Asun poikaystäväni luona väliaikaisesti pari kuukautta toisessa maassa, muuten elämme kaukosuhteessa. Olemme olleet yhdessä noin puoli vuotta, josta myös ekat kaksi kuukautta asuimme samassa taloudessa.
Elän kasvavassa epävarmuudessa miehen tunteista ja aikeista. Pari viikkoa tänne tuloni jälkeen hän kertoi ongelmistaan, jotka liittyvät hänen maahanmuuttaja-asemaansa. Hän kertoi että avioliitto helpottaisi tilannetta, jolloin hän saisi tehdä töitä ja muutenkin päästä elämässään eteenpäin. Päätin auttaa häntä ja sanoin, että voin mennä naimisiin, jos se todellakin auttaa häntä. Nyt prosessi on jo lähtenyt käyntiin, mutta olen alkanut epäillä.
Suhteemme on aivan hyvä, tosin valittelin läheisyyden puutetta, joka tosin ei edes juttelun jälkeen lisääntynyt. Miehellä on muutakin stressiä, taloudellisia ongelmia, joten annan anteeksi etäisen tai poissaolevan käytöksen. Rakkautta on tunnustettu puolin ja toisin, mutta juuri tuon läheisyyden puutteen takia on välillä vaikea uskoa. Tuntuu, että hän joskus suorastaan välttelee istumalla koneen tai tv:n ääressä. On myös lunastamattomia lupauksia, joita hän mesekeskusteluissa viljeli.
Utelias kun olen, ei ollut suurikaan kynnys alkaa vakoilemaan. Tutkin miehen kännykän, josta löytyi mm. viesti, jossa joku tuntematon numero ikävöi häntä. Hänen vihkoissaan on merkintöjä tehtävistä asioista, kuten ”selvitä ” ja ”vie hänet ulos” ja toteamus ” on onnellinen”(baari-illan jälkeen). Ja sitten paljon tavallisia asioita sekä ”Puhu ”, sama jonka kanssa hän myös mesettaa usein. Vanhoista vihkoista kävi ilmi, että samanniminen tyttö on miehen entinen(?) rakas.
Vihkosta löytyy myös suunnitelmia Amerikkaan muutosta, josta minulla ei todellakaan ole mitään tietoa. Miehen on tarkoitus tulla minun luo Suomeen jossain vaiheessa. Nämä kirjoitukset tosin saattavat olla ajalta ennen minua.
Kaikki tämä (ja oma vainoharhaisuuteni?) on saanut pohtimaan mahdollisuutta, että minua hyväksikäytetään ja mies rakastaa jotain toista jossain. Hänen tilanteensa on nimittäin hyvin raastava ja voisin kyllä uskoa, että hän tekisi melkein mitä vain selvittääkseen kaiken.
Tiedän että pitäisi puhua asianomaisen kanssa, mutta pelkään että mokaan koko jutun, jos pelkoni ovat vääriä. Toisina päivinä uskon rakkauteen täysillä ja toisena olen varma salaliittoteorioista.
Suurin ihmettelyn aiheeni onkin: miten voi olla mahdollista kirkkain silmin väittää rakastavansa samalla kun käyttää toista vain pelinappulana? Miten voi feikata hellät kosketukset ja rakastavat teot? Ja vielä näin pitkällä ajalla??
Elän kasvavassa epävarmuudessa miehen tunteista ja aikeista. Pari viikkoa tänne tuloni jälkeen hän kertoi ongelmistaan, jotka liittyvät hänen maahanmuuttaja-asemaansa. Hän kertoi että avioliitto helpottaisi tilannetta, jolloin hän saisi tehdä töitä ja muutenkin päästä elämässään eteenpäin. Päätin auttaa häntä ja sanoin, että voin mennä naimisiin, jos se todellakin auttaa häntä. Nyt prosessi on jo lähtenyt käyntiin, mutta olen alkanut epäillä.
Suhteemme on aivan hyvä, tosin valittelin läheisyyden puutetta, joka tosin ei edes juttelun jälkeen lisääntynyt. Miehellä on muutakin stressiä, taloudellisia ongelmia, joten annan anteeksi etäisen tai poissaolevan käytöksen. Rakkautta on tunnustettu puolin ja toisin, mutta juuri tuon läheisyyden puutteen takia on välillä vaikea uskoa. Tuntuu, että hän joskus suorastaan välttelee istumalla koneen tai tv:n ääressä. On myös lunastamattomia lupauksia, joita hän mesekeskusteluissa viljeli.
