja rennompi ja itsevarmempi ja sosiaalisempikin oon, rauhottunu ja oppinu tuntemaan itteeni eikä ulkonäkökään todellakaan oo tietenkään 24-vuotiaalla yhtään rupsahtanu :D. Oikeestaan oon varmaan muuttunu paremman näköiseksi kun nykyään on sellainen "tyyli" mikä sopii itselle hyvin, ainakin musta tuntuu että näytän juuri nyt näteimmältä kuin koskaan ja kaduilla kyllä miehet kattelee ja juttelee...
Mutta silti mulla on kyllä vähän semmonen olo että jotenkin hankala löytää miestä. Teininä sitä enempi törmäs koulussa poikiin jnejne, nykyään opiskelen (siis opinnot yhä osittain kesken) naisvaltaisella alalla ja oon töissä naisvaltaisessa työpaikassa jotennn... ei tosiaan miehiin oikein missään törmää. Joten itekseen oon :). Mut mulla on kyllä vähän semmonen "ihii, liihottelen vapaana mut saisin kenet vaan"-harha pään sisällä vielä hetken pitämässä fiilistä yllä :D. Saas nähdä millon haihtuu. Mut sen tiedän että juuri nyt oisin kyllä ihan loistava tyttöystävä, mutta miehiä ei tapaa oikein missään, no, niitten menetys :).
Luonne paranee naisilla. Joillakin myös jopa naama ja perse.
Sääli vaan että 80% Suomen naisista on kolmikymppisenä jo levinnyt, katkeroitunut ja yyhoo. Anu Saagimeja ja Helena Lindgrenejä on helvetin harvassa.
Joskus kyllä näkee semmosen 50 v mamman jotta huh huh. Siis oikeesti, fucking Catherine Deneuven tai Tanja K:n näköinen muija kun tulee baarissa vastaan, niin siinä nielasee vato kielensä. Mutta niillä on aina joku 40v YTM jo käsikynkässä. Meinaa aina tulla fracas niitten äijien kanssa, kun mä tuijotan niitten muijia.
Uskon että avain naisen säilymiseen on runsas punkun juonti, savukkeet, matkailu, iloinen luonne ja seksi.
Niin siis itsehän näen tytön ainoastaan kauniina nuorena varsana jonka kanssa voi pelehtiä sängyssä monilla eri tavoilla. Hittoako minä haluaisin naisesta henkisesti!? No juu ei kiitos, sitä varten minulla on miespuoliset luottoystävät joiden kanssa keskustella syvällisiä.
Toki joo, jos sellainen nainen tupsahtaisi maailmaani joka olis myös henkisesti hieno, niin ehkä sitten.
Tällä hetkellä näkisin asian niin että suojaikärajaa pitäisi laskea. Monet 14 vuotiaat ovat jo tarpeeksi kehittyneitä jotta heidän kanssaa voisi kokeilla seksuaalisuuden monia eri variaatioita. Ikäiseni ( 30) ns. naiset ovat jo pilalla.
Kyllä, naiset todellakin paranevat vanhetessaan. 18v nainen on teini ja se homma ei parane ollenkaan edes kun mittarissa on jo 24v (siis korvienväli). Kun 30v alkaa lähestyä niin tytöstä kuoriutuu ihan oikea nainen jota harkitsee mielellään jopa vaimoksi.
Vanhetessaan usein sekä kypsyvät - että lukkiutuvat... lapsena kuljetaan metsässä, nuorena polulla, nuorena aikuisena tietä ja sitten tie muuttuu rautatieksi mutta ... kiskot on nopeat mutta niiltähän ei poiketa.
Olet nyt sitä mitä olet. Hyvä jos olet hyvä... Ja jos et ole niin Mappi Ö on aina valmis tervetuliais-seremonioihin.
Minun näkemykseni mukaan nuoret ihmiset ovat enemmän tai vähemmän massasieluja, ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä laajempaa perspektiiviä asioihin tulee; tapaa uusia ihmisiä, kokee uusia asioita, perspektiivi laajenee, näkee asioiden syy-yhteyksiä, tulee sitä kautta suvaitsevaisemmaksi.
Alkaa ajatella "omia ajatuksia", jos sellaisia onkaan. Tarkoitan, että laumapaine alkaa hellittää, eikä enää jaksa niin ajatella mitä muut ajattelevat itsestä. Se alkaa menettää merkitystään. Löytää omat juttunsa, jos ei aiemmin ole löytänyt.
Toki voin olla väärässäkin, ja tietenkin kehityskulut voivat mennä eri päin eri ihmisillä. Haluan kuitenkin uskoa että kasvaminen vanhemmaksi on kohti henkistä kasvua, ainakin omalla kohdallani.
edellinen kirjoittaja tarkotti tolla et vanhemmiten alkaa nimenomaan löytää ne "omat juttunsa" ja alkaa omat valinnat vakiintua. Että nuorempana on vähän kaikkee ja kokeilee mikä ois oma juttu... mut sit mitä vanhemmaks tulee niin sitä enemmän alkaa olla jotain tiettyä: ei enää harhaile laidasta laitaan.