Utelias kun olen, ei ollut suurikaan kynnys alkaa vakoilemaan. Tutkin miehen kännykän, josta löytyi mm. viesti, jossa joku tuntematon numero ikävöi häntä. Hänen vihkoissaan on merkintöjä tehtävistä asioista, kuten ”selvitä ” ja ”vie hänet ulos” ja toteamus ” on onnellinen”(baari-illan jälkeen). Ja sitten paljon tavallisia asioita sekä ”Puhu ”, sama jonka kanssa hän myös mesettaa usein. Vanhoista vihkoista kävi ilmi, että samanniminen tyttö on miehen entinen(?) rakas.
Vihkosta löytyy myös suunnitelmia Amerikkaan muutosta, josta minulla ei todellakaan ole mitään tietoa. Miehen on tarkoitus tulla minun luo Suomeen jossain vaiheessa. Nämä kirjoitukset tosin saattavat olla ajalta ennen minua.
Kaikki tämä (ja oma vainoharhaisuuteni?) on saanut pohtimaan mahdollisuutta, että minua hyväksikäytetään ja mies rakastaa jotain toista jossain. Hänen tilanteensa on nimittäin hyvin raastava ja voisin kyllä uskoa, että hän tekisi melkein mitä vain selvittääkseen kaiken.
Tiedän että pitäisi puhua asianomaisen kanssa, mutta pelkään että mokaan koko jutun, jos pelkoni ovat vääriä. Toisina päivinä uskon rakkauteen täysillä ja toisena olen varma salaliittoteorioista.
Suurin ihmettelyn aiheeni onkin: miten voi olla mahdollista kirkkain silmin väittää rakastavansa samalla kun käyttää toista vain pelinappulana? Miten voi feikata hellät kosketukset ja rakastavat teot? Ja vielä näin pitkällä ajalla??
Vastaukset 3
Vanhimmat
eri kulttuureissa tavat ovat eri kuin meillä. joten sinuna kyllä en luottaisi sinisilmäisesti kaikkeen mitä hän sanoo. jo se että olet niin epäillyt että olet lukenut hänen papereitaan osoittaa että hälytyskellot soivat sinulla. usko itseäsi ja tunnettasi. älä mene naimisiin äläkä sitoudu mihinkään asiaan, jotta hän saisi lupansa ym. kuntoon. et olisi ensimmäinen etkä viimeinen suomalainen jota häikäilemättä vietäis 1-0 :S
aivan, kyllähän se joillakin on toiminut... mutta jos edes hiukkaakaan epäilet, pakita. ihan itsesi ja itsetuntosi vuoksi. rakkauden tunnustukset ovat kuitenkin vain sanan helinää, ja hyvinkin monessa kulttuurissa niillä ei ole niin suurta painoarvoa kuin meillä.
ja puolivuotta on toooooodella lyhyt aika. puolivuotta, vuosi, jopa enemmänkin, on ihan helppoa sen aikaa on feikata vaikka mitä.
Kuten edellinen jo sanoi, älä tee sitä!!!
Miten asia sitten onkin, kirjoituksestasi tulee esiin ilmiselvä vedätys. Koska asia on menossa eteenpäin, sinulla on nyt hiukan vaikeampaa, mutta valmistaudu lähtöön ja jarruta, ennen kuin on myöhäistä!
Ja jos sinua kalvaa epäilys, kuinka voisit enää ajatella eläväsi hänen kanssaan?
Mutta jos olet niin typerä, että menet naimisiin tehkää avioehto. Voit turvata edes jotenkin itsesi. Mä ainakin pelkäisin miehen ottavan lainan jos kerran taloudellisiakin ongelmia, nostavan rahat ja häipyvän ja siinäpä sitten makselet. tai jotain muuta vastaavaa.... Mutta kuuntelisin kyllä vaistojani enkä menis naimisiin. Tässä vaiheessa on helppo kuitenkin perua, sanoohan jotkut vasta alttarilla ei...sinne asti ei kannata asioita päästää.